Terveys

<h2>Professori Anna Maria Heikkinen</h2>

<p>Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta<br>
<span class="spamspan"><span class="u">annamaria.heikkinen</span> [at] <span class="d">tuni.fi</span></span></p>

<p><a href="https://orcid.org/0000-0003-3252-192X" rel="noopener noreferrer" target="_blank">0000-0003-3252-192X</a></p>

<p> </p>


<h2>Kaksi pääasiallista tutkimuskokonaisuutta:</h2>

<p>1. Suun terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden tutkimus: Suun terveydenhuollon tutkimusväli ja sen merkitys, Paljon palveluita tarvitsevien potilaiden palvelun käytön selvitys</p>

<p>2. Terveysteknologian hyödyntäminen suun terveydenhuollossa: Nuorten alkava parodontiitti ja aMMP-8-tuolinvierustesti, Suun lichen planus ja Lumoral-laite</p>

<p> </p>

<h2>Tutkimusryhmät:</h2>


Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Kaupin kampus

professori

suun terveydenhuolto

Kliininen lääketiede

Tampereen yliopisto

Anna Maria Heikkinen

Tutkimusryhmä

<p><strong>Tutkimusryhmä:</strong> HLL Anna Haukka, FT Jari Haukka, professori, LT Minna Kaila, professori, HLT Anna Maria Heikkinen</p>

<h3>1. Tausta</h3>

<p>Kansanterveys-  ja sairasvakuutuslain sisältömuutokset tulivat voimaan 1.4.2001 – 1.12.2002 mahdollistaen suun terveydenhuollon palvelut koko väestölle. Tarkennuksia palveluiden tuottamisesta on kirjoitettu Terveydenhuoltolakiin 30.12.2010. Kansanterveyslain tullessa voimaan 28.12.1972 kunnilla oli oikeus järjestää suun terveydenhuollon palvelut kaikille asukkaille. Kuitenkin 2000-luvun alussa kunnista vain kolmasosa tarjosi suun terveydenhuollon palvelut kaikille kuntalaisille, toinen kolmasosa tarjosi osan palveluista aikuisille ja viimeinen kolmannes oli rajannut palvelut lapsiin ja nuoriin. Laki muutoksista huolimatta, suun terveydenhuollon palveluiden maksullisuus aikuisille viivästyttää palveluihin hakeutumista ja lisäävät väestön terveyseroja. Aikuisten suun ja hampaiden terveys on parantunut 2000-luvulla, mutta Terveys 2000- ja Terveys 2011-tutkimuksessa hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitin sairastuvuus on pysynyt lähes saman väestön sairastuvuuden ollessa yli 60%.</p>

<h3>2. Tutkimuksen hypoteesi, merkitys ja tavoitteet</h3>

<p class="Standard">Hypoteesina on, että säännöllisestä yksilöllisestä tutkimuskäynnistä on hyötyä aikuisen suun terveydelle.</p>

<p class="Standard">Tutkimusväli voidaan määrittää hyödyntäen suun terveydentila kuvaavia indeksejä ja yleisterveydentila huomioiden toteuttavaksi yleensä kahdenvuoden välein tai terveydentilan ollessa hyvä, myös pidemmälle ajanjaksolle. Tutkimuksessa selvitetään yksilöllisen tutkimusvälin toteutuminen, kun se on määritetty ajalle 24kk-60kk sekä suun terveydentilaa kuvaavien indeksien käyttökelpoisuus yksilöllisen tutkimusvälin määrityksessä.</p>

<p class="Standard">Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko toiminnassa käytetyt yksilöllinen tutkimusväli ja työnjako vähentäneet suun sairauksia sekä väestön terveyseroja.</p>

<h3>3.  Aineisto ja menetelmät</h3>

<p>Tutkimusaineistona ovat vuoden 2009 Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon aikuispotilaiden hammashoitokäyntien toimenpidekoodit, tutkimuskäyntien indeksit, hoitokäyntien ICD-10-luokituksen diagnoosikoodit Tilastokeskuksesta pyydetään tutkittavan ryhmän ikä-, sukupuoli-, koulutus-, ammatti-, sosioekonomiset taustatiedot sekä kuolintiedot. Kansaneläkelaitokselta pyydetään tutkittavan ryhmän erikoiskorvattavien lääkkeiden tiedot.</p>

<h3>4. Aikataulu</h3>

<p class="Standard">Väitöskirjan suunniteltu valmistumisajankohta on vuosi 2023.</p>

