Skip to content
SearchHomeMenu
Lari Melander perusti tekoälypohjaisen olutkonseptin yhdessä kaveriporukkansa eli Koplan kanssa. Melander on itse kehittänyt tekoälyalgoritmin, joka toimii konseptin kulmakivenä.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Oppiva tekoälyolut kehittyy palautteen perusteella

Tampereen yliopistossa tekniikan tohtoriksi väitellyt Lari Melander on lanseeraamassa markkinoille Suomen ensimmäistä tekoälypohjaista olutkonseptia. Oppivan tekoälyoluen resepti kehittyy koko ajan käyttäjien antamien arvioiden mukaisesti.
clock
4 min
Julkaistu:
21.04.2021
Kirjoittaja:
Nelli Peltonen

–  Olen pitkään ollut kiinnostunut koneoppimisesta ja data-analyysista. Lisäksi olen jo kauan harrastanut oluiden tekoa, joten rupesin pohtimaan, miten olutreseptiä voisi alkaa kehittää tekoälyn avulla. Tästä lähti liikkeelle idea perustaa tekoälypohjainen olutkonsepti yhdessä kaveriporukan kanssa, Lari Melander selventää konseptin idean lähtölaukausta.

Mutta mikä tekoälypohjainen olutkonsepti oikein on?

Lari Melander kertoo, että konseptissa ideana on kerätä oluen juojilta palautetta oluesta. Annetun palautteen pohjalta Melanderin itse kehittämä tekoälyalgoritmi kehittää uuden parannellun version alkuperäisestä olutreseptistä.

Myös alkuperäinen olutresepti on tekoälyn kehittämä. Ensimmäistä olutreseptiä varten ei kuitenkaan ole vielä kerätty palautetta, vaan tekoälyalgoritmi on kehittänyt noin 150 olutreseptin pohjalta uuden reseptin, joka toimii konseptin lähtötilanteena.

Oluttölkin kyljessä on QR-koodi, jonka lukemalla kuluttajat pääsevät antamaan palautetta oluesta nettilomakkeen kautta.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Ensimmäinen tekoälyn kehittämän reseptin mukaisesti tuotettu olut on tarkoitus lanseerata kuluttajille kevään 2021 aikana. Tekoälyolut valmistetaan Lohjalla United Gypsies Brewery -panimolla.

– Tämän jälkeen resepti lähtee kehittymään palautteen mukaan. Kun palautetta on tullut tarpeeksi, tekoälyalgoritmi kehittää palautteen perusteella uuden reseptin, jolla tuotamme uuden erän oluesta kuluttajien saataville. Todennäköisesti konseptin mikään oluterä ei siis tule olemaan samanlainen, vaan olut kehittyy koko ajan, Melander kertoo.

Käyttäjäpalautetta voisi hyödyntää laajemminkin tuotteiden kehittämisprosesseissa

Mielenkiintoista konseptin lanseeraamisessa on Melanderin mukaan nähdä, kuinka paljon kuluttajia kiinnostaa osallistua tuotteen kehittämisprosesseihin.

–  Palautteen anto on tarkoitus tehdä kuluttajille mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helpoksi, jotta saamme kerättyä palautetta mahdollisimman paljon tuotteen kehittämisprosessia varten. Netissä täytettävällä palautelomakkeella voi oman taustan mukaan päättää, kuinka tarkasti oluesta haluaa antaa palautetta, Melander tarkentaa.

Vastaavaa konseptia ei Suomessa ole aikaisemmin testattu, eli kyseessä on siis Suomen ensimmäinen tekoälypohjainen olutkonsepti. Melander kertoo ihmetelleensä, että vastaavia konsepteja ei vielä ole olemassa.

Mikä sitten vaikutti konseptin perustamispäätökseen ensimmäisenä Suomessa?

– Koen, että olutmaailma kaipaa tällaista konseptia, että oluita olisi mahdollista kehittää eteenpäin juuri käyttäjien palautteiden kautta, Melander summaa.

Lari Melander on harrastanut jo pitkään kotioluiden tekoa. Idea tekoälypohjaiseen olutkonseptin perustamiseen kumpusi omasta mielenkiinnosta oluita ja koneoppimista kohtaan.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Koneoppimista sen sijaan on Melanderin mukaan hyödynnetty jo muun muassa oluen kehittämisprosesseissa. Kyseessä on kuitenkin lähinnä ollut panimon oman toiminnan tehostaminen, ei niinkään tuotteen kehittäminen käyttäjäpalautteen kautta.

− Tällaisesta prosessista, missä käyttäjä on täysin kontrollissa tuotteen kehittämisessä, voisi olla hyötyä laajemminkin sekä oluiden kehittämisessä että myös muiden tuotteiden kanssa. Voi olla, että näemme tällaista helpon käyttäjäpalautteen keräämistä ja sen kautta tuotteen kehittämistä enemmänkin tulevaisuudessa.

Konsepti laajemmaksi ja kehittämisprosessi kuluttajille avoimeksi

Olutreseptiä kehittävän tekoälyalgoritmin kehittämisessä tärkeää oli muun muassa se, miten reseptiä voidaan antaa muuttaa niin, että se pysyy nimenomaan olutreseptinä sekä tietyn oluttyylin sisässä. Tällä hetkellä kehitys tulee tapahtumaan American IPA -oluttyylin sisällä.

– Tulevaisuudessa on mahdollista, että testaamme konseptia myös muissa oluttyyleissä. Todennäköisesti ei ole olemassa yhtä olutta, josta kaikki pitävät. Pyrimme siis siihen, että voisimme jatkossa tehdä yhden oluttyylin sisällä useampia versioita oluesta, jotka puhuttelisivat erilaisia oluen juojia.

Olisi mahtavaa, jos idea käyttäjäpalautteen hyödyntämisestä tuotteen kehityksessä lähtisi yleistymään laajemminkin.

Oluen kehittymistä ja muutosta on tarkoitus myös avata kuluttajille. Melanderin mukaan maailmalla muissa samantyylisissä projekteissa tuotteen kehittymisprosessi on usein pidetty salaisena, mutta tällä kertaa prosessista on tarkoitus kertoa avoimesti kuluttajille.

−  Uskoisin, että ihmisiä saattaisi kiinnostaa juuri se, mihin suuntaan olut on palautteen perusteella kehittymässä ja miten muut juojat ovat arvostelleet tuotetta.

Tekoälypohjaisen olutkonseptin tavoitteena on, että ihmiset saisivat päättää itse, millaista olutta he haluavat juoda ja tällaista olutta pystyttäisiin tarjoamaan heille.

− Tavoitteenamme on tuottaa sellaisia olutreseptejä tekoälyn avulla, jotka olisivat optimeja juojan kannalta. Olisi myös mahtavaa, jos idea käyttäjäpalautteen hyödyntämisestä tuotteen kehityksessä lähtisi yleistymään laajemminkin.