Niina Lilja
Työtehtävät
Tutkimukseni käsittelee monikielisyyden sekä kielen ja vuorovaikutuksen multimodaalisuuden kysymyksiä. Olen analysoinut erityisesti suomi toisena kielenä puhujien vuorovaikutustilanteita työelämässä ja arjessa sekä sitä, miten näissä tilanteissa on mahdollista oppia ja kasvaa oman alan asiantuntijaksi.
Johdan tällä hetkellä Suomen Akatemian rahoittamaa Kansainvälistyvä rakennustyö ja paikalliset kielikäytänteet (GLO-LO) -tutkimushanketta (2020-2024). Hankkeessa analysoidaan kielenkäyttöä monikielisen rakennusalan työtilanteissa.
Johdan myös NOS-HS rahoitteista tutkivien työpajojen sarjaa yhdessä Søren Eskildssenin (SDU) ja Jan Svennevigin (UiA) kanssa. Työpajoissa tutkimme, millaisia uudenlaisia teoreettisia näkökulmia uusmaterialistiset ja posthumanistiset teoriat mahdollistavat toisen kielen oppimisen prosessien analyysiin.
Olen lisäksi mukana Koneen säätiön rahoittamassa Kehollisuus ja taide kielenoppimisessa (ELLA) -tutkimusprojektissa (2021-2024), jota johtaa professori Eeva Anttila Taideyliopistosta. Hankkeessa analysoidaan kehollisuuden, taiteellisen toiminnan ja kielen yhteenkietoutumia. Tämän hankkeen myötä olen Taideyliopistossa vierailevana tutkijana.
Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa -tutkimushanketta rahoitti Emil Aaltosen säätiö (2017-2020). Siinä analysoimme aikuisten maahanmuuttajien kielellistä arkea sekä arjen vuorovaikutustilanteissa syntyviä suomen kielen oppimisen hetkiä.
Olen väitellyt Jyväskylän yliopistosta, suomen kielen oppiaineesta (2010). Dosenttina olen Helsingin yliopistossa.
Luottamustoimet
Tampereen alueen ihmistieteiden eettisen toimikunnan jäsen, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsen, Tiedeneuvoston varajäsen
Tutkimuskohteet
Vuorovaikutus, kehollisuus, eleet, materiaalisuus, intersubjektiivisuus, interkorporeaalisuus, monikielisyys, toisen kielen oppiminen ja opettaminen
Tutkimusrahoitus
Merkittävimmät julkaisut
Schümchen, N., & Lilja, N. (2024). ‘No trash – do not touch’: Handwritten textual objects at a construction site. Discourse & Communication, 0(0). https://doi.org/10.1177/17504813241240394
Jokipohja, Anna-Kaisa & Lilja Niina (2022). Depictive hand gestures as candidate understandings. Research in Language and Social Interaction. https://doi.org/10.1080/08351813.2022.2067425
Lilja, Niina, Laura Eilola, Anna-Kaisa Jokipohja & Terhi Tapaninen (toim.) (2022). Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa: Suomen kielen oppimisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet. Vastapaino. https://vastapaino.fi/sivu/tuote/aikuiset-maahanmuuttajat-arjen-vuorovaikutustilanteissa/3858478
Lilja, N. (2022). Multimodal conversation analysis as a method for studying second language use and learning in a naturally occurring interaction. In G. Stam, & K. Urbanski (Eds.), Gesture and multimodality in second language acquisition (pp. 204-228). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003100683-9
Jusslin, S., Korpinen, K., Lilja, N., Martin, R., Lehtinen-Schnabel, J., & Anttila, E. (2022). Embodied learning and teaching approaches in language education: A mixed studies review. Educational Research Review, 37, [100480]. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2022.100480
Piirainen-Marsh, A., Lilja, N., & Eskildsen, S. W. (2022). Bodily Practices in Action Formation and Ascription in Multilingual Interaction: Introduction to the Special Issue. Social Interaction. Video-Based Studies of Human Sociality, 5(1). https://doi.org/10.7146/si.v5i2.130866
Eilola, Laura & Niina Lilja (2021). The Smartphone as a Personal Cognitive Artifact Supporting Participation in Interaction. The Modern Language Journal. https://doi.org/10.1111/modl.12697
Lilja, Niina & Arja Piirainen-Marsh (2019). How hand gestures contribute to action ascription. Research on Language and Social Interaction. https://doi.org/10.1080/08351813.2019.1657275
Lilja, Niina & Arja Piirainen-Marsh (2019). Connecting the Language Classroom and the Wild: Re-enactments of Language Use Experiences. Applied Linguistics 40 (4), 594–623, https://doi.org/10.1093/applin/amx045