<h3>Julkaistut osatyöt:</h3>

<p class="Standard"><br>
<a href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32776480/"><strong>Haukka A</strong>, Heikkinen AM, Haukka J, Kaila M. Oral health indices predict individualised recall interval.</a></p>

<p class="Standard">Clin Exp Dent Res. 2020 Dec;6(6):585-595.</p>


Aikuisväestön yksilöllisen tutkimusvälin ja hoitojaksojen toteutuminen suun terveydenhuollossa

HLL Anna Haukka

<p class="Standard"><strong>Tutkimusryhmä</strong>: LL Kim Nygård, dosentti, LT Timo Kauppila, FM Jari Hartzell, TkT Riikka-Leena Leskelä, TkT Yrjänä Hynninen, professori, HLT Anna Maria Heikkinen</p>

<h3>1. Tausta</h3>

<p class="Standard">Pieni osa terveydenhuollon asiakkaista käyttää merkittävän osan terveydenhuollon resursseista. Eniten palvelujen käyttävä kymmenys kuluttaa yleislääkärin työajasta 30-50% (Vedsted 2005, Smits 2009).  Oulun kaupungissa tehdyssä selvityksessä todettiin eniten palveluita käyttävän kymmenesosan kerryttävän 81 % kaikista sosiaali- ja terveyshuollon kustannuksista. Laskelmiin sisältyy kustannukset sosiaalipalveluiden laitos- ja asumispalveluista (Leskelä 2013). Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa on vuonna 2016 otettu käyttöön asiakassegmentaatiomalli, jolla pyritään tunnistamaan asiakkaat, joilla on runsasta palveluiden käyttöä ja/tai joilla todetaan kohonneet terveysriskit. Heidät segmentoidaan Paljon palveluita tarvitsevien (PPT) – palveluprosessin asiakkaiksi.</p>

<h3>2. Tutkimuksen tavoite ja merkitys</h3>

<p class="Standard">Tässä tutkimuksessa selvitämme PPT-potilaiden palvelujen käyttöä. Vertailuryhmänä toimii ne eniten palveluita käyttävät asiakkaat, jotka eivät ole olleet mukana PPT-prosessissa. Yhdistämällä perusterveyenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon käyntiaineistoa saamme kattavan kuvan asiakkaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudesta, kun aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty yhden tai kahden palvelun käyttöön.</p>

<h3>3. Aineisto ja menetelmät</h3>

<p class="Standard">Kyseessä on retrospektiivinen kohortin seurantatutkimus. Aineisto koostuu usean eri rekisterin tiedoista. Rekisteritietojen yhdistämisestä vastaa Findata. Helsingissä on yli 650 000 väestöpohja.</p>

<h3>4. Aikataulu</h3>

<p class="Standard">Datan analyysit aloitetaan vuonna 2022. Tavoitteena on tuottaa Kim Nygårdin väitöskirjaan vaadittavat julkaisut, joiden kysymyksenasettelu on tässä kuvattu vuosien 2023-2025 aikana.</p>

<p class="Standard"> </p>


Helsingin kaupungin terveysasemien Paljon Palveluita Tarvitsevien (PPT) –hoitomallin vaikutus tällaisten potilaiden hoitoon               

LL Kim Nygård

<p><strong>Tutkimusryhmä:</strong> HLL Ismo Räisänen, professori Timo Sorsa, HLT Teija Raivisto, Dosentti, HLT Taina Tervahartiala, Professori, HLT Anna Maria Heikkinen</p>

<h3>1.  Tausta</h3>

<p>Aktivoitunut matriisimetalloproteinaasi-8 (aMMP-8) on merkittävä tuhoa aiheuttava kollagenaasi parodontiitissa. Se on myös potentiaalinen biologinen merkkiaine niin alkavassa parodontiitissa kuin parodontiitissa. Parodontiitin eteneminen näkyy suunesteissä MMP-8:n liiallisena kohoamisena ja aktivaationa. Tämän vaiheen toteamiseen voidaan käyttää aMMP-8-tuolinvierussylkitestiä, jolla on myös saatu joitakin lupaavia tuloksia suun kiinnityskudosten tulehdustilanteen havaitsemisessa, kun potilaina ovat alkavan parodontiitin merkkejä osoittavat nuoret. Kyseisen tuolinvierustestin etuja käytännön kannalta ovat sen yksinkertaisuus, nopeus, halpuus, ei-invasiivisuus ja turvallisuus ja se, että se näyttäisi olevan tarkempi kuin perinteiset menetelmät (mm. ienverenvuoto ientaskujen mittauksen yhteydessä).</p>

