Kokemuksia

Työhyvinvointivalmentajan koulutus nivoo yhteen teorian ja käytännön – tutkittua tietoa koulutuksen vaikutuksista

Julkaistu 27.9.2019

päivitetty 27.9.2019

Tampereen yliopisto

Mitä on työhyvinvoinnin asiantuntijuus ja miten sitä kehitetään? Millaisia eväitä Tampereen yliopiston työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelman käyneet kokevat sen antaneen työhyvinvoinnin asiantuntijana kasvamiseen? Anni Kulta ja Soile Leppämäki tutkivat tätä keväällä 2019 valmistuneessa kasvatustieteen pro gradu –työssään haastattelemalla ohjelmaan osallistuneita.

Seuraavassa Anni ja Soile avaavat keskeisiä tutkimustuloksiaan. Kursivoidut kommentit ovat suoria lainauksia osallistujien haastatteluista.

Laaja tietopaketti, josta löytyy sovellettavaa erilaisille työpaikoille

Tampereen yliopiston työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelma antoi teoreettisen viitekehyksen tarkastella työhyvinvointia. Tämän viitekehyksen muodosti koulutuksen pohjalla oleva Marja-Liisa Mankan kehittämä kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin malli, joka muodostuu viidestä tekijästä, jotka ovat organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ ja yksilö. Malli tarkastelee työhyvinvointia moniulotteisena kokonaisuutena.

--- siel koulutuksessa aina palattiin siihen Marja-Liisa Mankan malliin --- niin tavallaan mun mielestä, jos niitä osa-alueita kaikkia vähän tuntee, niin kyllä sä sitten aika vahva asiantuntija oot.

Osallistujat kokivat, että työhyvinvointivalmentajakoulutuksen kautta saatua laajaa tietomäärää pystyi soveltamaan omalle työpaikalle. Koulutusohjelma nivoi yhteen teorian ja käytännön ja syvensi ajattelua painottamalla työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisuutta. Käytännön esimerkit laajensivat ymmärrystä. Koulutuksessa tärkeää oli myös kokemusten vaihtaminen ja vertaistuen saaminen eri organisaatioista olevien muiden koulutettavien kanssa, mikä antoi uusia ideoita ja keinoja ratkaista oman organisaation ongelmia. Samalla oma työhyvinvoinnin asiantuntijaverkosto kasvoi, mikä on tärkeää työhyvinvoinnin asiantuntijuudelle.

Ja sit mä koen et siinä työhyvinvointivalmentajakoulutuksessa parasta on se, että sieltä tulee niin valtava tietomäärä. Et eihän sitä kaikkee pysty tavallaan niinku sisäistään, mut siin on ihan mahtavaa se, et sä voit ottaa sen tiedon sieltä mitä sä itse tarvitset. Ja sit nää on aina tosi mielenkiintoisia --- itselle nää käytännön esimerkit, koska silloin sä tiedät, et joku on oikeesti käytännössä tehnyt ton. Ja sitte tiedetään, mitä se on vaikuttanut.

Antoi rohkeutta ja selkeytti omaa profiilia asiantuntijana ja johtajana

Koulutusohjelman käyminen profiloi sekä johtajana että ihmisenä. Se antoi rohkeutta viedä asioita eteenpäin omassa organisaatiossa ja toi työkaluja omaan työkalupakkiin työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Työhyvinvoinnin asiantuntijuuden kokemukseen vaikutti se, ettei työhyvinvoinnin asiantuntijana tulla koskaan valmiiksi. Se on jatkuvaa kasvua ja osaamisen kehittämistä - elinikäistä oppimista.

No kyllä se oli se, se tuota perustus mikä sieltä tuli ylipäätään. Nää nimenomaan nää vaikuttavat tekijät ja justiin se ymmärrys siihen, että koska kaikkia vaikuttavia tekijöitä ei voida niinku tai niitä haittaavia tekijöitä ei voi poistaa ni tarvitaan niinku sitä puskuria sille hyvälle puolelle, että saatas sitte sitä ... että ku vaan on asioita, joille ei mahdeta mitään.

Työhyvinvoinnin kehittämisosaaminen on asiantuntijuuden ydintä

Tutkimuksemme mukaan työhyvinvoinnin asiantuntijuuteen vaikuttavat merkittävästi oman organisaation tunteminen, työhyvinvointiymmärrys, koulutukset, työkokemus, verkostot, työnteon raamit sekä elinikäinen oppiminen. Jatkuva osaamisen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen mahdollistavat työhyvinvoinnin asiantuntijuuden työelämän muutoksissa. Koulutuksen merkitys työhyvinvoinnin asiantuntijuuteen ja sen kehittymiseen on siten merkittävä. Jatkokouluttautuminen luo myös mahdollisuuksia verkostoitua muiden alan asiantuntijoiden kanssa.

Toimiviksi työhyvinvoinnin kehittämiskeinoiksi tutkimuksessa nousivat johtaminen, työhyvinvoinnin määritteleminen, vuorovaikutuksen kehittäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, työn muokkaaminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteissä on tärkeää huomioida tavoitteellisuus, ratkaisukeskeisyys ja myönteisyys. Erilaiset tiimit, vertaistuki ja yhteistyö auttavat työhyvinvoinnin asiantuntijaa työhyvinvoinnin kehittämisessä, joka on keskeistä työhyvinvoinnin asiantuntijan osaamista.

Lue lisää työhyvinvointivalmentaja -koulutuksesta

Tutustu tarkemmin Soile Leppämäen ja Anni Kullan tutkimukseen.