A
Satu Ojala ja Markku Sippola

Suomen työmarkkinat irti pohjoismaisesta perinteestä paikallinen sopiminen “vapauttamalla”? 

Yritystasoinen paikallinen sopiminen edellyttää vastavuoroista yhdessä sopimisen kulttuuria ja institutionaalisia rakenteita, jotka tukevat tasapuolisten neuvotteluiden käymistä sekä yritysten välillä että niiden sisällä. Tällöin yritykset eivät joudu liialliseen keskinäiseen palkkakilpailuun ja myös tuottavuus ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti.

Tietyt elinkeinoelämän edustajat ja poliitikot ovat toistuvasti tuoneet kevään 2023 eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin esityksiä työmarkkinamallin muutoksista. Näissä merkittävimpänä esityksenä on “sopimisen pakkojen” poistaminen ja paikallisen sopimisen “vapauttaminen”.   Muutoksille haetaan usein perusteita – kontekstistaan irrotettuina – muiden maiden työmarkkinarakenteista. Jos vaaditut […]

LUE LISÄÄ
A
Heikki Ranta

Lastensuojelu on kriisissä – ja sitten se ei ole

Keskustelu lastensuojelusta kaipaa sävyjä, ei lisää kärjistämistä ja indikaattoreista tehtyjä kriisitulkintoja.

Lastensuojelun kriisi on päivänpoliittinen kestopuheenaihe. Kriisillä viitataan useisiin asioihin, ongelmiin tai kehityskulkuihin, kuten sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien vaihtuvuuteen, työn kuormitukseen tai esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrään. Joskus kriisipuheen laukaisee yksittäinen tragedia, kuten 8-vuotiaan Vilja Eerikan kuolema vuonna 2012 tai Koskelan […]

LUE LISÄÄ
N
Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu
Petro Leinonen & Sauli Havu

Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu

LUE LISÄÄ
A
Pirjo Toivonen ja Johanna Anttila

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Elämme yhä pidempään ja yhä useammalla meistä on keski-iän jälkeen odotetavissa vielä 30–40 elinvuotta, ehkä jopa enemmän. Mitä tämä elämänvaihe sisältää? Miten keski-iän ylittäneet henkilöt sijoittuvat yhteiskunnassamme? Kun puhumme ikääntyneistä, puhummeko meistä vai heistä? Käsitelläänkö poliittisessa keskustelussa ikääntyneiden asioita totuudenmukaisesti? […]

LUE LISÄÄ
N
Pauliina Halonen

Mitä hyvinvointivaltio tarjoaa tulevaisuuden vanhuksille ja heidän hoitajilleen?

LUE LISÄÄ
A
kuva: Siina Raskulla Creative Commons.
Jaana Parviainen

Julkisen sektorin tekoälyn kehitystyöstä puuttuu läpinäkyvyys

Voiko Alankomaiden tekoälyskandaali toeslagenaffaire toistua Suomessa? Amsterdamilaisen opiskelijaosakunnan ”herraspäivälliseltä” heinäkuun lopulla vuodettu video aiheutti Alankomaissa valtavan kohun. Päivällisillä puhujat nimittelivät naisia räikeän seksistisesti ja vihamielisesti, mitä jotkut pitivät jopa yllyttämisenä väkivaltaan. Myös suomalaismedia uutisoi laajasti kohusta kirvoittaen näin keskustelua suomalaisten […]

LUE LISÄÄ
A
Elli Aaltonen

Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata?

Artikkeli on osa Alustan keväällä ja syksyllä 2022 julkaistavaa Agenda2030-toimintaohjelman teemoja  ja kestävää kehitystä tarkastelevaa artikkelisarjaa. Sosiaalisesta kestävyydestä puhutaan ja kirjoitetaan, koska se on muodikasta ja kantaa ottavaa. Mutta mitä tarkoittaa sosiaalisen kestävyyden käsite ja mittaaminen ekologisen ja taloudellisen (sekä […]

LUE LISÄÄ
A
Sami Suodenjoki

Kuntavaaleissa tie tasa-arvon mallimaaksi on ollut kuoppainen

Kun suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa, naiset saapuvat vaaliuurnille todennäköisesti jälleen miehiä aktiivisemmin. Naisten äänestysprosentti kuntavaaleissa on ollut vuodesta 1984 saakka pysyvästi korkeampi kuin miesten. Jos kuntavaalien äänestysaktiivisuutta tarkastellaan pidemmällä aikajänteellä, muuttuu kuva kuitenkin merkittävästi. Itse asiassa kunnallisvaalien historia haastaa hartaasti vaalittuja […]

LUE LISÄÄ
A
Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä
Ilkka Vuorinen

Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä

Tuskin juuri kukaan addiktion psykologiaan perehtynyt pitää nykyisin uskottavana tulkintaa, että liiallisuus johtuisi juuri päihteistä. Yhä useammat sen sijaan kiinnittävät huomionsa psykososiaalisiin riskitekijöihin.

Lähes jokaisella on jonkinlainen kokemus addiktiosta. Oli kyseessä puistonpenkillä tyypillisesti päihtyneenä istuva henkilö, toistuvasti vähäiset rahansa pelaava isoäiti tai päivänsä älypuhelimen ääressä kuluttava nuori, korostuneesti yksittäisen toiminnan ympärille rakentunut arki näyttää useimmille huolestuttavan rajoittuneelta. Tämänlaiset havainnot saavat pohtimaan rajaa normaalin […]

LUE LISÄÄ
A
Suvi Holmberg

Syöpään sairastuminen koskettaa koko arkea ja tihkuu sen yli

Tilastot eivät tavoita helpotuksen tunteita, vahvistuneita ihmissuhteita tai sairastumisen myötä kasvanutta rohkeutta sanoa mielipiteensä ääneen, joita vakava sairastuminen voi myös arkeen tuottaa. Ymmärtääksemme elämää syöpään sairastumisen kanssa, tarvitsemme tilasto- ja lääketieteellisen tiedon rinnalle myös syöpään sairastumisen arjesta kertovaa tietoa.

Eräänä syyskuisena torstaina vuonna 2016 istuin kotona työpöytäni ääressä valmistelemassa jotakin osaa tuolloin tekeillä olleesta väitöskirjastani. Talo oli vihdoin hiljentynyt, kun vajaa kaksivuotiasta tytärtäni hoitamaan saapunut äitini oli pakannut lapsen ja hiekkalelut rattisiin ja lähtenyt läheiseen puistoon. Heti kohta laskeutunutta […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