Mikko Heikkilä

filosofian maisteri (Tampereen yliopisto 2009); filosofian tohtori (Helsingin yliopisto 2014); monitieteisen diakronisen kielentutkimuksen dosentti Tampereen yliopistossa vuodesta 2018; kveenin ja suomen yliopistonlehtori Norjan arktisessa yliopistossa Tromssassa (førstelektor i kvensk og finsk språkvitenskap) elokuusta 2021, kveenin ja suomen oppiaineiden tutkinto-ohjelmavastaava (studieprogramleder) 1.8.2022-31.12.2023. Vuoden 2024 olen virkavapaalla tehdäkseni tutkimusta Suomen Kulttuurirahaston tutkimusrahoituksella.

Olen tutkinut monia tieteenaloja: fennistiikkaa, fennougristiikkaa, nordistiikkaa, germanistiikkaa, yleishistoriaa, kirkkohistoriaa, folkloristiikkaa ja tieteenfilosofiaa.

Minulla on opetuskokemusta yliopistoista, ammattikorkeakoulusta, lukiosta, kansalaisopistosta, yläkouluista ja alakoulusta; yliopistollista opetus-/tentaattorikokemusta pohjoismaisista kielistä (perus-, aine- ja syventävistä opinnoista), suomen kielestä (perus-, aine- ja syventävistä opinnoista) ja yleisestä kielitieteestä (perus-, aine- ja syventävistä opinnoista). Olen opettanut suomen kieltä yliopistossa sekä äidinkielisille että suomea vieraana kielenä opiskeleville. Peruskoulussa olen opettanut myös englantia. Esitelmöintikokemusta minulla on kielitieteen lisäksi mm. historiatieteestä.

Lukuvuonna 2021-2022 opetin Tampereen yliopistossa itse ideoimani suomen kielen syventävien opintojen erikoistumiskurssin KIE.SUY.345 Suomalainen (kansan)runous keskiajalta autonomian ajan loppuun ja otin vastaan yleisen kielitieteen johdantokurssin kirjatentit.

Historiallinen kielitiede (germaanisten ja länsiuralilaisten kielten äännehistoria ja sen kronologia, etymologia, onomastiikka), historiatiede (keskiajan yleishistoria ja kirkkohistoria), monitieteinen menneisyyden tutkimus (historiallinen kielitiede, historiatiede, arkeologia, folkloristiikka, maantiede) ja sen menetelmät, kansanrunouden tutkimus, tieteenteon periaatteet ja arvot 

Tutkimusalueeni on laaja.

Olen julkaissut viisi monografiaa, mm. ensimmäisen koskaan julkaistun keskiajan suomen kielen sanaston.

Väittelin tohtoriksi alle kolmekymmentä vuotiaana. Väitöskirjani on Helsingin yliopiston Helda-tutkielmatietokannan ladatuimpia opinnäytteitä (yli 50 000 latausta) ja siihen on viitattu kymmenissä tieteellisissä julkaisuissa, muun muassa lukuisissa väitöskirjoissa.

kaksi palkittua (Kotikielen Seura) vertaisarvioitua artikkelia ja yksi palkittu vertaisarvioitu monografia (Tampere University Press)

Ensisijaisesti tiedeyhteisölle suunnatun tieteellisen tuotantoni laajuus on noin 1850 painosivua; lisäksi laajemmalle yleisölle tarkoitettuja yleistajuisempia julkaisuja yhteensä useita satoja painosivuja.

vuosien kokemus kolmen eri tieteenalan ja neljän oppiaineen opettamisesta ja tentittämisestä yliopistossa.

Olen opettanut kolmessa eri yliopistossa (mm. Helsingin yliopistossa), kahdessa maassa. 

Olen saanut runsaasti erittäin positiivista kirjallista opiskelijapalautetta opetuksestani.

opinnäytteiden ohjaus- ja arviointikokemusta, refereekokemusta, kokemusta yliopistollisten valintakokeiden laadinnasta, valvonnasta ja arvioinnista

Olen ollut Suomen kielitieteellisen yhdistyksen (SKY) johtokunnan jäsen helmikuusta 2022. Langnet toimii SKY:n alaisuudessa.

Toimin vuosina 2018-2020 Suomen Tieteidenvälisen Seuran (FINTERDIS) hallituksen varajäsenenä. 

Osallistun tiedettä yleistajuistavaan akateemiseen vapaaehtoistoimintaan molemmilla kotimaisilla kansalliskielillä. 

kielitiede ja historiatiede lähitieteineen

Olen vuosien varrella saanut tutkimusrahoitusta useilta tunnetuilta säätiöiltä ja rahastoilta (esim. Suomalainen Tiedeakatemia, Koneen Säätiö, Svenska litteratursällskapet i Finland ja Suomen Kulttuurirahasto).