<h3>2. Tutkimuksen merkitys ja tavoitteet</h3>

<p>Tavoitteena on tutkia, kuinka aMMP-8-tuolinvierussylkitestin käyttämisellä voitaisiin tehostaa alkavan parodontiitin diagnostiikkaa verrattuna nykytilanteeseen, jotta parodontiitille alttiit nuoret potilaat pystyttäisiin tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja saamaan heidät kohdennettuun ennaltaehkäisevän hoidon piiriin.</p>

<p>Mikäli tuloksemme tukevat ajatusta sekä MMP-8:sta alkavan parodontiitin riskitekijänä, että aMMP-8-tuolinvierussylkitestin tehokkuudesta alkavan parodontiitin diagnoosin tukena, avaa se uusia mahdollisuuksia parodontologiseen diagnostiikkaan ja sen kehittämiseen käytännön hammaslääkärityön kannalta.</p>

<h3>3.<strong> </strong>Aineisto ja menetelmät</h3>

<p>Tutkimuksessa käytettävä aineisto on professori Anna Maria Heikkisen keräämä ja osa JUVEPAR-aineistoa (nuorten alkava parodontiitti). Aineisto sisältää nuorista (n. 15-17-vuotiaista) potilaista erilaisia esitietoja (ikä, kouluaste, hammasharjauksen frekvenssi viikossa, tupakointi jne.) ja kliinisiä tietoja (mm. ns. bleeding on probing -prosentti, plakki, hammaskivi, vähintään 4 mm syvyisten ientaskujen lukumäärä, erilaisten biomarkkerien konsentraatioita syljessä, mahdollisten bakteeri- ja/tai aMMP-8-tuolinvierussylkitestin tuloksia). Näitä tietoja analysoidaan tilastollisilla menetelmillä, jotta saadaan vastattua haluttuihin tutkimuskysymyksiin.</p>

<h3>4.  Aikataulu</h3>

<p class="Standard">Väitöskirjan suunniteltu valmistumisajankohta on vuosi 2022.</p>

<h3>Julkaistut osatyöt:</h3>

<p>Heikkinen AM, <strong>Räisänen IT</strong>, Tervahartiala T, Sorsa T <a href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30397915/">Cross-sectional analysis of <strong>risk</strong> factors for subclinical periodontitis; active matrix metalloproteinase-8 as a potential indicator in initial periodontitis in adolescents.</a> .J Periodontol. 2019 May;90(5):484-492.</p>

<p> </p>

<p><strong>Räisänen IT</strong>, Sorsa T, Tervahartiala T, Raivisto T, Heikkinen AM. <a href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33305834/">Low association between bleeding on probing propensity and the salivary aMMP-8 levels in adolescents with gingivitis and stage I periodontitis.</a> J Periodontal Res. 2021 Apr;56(2):289-297.</p>

<p> </p>

<p><strong>Räisänen IT</strong>, Heikkinen AM, Nwhator SO, Umeizudike KA, Tervahartiala T, Sorsa T <a href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31473032/">On the diagnostic discrimination ability of mouthrinse and salivary aMMP-8 point-of-care testing regarding periodontal health and disease.</a> .Diagn Microbiol Infect Dis. 2019 Dec;95(4):114871.</p>

<p> </p>

<p><strong>Räisänen IT</strong>, Sorsa T, van der Schoor GJ, Tervahartiala T, van der Schoor P, Gieselmann DR, Heikkinen AM.<a href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30909530/">Active Matrix Metalloproteinase-8 Point-of-Care (PoC)/Chairside Mouthrinse Test vs. Bleeding on Probing in Diagnosing Subclinical Periodontitis in Adolescents.</a></p>

<p>Diagnostics (Basel). 2019 Mar 23;9(1):34.</p>


Suun terveydenhuollon tutkimusryhmät

Kaksi pääasiallista tutkimuskokonaisuutta:

Tutkimusryhmät:

Ryhmän johtaja

Anna Maria Heikkinen

Yhteyshenkilöt

Professori Anna Maria Heikkinen

HLL Anna Haukka

Aikuisväestön yksilöllisen tutkimusvälin ja hoitojaksojen toteutuminen suun terveydenhuollossa

LL Kim Nygård

Helsingin kaupungin terveysasemien Paljon Palveluita Tarvitsevien (PPT) –hoitomallin vaikutus tällaisten potilaiden hoitoon

HLL Ismo Räisänen

Nuorten alkava parodontiitti ja aMMP-8-tuolinvierustesti

Anna palautetta!