Hyppää pääsisältöön

Yliopiston varallisuuden hoito

Tampereen yliopiston sijoitustoiminnan tavoitteena on sijoittaa yliopiston varallisuutta tuottavasti, turvaavasti ja vastuulliset näkökohdat huomioiden. Sijoitustoiminnan tulee osaltaan lisätä yliopiston taloudellista vakautta pitkällä aikavälillä.

Yliopiston hallitus vastaa sijoitustoiminnan järjestämisestä. Yliopiston varainhoitotoimikunta koostuu ulkopuolisista asiantuntijajäsenistä ja se tukee hallitusta ja sijoitusorganisaatiota suosituksilla ja neuvoilla. Yliopiston rehtori valvoo sijoitustoimintaa ja sen operatiivisesta toiminnasta vastaa talousjohtaja.

Käytännön sijoitustoimintaa ohjaa yliopiston hallituksen vuosittain hyväksymä sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitelmassa määritellään muun muassa yliopiston sijoitustoiminnon yleiset periaatteet, sijoitustoiminnan tavoitteet ja sijoitusten omaisuuslajikohtainen perusjakauma.

Yliopiston rahoitusvarallisuus

Yliopiston rahoitusvarallisuudella tarkoitetaan omaisuutta, jonka yliopisto sijoittaa markkinaehtoisesti sijoitusinstrumentteihin. Rahoitusvarallisuuden arvo oli 514 miljoonaa euroa 31.12.2021.

Rahoitusvarallisuus jaetaan sijoitusvarallisuuteen ja likviditeettipuskuriin. Sijoitusvarallisuuden markkina-arvo oli noin 482,4 miljoonaa euroa 31.12.2021. Sijoituksista noin 55 prosenttia oli sijoitettuna globaalisti noteerattuihin osakkeisiin. Korkosijoitusten osuus sijoituksista oli noin 24 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten osuus oli noin 21 prosenttia.

Sijoitukset tuottivat vuoden 2021 aikana 16,3 prosenttia. Noteeratut osakkeet tuottivat 25,9 prosenttia, korkosijoitukset -0,5 prosenttia ja vaihtoehtoiset sijoitukset 15,2 prosenttia.

Likviditeettipuskurilla tarkoitetaan pankkitileillä olevaa tai nopeasti tilirahaksi muunnettavaa omaisuutta. Likviditeettipuskurin markkina-arvo oli noin 32 miljoonaa euroa 31.12.2021.

Vastuullisuus

Vastuullisuus on yksi Tampereen yliopiston seitsemästä arvosta ja se kuuluu keskeisenä osana myös yliopiston sijoitustoimintaan. Vastuullisuusnäkökulmat eli ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmat (ESG) huomioidaan kaikissa yliopiston sijoituksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yliopisto edellyttää sijoitussalkkuun valitun sijoituskohteen palveluntarjoajalta sitoutumista YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.

Yliopisto sijoittaa pääosin rahastomuotoisiin sijoituskohteisiin, joissa yksittäisen sijoituskohteen valinnasta vastaa rahaston salkunhoitaja. Yliopisto seuraa rahaston vastuullisuuden toteuttamista vastuullisuusraportein ja olemalla aktiivisesti yhteydessä palveluntarjoajiin. Yliopisto edellyttää täyden valtakirjan varainhoitajilta vuosittaista selvitystä salkun vastuullisuuden toteutumisesta.

Yliopisto pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuuden vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi energiasektoriin kuuluvien hiilen, öljyn ja kaasun tuotannossa toimivien yhtiöiden osuutta sijoituksista tullaan asteittain vähentämään.

Myös yliopiston omassa toiminnassa pyritään toimimaan vastuullisesti. Yliopisto osallistuu Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumin (Finsif) toimintaan. Yliopisto pyrkii verkostoitumalla muiden institutionaalisten sijoittajien kanssa kehittämään omia toimintatapojaan vastuullisuuden edistämiseksi ja osallistumaan vastuullisuuden ympärillä käytäviin keskusteluihin.

Sijoitushorisontti

Yliopiston sijoitushorisontti on pitkä yli talouden erilaisten suhdanteiden. Hajauttamalla sijoitukset tehokkaasti eri omaisuuslajeihin pyritään tasaamaan sijoitussalkun markkina-arvon heilahduksia muuttuvissa markkinatilanteissa. Lisäksi hajautuksella pyritään siihen, ettei yksittäisen omaisuusluokan tai sijoituskohteen riski nouse merkittäväksi osaksi sijoitusomaisuudesta. Hajauttamisen tehostamiseksi yliopiston sijoitukset tehdään pääosin rahastomuotoisiin sijoituksiin.

Sijoitukset

Yliopiston hallitus hyväksyy vuosittain sijoitussuunnitelman. Vuoden 2022 sijoitussuunnitelmassa sijoitusten perusjakauma on seuraava:

  • Sijoitussalkusta 50 prosenttia on sijoitettu noteerattuihin osakkeisiin. Pääpaino on eurooppalaisissa ja pohjoisamerikkalaisissa osakkeissa.
  • Sijoitussalkusta 25 prosenttia on sijoitettu korkosijoituksiin. Korkosijoitukset jakaantuvat pääosin eurooppalaisiin korkeamman luottoluokituksen yrityslainoihin ja eurooppalaisiin valtionlainoihin.
  • Sijoitussalkusta 25 prosenttia on vaihtoehtoisia sijoituksia. Näitä ovat esimerkiksi sijoitukset pääomarahastoihin ja kiinteistörahastoihin.