HuK 2008

opetuskokemusta yliopistosta joka vuosi vuodesta 2008 alkaen; asiantuntija-arvioinnissa todettu akateeminen pätevyys viidessä (5) yliopistossa, kahdessa suomalaisessa ja kolmessa ulkomaisessa, mm. Uppsalan yliopistossa

FM ja aineenopettajan pätevyys (TaY) 2009

tohtorintutkinnon suoritusoikeus 2009 (TaY)

FT 2014 (HY)

post doc 2014 (TaY)

dosentuuri 2018- (Tampereen yliopisto)

førstelektor i kvensk og finsk språkvitenskap 2021- (UiT Norges arktiske universitet)

Valikoima tutkijakollegoille, koko tiedeyhteisölle ja/tai laajemmalle yleisölle suunnattuja julkaisujani:

Heikkilä, Mikko 2011: Huomioita kantasaamen ajoittamisesta ja paikantamisesta sekä germaanisia etymologioita saamelais-suomalaisille sanoille. Virittäjä 115 s. 68‒84.

Heikkilä, Mikko 2012: Tampere – saamelaisen Tammerkosken kaupunki. Virittäjä 116 s. 117–124.

Heikkilä, Mikko 2012: Etymologinen tapaus Tammerkoski. Sananjalka 54 s. 50–75 (Kotikielen Seuran palkitsema artikkeli).

Heikkilä, Mikko 2012: Kaleva and his Sons from Kalanti – On the Etymology of Certain Names in Finnic Mythology. SKY Journal of Linguistics 25 s. 93–123 (Kotikielen Seuran palkitsema artikkeli).

Heikkilä, Mikko 2012: Om Finlands världsliga och kyrkliga införlivande med Sverige. Historisk Tidskrift för Finland 4/2012 s. 437–468.

Heikkilä, Mikko 2012: Varhaisen kantasuomen vokaaliston ja fonotaksin uudennoksista sekä niiden ajoituksesta. Fenno-Ugrica Suecana Nova Series 14 s. 1–30.

Heikkilä, Mikko 2013: Sanctus (H)e(n)ricus rex Suetie et sanctus Henricus episcopus Upsalensis – en och samme engelskfödde man? Historisk Tidskrift för Finland 3/2013 s. 333–373.

Heikkilä, Mikko 2013: Itämerensuomen ehdollisesta äänteenmuutoksesta /ai/ > /ei/. Virittäjä 117 s. 583–592.

Heikkilä, Mikko 2013: From Surging Waves to the Spirit of Waves – On the Germanic and Sami Origin of the Proper Names Ahti and Vellamo in Finnic Mythology. SKY Journal of Linguistics 26 s. 71–86.

Heikkilä, Mikko 2014: Bidrag till Fennoskandiens språkliga förhistoria i tid och rum. Helsinki: Unigrafia. Monografiaväitöskirja (349 sivua; ladattu yli 40000 kertaa; kymmeniä viittauksia tieteellisissä julkaisuissa kotimaassa ja ulkomailla).

Heikkilä, Mikko 2014: The Changing Language Situation in the Åland Islands and Southwestern Finland during the Late Iron Age. Joonas Ahola, Frog & Jenni Lucenius (eds.), The Viking Age in Åland: Insights into Identity and Remnants of Culture. Annales Academiae Scientiarum Fennicae Humaniora 372 s. 303–321. Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia.

Heikkilä, Mikko 2014: Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan. Väitöksenalkajaisesitelmä. Virittäjä 4/2014 (5 sivua).

Heikkilä, Mikko 2015: Iidesjärvi ja Iisalmi pisteen Iin päälle. Tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja niiden suhteesta lapinraunioihin. Muinaistutkija 3/2015 s. 30‒48.

Heikkilä, Mikko 2016: Varhaissuomen äännehistorian kronologiasta. Sananjalka 58 s. 136−158.

Heikkilä, Mikko 2016: Kuka oli herra Heinäricki? − piispa Henrikin arvoitus. Tampere University Press (206 sivua; ladattu pitkälti yli 1700 kertaa).

Heikkilä, Mikko 2017: Unus inter pares – vertaisarvioinnin vertaisarvio. Acatiimi 3/2017 s. 44–45.

Heikkilä, Mikko 2017: Birkan koivut vai Saksan karhu hiiden ja vesihiiden naapurina Pirkkalankylässä? – Pirkkalankylän vanhin paikannimistö. Teoksessa Kreetta Lesell, Marjo Meriluoto & Sami Raninen (toim.), Tursiannotko – tutkimuksia hämäläiskylästä viikinkiajalta keskiajalle. Tampereen museoiden julkaisuja 148 s. 31–57.

Heikkilä, Mikko 2017: Tiede ei saa olla ideologian palveluksessa. Puheenvuorot, Aikalainen 14.11.2017.  

Heikkilä, Mikko 2017: Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen. Tampere: Mediapinta (82 sivua).

Heikkilä, Mikko 2018: Älyköt avaavat sisimpänsä. Kirja-arvio Kari Enqvistin ja Janne Saarikivien teoksesta Ainoa, mikä jää. Keskusteluja siitä, mikä on tärkeää. Aikalainen 2/2018 s. 17.

