Skip to content
SearchHomeMenu
Kuva: CDC / Unsplash & Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Korona muuttuu pahemmaksi, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?

Evoluution näkökulmasta virusten pitäisi muuntua heikommiksi mutta helpommin tarttuviksi. Koronaviruksen mutaatiot näyttävät kuitenkin muuttavan taudinkuvaa vakavammaksi. Ennen kuin korona voi muuttua vaarattomaksi taudiksi, tarvitaan aikaa, sairastelua ja useampi rokotekierros.
clock
5 min
Julkaistu:
31.03.2021
Kirjoittaja:
Juho Paavola

Ajan mittaan koronavirus laantuu vaarattomaksi lastentaudiksi. Viruksen ei kannata muuttua tappavammaksi, sillä levitäkseen viruksen kantajien on pysyttävä hengissä. Siksi virukset heikkenevät.

Asiantuntijat ovat toistaneet tämän näkemyksen korona-aikana mediassa eri sanoin useita kertoja.

Nyt maailmalla leviävät koronaviruksen mutaatiot kuitenkin vaikuttavat kertovan aivan toista.

– Kyllä, voi sanoa, että koronavirus on muuttunut pahemmaksi, Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila sanoo.

Koronaviruksen tartuntamekanismeja tutkinut Parkkila nostaa esiin SARS-CoV-2-viruksen muodon B.1.1.7. Se on koronaviruksen niin sanottu brittimuunnos, joka Suomessakin valtaa alaa. British Medical Journal -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan brittivariantti aiheuttaa useammin vakavaa koronatautia. Aiempaan virusmuotoon verrattuna se nostaa kuolleisuuden 1,64-kertaiseksi 28:nnen sairauspäivän kohdalla.

Muunnos myös leviää helpommin, kuten myös samantapaisen mutaation sisältävät Etelä-Afrikan ja Brasilian variantit.

– Viruksilla on tapana muuttua helpommin leviäviksi ja tarttuviksi. Harmillista on se, että tässä tapauksessa sama mekanismi, joka tekee viruksesta helpommin tarttuvan, tekee siitä myös vaarallisemman, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo.
 

Viruksella ei ole tahtoa. Sen ainoa tehtävä on monistua.


Tulokset muuntoviruksen vaarallisuudesta ovat selvät. Vaikka sekä tarttuvuus että sairauden laatu pahenevat, ripaus suhteellisuudentajua on silti tarpeen. Suurin osa aikuisista sairastaa edelleen koronataudin flunssanomaisena. Yhteiskunnan tasolla riskit syntyvät siitä, että oireettomat tartuttavat muita, jotka puolestaan voivat saada vakavan taudin.

– Taudilta suojautuminen on edelleen tärkeää. Suomessa kuolleisuusluvut ovat pysyneet alhaalla siksi, että rajoituksia on noudatettu melko hyvin. Tällöin tehohoidon kapasiteetti on riittänyt ja sairastuneet on koko ajan myös kyetty hoitamaan hyvin, Parkkila muistuttaa.

Immuniteetti syntyy vähitellen

Lääketieteessä kaikki on mahdollista – myös se, että virus muuttuu vieläkin pahemmaksi. Parkkila ja Rämet pitävät kuitenkin todennäköisenä, että ajan mittaan koronavirus heikkenee hieman influenssan tapaiseksi, aika-ajoin kiertäväksi vaarattomammaksi lastentaudiksi.

Siihen vaaditaan kuitenkin aikaa, sairastamista ja rokotuksia.

– Kun pandemia alkoi, vanhemmat ihmiset, joilla tauti on pitkälti tuntemattomista syistä lapsia vaarallisempi, saivat viruksen ilman aiempaa altistumista. Sen sijaan lapsille ja alle 15-vuotiaille vakavan taudin riski on ollut todella pieni. Kun lapset sairastavat tautia ja muu väestö rokotetaan, syntyy vähitellen myös immuniteetti virusta vastaan, Rämet sanoo.

Kuva: CDC / Unsplash & Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Virus on jo todettu 120 miljoonalla ihmisellä. Testien ulkopuolelle jäänee toinen vastaava määrä. Viruslastia on ihmisillä nyt niin paljon, että se tarjoaa virukselle mahdollisuudet mutatoitua. Ennen laajan immuniteetin syntymistä virus voi kuitenkin mutatoitua nykyversioita hankalammaksikin.

– En usko, että mitään täydellistä muutosta tapahtuu. Suurin pelkoni liittyy brasilialaisvariantin tapaiseen mutaatioon, johon nykyiset rokotteemme eivät ehkä toimikaan. Se vaatisi uutta rokotekierrosta uusilla rokotteilla, Parkkila sanoo.

