Reetta Eiranen
Oma esittely
Tutkimus
Olen historiantutkija, jonka työ keskittyy nationalismin, kokemusten, lähisuhteiden ja sukupuolen risteyskohtiin. Työskentelen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, ja johdan omaa akatemiatutkijahankettani ”Contested compliance – Finnish personal nationalism towards the Russian Empire in the nineteenth century (CoPe)”. Hanke toimii osana Suomen Akatemian Humanistisen nationalismitutkimuksen huippuyksikköä (NARS), jolla on osahanke myös Tampereen yliopistossa. CoPessa tutkitaan myöntyväisyyden muovautumista poliittisena asenteena Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan välisissä suhteissa 1800-luvulla kokemuksen historian, verkostojen ja sukupuolen näkökulmasta.
Minua kiinnostavat erilaiset epäformaalit ryhmittymät ja verkostot poliittisen ja aatteellisen toiminnan taustalla mm. sukupiireissä ja kansalaisyhteiskunnassa. Menetelmällisesti olen perehtynyt kerronnallisiin ja hermeneuttisiin lähestymistapoihin. Viimeisimmät julkaisuni käsittelevät kokemuksen historian metodologiaa, tunnesuhteita 1800-luvun kielikysymyksessä sekä omakohtaista nationalismia. Väitöskirjassani (2019) tarkastelin kansallisuusaatteen ja lähisuhteiden yhteenkietoutumista 1800-luvulla Tengströmin perhepiirissä ryhmäbiografisesta näkökulmasta. Sittemmin olen työskennellyt Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä, Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa ja vierailevana tutkijana Max Planck -instituutin tunteiden historian tutkimuskeskuksessa Berliinissä. Olen jäsenenä kertomuksen tutkimuksen tutkimuskeskus Narraren johtoryhmässä, Historiatieteiden kansallisessa komiteassa sekä niin & näin -lehden toimitusneuvostossa. Akateeminen toimitustyö ja tieteen popularisointi ovat minulle tärkeitä, ja aiemmin olen ollut mukana mm. Historiallisen Aikakauskirjan toimituskunnassa sekä perustamassa tiedettä popularisoivia julkaisuja.
Julkaisuja
Eiranen, Reetta; Miettinen, Riikka & Toivo, Raisa Maria (toim.) Sources and Methods for the History of Experience. Palgrave, tulossa elokuussa 2026.
Tunnesuhteet ja sukutraditio suomen- ja ruotsinmielisessä kansallisessa kiinnittymisessä. Johanna Schybergson aatteiden välissä. niin & näin 32 (1), 2025, 35–43.
Eiranen, Reetta & Ovaska, Anna (toim.) Kollektiiviset kokemukset ja tunteet -teemanumero. niin & näin 32 (1), 2025.
Eiranen, Reetta & Ovaska, Anna. Kollektiiviset kokemukset ja tunteet -teemajohdanto. niin & näin 32 (1), 2025, 21–23.
Gendered Personal Nationalism: National Cause as a Resource of Self-Construction in Finnish Nineteenth-century Letters. Nations and Nationalism 31 (1), 2025, 245–261. (Julkaistu verkossa kesäkuussa 2024.)
The Narrative Construction of Experience. Digital Handbook of the History of Experience. Research Council of Finland’s Centre of Excellence in the History of Experiences, 2023.
Emotions and Nationalism. Teoksessa Katie Barclay & Peter Stearns (toim.) The Routledge History of Emotions in the Modern World. Routledge 2022, 407–422.
Äidittömät, isättömät, sukuun naidut: Tunteissa tehty 1800-luvun perhe. Suomen Historiallinen Seura, blogisarja, 2022.
Eiranen, Reetta; Hatavara, Mari; Kivimäki, Ville; Mäkelä, Maria & Toivo, Raisa Maria (toim.) Theme issue 'Narrative and Experience'. Scandinavian Journal of History 47 (1), 2022, 1–15.
Eiranen, Reetta; Hatavara, Mari; Kivimäki, Ville; Mäkelä, Maria & Toivo, Raisa Maria. Narrative and Experience: Interdisciplinary Methodologies between History and Narratology. Scandinavian Journal of History 47 (1), 2022.
Personal Nationalism in a Marital Relationship: Emotive and Gendering Construction of National Experience in Romantic Correspondence. Teoksessa Ville Kivimäki, Sami Suodenjoki & Tanja Vahtikari (toim.) Lived Nation as the History of Experiences and Emotions in Finland, 1800–2000. Palgrave, Lontoo 2021, 85–108.
Sociability and networks: The Saturday Society and the Kruununhaka Circle. Teoksessa Joep Leerssen (toim.), Encyclopedia of Romantic Nationalism in Europe, 2021.
Saumattomat tunnesiteet 1800-luvun sivistyneistöperheessä. Teoksessa Johanna Ilmakunnas & Anu Lahtinen (toim.) Perheen jäljillä. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Vastapaino, Tampere 2021, 211–239.
Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä. Tampereen yliopiston väitöskirjat 79. PunaMusta, Tampere 2019.
Emotional and Social Ties in the Construction of Nationalism. A Group Biographical Approach to the Tengström Family in nineteenth-century Finland. Studies on National Movements 4, 2019.
Fennomania. Teoksessa Joep Leerssen (toim.), Encyclopedia of Romantic Nationalism in Europe. Volume 2. Amsterdam University Press, Amsterdam 2018, 878–879.
Kurotus narrativismin jälkeiseen aikaan. niin & näin. Filosofinen aikakauslehti 2/2017, 142–143. (Kirja-arvio teoksesta Historian teoria, Vastapaino 2016.)
Kirjeet ajan ja paikan tunteikkaina ylittäjinä. niin & näin. Filosofinen aikakauslehti 2/2016, 43–46.
Anna tutkimuksesi lentää vapaana – Open Library of Humanities. niin & näin. Filosofinen aikakauslehti 1/2016, 78–79.
The Narrative Self: Letters and Experience in Historical Research. Teoksessa Karin Koehler & Kathryn McDonald-Miranda (toim.) Private and Public Voices: An Interdisciplinary Approach to Letters and Letter Writing. Oxford: Inter-Disciplinary Press 2015, 77–99.
Lähisuhteisiin kietoutunut kansallisuusaate. Alusta! Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden verkkolehti 2015.
Rakastuin väitöskirjaani. Hybris 1/2015.
Kirjeet kohtauspaikkoina. Ihanne ja eletty todellisuus Jeanette ja J. V. Snellmanin välisessä kirjeenvaihdossa. Sukupuolentutkimus– Genusforskning 2/2014, 5–17.
Kruununhaan piiri: Ryhmäbiografia ja fennomaaninen verkosto. Ennen ja nyt. Historian tietosanomat 2/2014.
Letters and Experience in Historical Research. Teoksessa Shuhua Chen & Amanda Kelley (toim.) Approaching Letters and Letter Writing. Oxford: Inter-Disciplinary Press 2014, 87–98.
Suomalaiset kansallista tarinaa kertomassa. Lähde - historiatieteellinen aikakauskirja 2013, 192–199.