Heikkilä, Mikko 2018: Perustetaan digikritiikin tutkimuskeskus uuteen Tampereen yliopistoon. Sananvaihtoa, Aikalainen 3/2018 s. 16-17.

Heikkilä, Mikko 2018: Miksi seurakunta on "seura-kunta"? Tampereen yliopiston kielen- ja historiantutkija, FT Mikko K. Heikkilä vastaa. Sanansaattaja 14/2018 s. 30.

Heikkilä, Mikko 2018: Nimen Vesilahti alkuperästä ja varhaishistoriasta: Mistä nimi on tullut ja milloin? Lempäälän-Vesilahden Sanomat 22.10.2018.

Heikkilä, Mikko 2018: Mitä maailma tarvitsee 2020-luvulla? Kolumni, Aikalainen 9/2018 s. 17.

Heikkilä, Mikko 2019: Monitieteinen tutkimus kristinuskon tulosta Suomenlahden pohjoispuolelle - kristinuskoon tutustumisen, kristityksi kääntymisen ja kristillisen organisaation rakentamisen ajoitus. Teoksessa Anni Ruohomäki & Anna Sivula (toim.), Tuhansien vuosien tulokkaat: monen kulttuurin Satakunta. Satakunta XXXV s. 31-71. Satakunnan Historiallinen Seura.

Heikkilä, Mikko 2019: Paljon näyttöä ja vähän näytön puutettakin. Kirja-arvio Kari Raivion teoksesta Näytön paikka. Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö. Tieteessä tapahtuu 4/2019 s. 66-67.

Heikkilä, Mikko 2019: Suvinen virsi juhannuksesta. Seurakuntalainen 20.6.2019.

Heikkilä, Mikko 2019: Suurta härkää pitkistä sarvista. Muinaistutkija 3/2019 s. 30-35.

Heikkilä, Mikko 2019: Pohjoisgermaanin ja itämerensuomen äännehistoriallisten ilmiöiden selityksiä täydentävä väitöstutkimus. Virittäjä 3/2019 s. 453-457 (Julkaisufoorumiluokitus 2).

Heikkilä, Mikko 2019: Perinteitä kunnioittava uusi yleisteos Suomen koko kirkollisesta historiasta [Kirja-arvio Markku Heikkilän ja Simo Heinisen teoksesta Uusi Suomen kirkkohistoria]. Historiallinen Aikakauskirja 3/2019 s. 245‒246 (Julkaisufoorumiluokitus 2).

Heikkilä, Mikko 2020: Ukkovarpaat pääsiäisen päivään päin? ‒ pro et contra. Muinaistutkija 1/2020 s. 48‒53.

Heikkilä, Mikko 2020: Monitieteisyysjulistukset ja tutkijan arki eivät kohtaa. Acatiimi 2/2020 s. 52‒53.

Heikkilä, Mikko 2020: Mikael Agricola ei keksinyt vanhurskautta. Kirkko ja kaupunki 29.5.2020.

Heikkilä, Mikko 2020: Lempäälä lienee lempeä. Lempäälän-Vesilahden Sanomat 23.7.2020.

Heikkilä, Mikko 2020: Ihmisusko, teknologiatoivo ja lemmenleikki. Tohtorin ajatuksia aikamme aatteista. Turku: Perea (290 sivua).

Heer, Mervi de; Heikkilä, Mikko; Syrjänen, Kaj et al. 2021: UraLex. Uralic basic vocabulary with cognate and loanword information.

Heikkilä, Mikko 2021: *Että siutuis omain riiδat, vaikenisit vetten väγet ‒ kieli-, historia- ja kansanrunoustieteellinen tutkimus lempääläisestä kirkkoaiheisesta runosta ja sen yhteyteen kuuluvasta suorasanaisesta kertomusperinteestä. Teoksessa Anssi Mäkinen & Ilkka Mäkinen (toim.), Aimalan kirkko palaa. Lempäälän 1750-luvun pitäjänkuvaukset ja ensimmäinen kirkko s. 12–50. Lempäälä: Lempäälä-Seura ry.

Heikkilä, Mikko 2021: Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen. Toinen, täydennetty painos. Tampere: Mediapinta.

Heikkilä, Mikko 2021: Legendaarinen Lalli – lahtari ja lahja. Köyliist 17: Muistojen poluilta arkistojen aarteisiin, s. 126–137. Köyliö: Köyliö-Seura.

Heikkilä, Mikko 2022: Heinien herrat. Suomen historian pisin perinne. Sastamala: Warelia (309 sivua).

Heikkilä, Mikko 2022: Sananen sanoista sanotusta. Sananjalka 64 s. 281‒285.

Heikkilä, Mikko 2023: Diakronisten (ihmis)tieteiden peruslähtökohdista ‒ esimerkkinä ylisukupolvinen kielivälitteinen informaatio. Dosentit ‒ yliopiston merkittävä voimavara, s. 13‒22. Dosenttien päivä 20.4.2023. Tampereen Dosenttiyhdistys. 

Piha, Minerva; Heikkilä, Mikko & Häkkinen, Jaakko 2023: Comment on the Article Archaeology, