A
Tiina Heikkilä

Luontokato ajaa metsälajit ahtaalle, varoittaa helmipöllö

Avohakkuut ja luontokato pirstovat ja näivettävät metsälajien elinympäristöjä. Luontokato uhkaa tuttuja metsälajeja kuten helmipöllöä. Pöllöille pitkä talvi on ollut ankara. Myös ihmisen selviäminen aikaan saamassaan maailmassa edellyttää luontokadon hillitsemistä. 

Helmipöllö oli Suomen runsaslukuisin petolintu, mutta viime vuosikymmenien aikana kanta on romahtanut, ja helmipöllöstä on tullut silmälläpidettävä. Ekologi ja emeritusprofessori Erkki Korpimäki on tutkinut vuosikymmeniä helmipöllöä maastossa. Tammi julkaisi 2023 Korpimäen kirjan Helmipöllö: Metsän ja ihmisen hyvinvoinnin vartija, joka perustuu […]

LUE LISÄÄ
A
Taru Lehtokunnas

Mihin käytännön esteisiin kiertotaloussiirtymä voi törmätä?

Ilman kriittistä, yhteiskunnallista ja ennen kaikkea sosiologista lähestymistapaa on mahdotonta muodostaa realistista käsitystä siitä, miltä tulevaisuuden kestävämpi talousjärjestelmä voisi näyttää.

Toukokuussa 2022, kun olin juuri aloittanut väitöskirjani yhteenvetoluvun työstämisen, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi kiertotalousselvityksen nimeltä ’Tackling root causes: halting biodiversity loss through the circular economy’. Selvityksen mukaan kiertotalouteen siirtyminen neljällä eri sektorilla – ruoka ja maatalous, rakennukset ja rakentaminen, […]

LUE LISÄÄ
N
Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu
Petro Leinonen & Sauli Havu

Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu

LUE LISÄÄ
A
Joona Moberg

Koulu voi tukea pelillisillä menetelmillä nuorten halua toimia ympäristön hyväksi

Vallitsevan ekokriisin aikakaudella tarvitsemme kipeästi uusia keinoja ja ratkaisuja ihmisten luontosuhteen kehittämiseksi. Pelilliset menetelmät voivat auttaa meitä ylittämään ihmisen ja luonnon välille syntyneitä kuiluja. Niiden avulla voidaan rikkoa oppianeiden ja toimintaympäristöjen välisiä rajoja ja vaikuttaa yhteiskunnassa vallitsevaan sosioekonomiseen ja asuinpaikan seurauksena syntyneeseen eriarvoisuuteen.

Elämme ympäristökatastrofin kynnyksellä. YK:n hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC kuudennen ilmastoraportin mukaan tilanne on hälyttävä. Jos emme vähennä ilmastoa saastuttavaa toimintaa merkittävästi lähivuosina, voivat ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöillemme ja luonnon monimuotoisuudelle olla peruuttamattomia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset läpileikkaavat kaikkia yhteiskunnan ja elämän osa-alueita. Ne […]

LUE LISÄÄ
A
Johanna Kallio

Itsekasvatusta ekokriisien varjossa

Kun ekokriisien mittasuhteet painavat mieltä, maailma muuttuu epävakaaksi ja tulevaisuus epävarmaksi, miten jatkaa elämää – ja pysyä toimintakykyisenä?

Biodiversiteettikato ja kuudes joukkosukupuuttoaalto ovat vain eräitä esimerkkejä parhaillaan meneillään olevan geologisen epookin, holoseenin, viimeaikaisista muutoksista. Näiden muutosten taustalla vaikuttaa ihmisen toiminta erityisesti teollistuneella aikakaudella. Ihmisen toimet ovat aikaansaaneet ilmaston lämpenemisen kiihtymisen, jolla on arvaamattomia ja dramaattisia seurannaisvaikutuksia. (ks. esim. […]

LUE LISÄÄ
A
Notre Dame.
Sanna Lehtinen

Notre Damen jälleenrakentaminen on ylisukupolvisten suojeluarvojen kamppailua

Autenttisuuden turvaamisella itsensä perusteleva Notre Damen uudelleenrakentamista dominoiva diskurssi on konkreettinen esimerkki siitä, miten maailmanperintöjärjestelmä ja siihen perustuvien suositusten tulkinta kaipaavat kriittistä tarkastelua. Se vahvistaa tarpeetonta dikotomiaa luonnon- ja kulttuuriperinnön välillä antamalla luonnolle vain välinearvon suhteessa itseisarvoiseen ihmislähtöiseen kulttuuriperintöön.