Mutaatio on tahdottoman viruksen keino selvitä

Virukset muuntuvat, koska se on niiden tapa levitä. Muuta ne eivät osaa. Siksi puhe virukselle edullisesta toiminnasta on suodatettava virusevoluutio–ihminen-sanakirjan läpi.

– Viruksella ei ole tahtoa. Sen ainoa tehtävä on monistua, Rämet sanoo.

Evoluution eli lajikehityksen näkökulmasta viruksen on muututtava, jotta leviäminen onnistuisi. Muuten kantajat eli ihmiset tai eläimet onnistuvat tuhoamaan viruksen. Virus on elinvoimaisin silloin, kun se saa aikaan taudin, joka on riittävän paha aiheuttaakseen tehokkaasti esimerkiksi limaneritystä. Silloin vierus leviää yskimisen ja niistämisen avulla.

– Toisaalta tauti ei saa olla niin paha, että isäntäeläin kuolisi, koska silloinkaan virus ei pääse leviämään. Tästä näkökulmasta optimaalisia ovat rhino-virukset. Ne saavat ihmiset erittämään virusta, mutta aiheutunut tauti on niin lievä, ettei se juuri vaikuta ihmisten toimintaan, Rämet jatkaa.

Koronavirus on hidas muuttumaan

Koronavirus muuttuu, muttei niin nopeasti kuin uutisoinnin perusteella voisi ajatella. Jos verrataan influenssa- ja HI-viruksiin, jotka koronaviruksen tavoin kuuluvat RNA-viruksiin, koronaviruksen mutatoitumistahti on hidas. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin moni muu huolettomampi virus, koronavirus ”oikolukee” tarkasti perimäänsä monistuessaan. Siksi kopio on tavallisesti yksi yhteen eikä muutoksia juuri synny. Virusta on kuitenkin ihmisissä niin paljon, että hitaastikin muuttuvan viruksen todennäköisyys mutatoitua haitallisesti kasvaa merkittävästi.

Virustestauksen yhteydessä tehtävällä sekvensoinnilla onkin löydetty tuhansia eri variantteja.

– Tätä virusta tutkitaan ja seurataan enemmän kuin mitään muuta. On vähän niinkin, että sitä löydetään, mitä etsitään, Parkkila huomauttaa.
 

Vaikka virus muuttuu, taistelu sitä vastaan ei lähde samanlaisesta nollatilanteesta kuin ensimmäisenä koronakeväänä.


Löydetyistä mutaatioista kourallinen aiheuttaa brittiläisen, eteläafrikkalaisen ja brasilialaisen muunnoksen tavoin huolta.

– Rokottamisessa eletään nyt jännittäviä aikoja. Pian näemme, oppiiko virus muuntumaan väistääkseen jo annettuja rokotteita. Tähän asti syntyneet mutaatiot ovat saaneet alkunsa jo ennen rokotteiden aloittamista, Rämet sanoo.

Kuin koko maailman doping-kisa

Taistelu koronavirusta vastaan muistuttaa huippu-urheilun doping-kilpailua huijariatleettien ja testaajien välillä. Yksi kehittelee uusia tapoja juosta pakoon kovempaa, toinen tavoittelee uusia tapoja tämän pysäyttämiseksi. Siitä on kyse myös rokottamisessa.

Keskellä kilpaa Rämet on optimisti. Esimerkiksi rokotevalmistaja Pfitzer-Biontech, joka valmistaa nyt ensi kertaa sovellettua RNA-rokotetta, sanoo kykenevänsä päivittämään rokotteen viikossa, jos uudet variantit niin vaativat.

– Verrattuna viime kevääseen tilanne on aivan eri. RNA-rokotteita ei silloin vielä edes valmistettu, mutta nyt tuotantolinjat ovat jo olemassa. Lisäksi on tärkeää huomata se, että rokotteiden suojateho ei putoa suoraan nollaan. Ne siis todennäköisesti antavat suojaa myös muuntoviruksia vastaan, Rämet sanoo.

Toisin sanoen, vaikka virus muuttuu, taistelu sitä vastaan ei lähde samanlaisesta nollatilanteesta kuin ensimmäisenä koronakeväänä. Todennäköisesti viruksen muuntuessa tarvitaan kuitenkin uusia rokotekierroksia.

– Hitaan muuttumisen vuoksi uutta rokotetta tuskin kuitenkaan tarvitaan influenssapiikin tavoin vuosittain, Rämet sanoo.