Huhtikuussa 2019 tulipalo vaurioitti pahoin Notre Damen katedraalia Pariisissa tuhoamalla sen kattorakenteet ja lähes satametrisen tornin. Presidentti Emmanuel Macron lohdutti järkyttyneitä ranskalaisia heti tulipalon jälkeen julistamalla, että katedraali korjataan viidessä vuodessa, Pariisin 2024 kesäolympialaisiin mennessä. Lisäksi Macron ilmoitti uutta tornia […]

LUE LISÄÄ
P
Tiina Heikkilä

Voiko pandemia muuttaa suhdettamme yhteisvastuuseen?

Pandemian hallinnasta ja vastuunjaosta keskustelevat sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja FT, moraalifilosofian tutkija Lauri Lahikainen. Voiko yhteiskunnan ja yksilön vastuuta erottaa toisistaan ylipäätään tai erityisesti pandemian uhatessa? Kyllä ja ei, vastaavat Häikiö ja Lahikainen. Esimerkiksi esimerkin näyttäminen on yksilön toimintaa, […]

LUE LISÄÄ
A
Lauri Lahikainen (translation by Salli Hakola)

Climate change should be treated as a social structural rather than an individual problem

Thinking, researching or moral and political reasoning should not end with us merely stating that things are very complicated. The text is based on Lahikainen’s lectio praecursoria. In Finland, people still tend to believe that the effects of climate change […]

LUE LISÄÄ
A
Petro Leinonen ja Joonas Kumpulainen

Voiko koronaepidemia kirittää EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa?

Esillä olevat keinot ovat osoitus siitä, että unioni on lipsumassa talouspolitiikkaa perinteisesti ohjanneesta talouskuriin ja markkinaliberalismiin nojaavasta ajattelusta. Tämän ajattelun periaatteita ovat tiukat raamit julkisen sektorin menoille, keskuspankkipolitiikka, joka tähtää matalaan inflaatioon ja usko markkinaehtoiseen kasvu- ja työllisyyspolitiikkaan.

Koronaepidemian hillitsemiseksi tehdyt taloudelliset rajoitukset ovat ajaneet maailmantalouden taantumaan. Euroalueella taloudellisiin vaikutuksiin reagoitiin poikkeuksellisen vahvoilla kriisitoimilla. Euroopan keskuspankki käynnisti 1350 miljardin suuruiseksi laajenneen arvopaperien osto-ohjelman talouden elvyttämiseksi. Rahapoliittisten toimien lisäksi Euroopan komissio on esittänyt 750 miljardin euron rahoitusta koronasta pahiten […]

LUE LISÄÄ
A
Katja Kuukka

Kansanterveys (ilmaston)muutoksen edessä

Jos nykyinen terveyden edistämisen politiikka ei pysty ratkaisemaan edes itselleen merkityksellisiä ja itse asettamiaan ongelmia, on selvästi tarvetta uudenlaiselle ajattelulle.

Vaikka tällä hetkellä terveystieteellistä keskustelua dominoi koronavirus, uhkaa ihmisten ja koko maapallon tulevaisuutta vielä sitäkin suurempi tekijä. Siinä missä koronapandemia on osoittanut terveydenhuoltojärjestelmämme rajat, kyseenalaistaa ilmastonmuutos, biodiversiteettikato sekä muut ekokriisit koko kansanterveydellisen tutkimustradition, joka ei nykymuodossaan pysty vastaamaan ympäristöongelmien aiheuttamiin […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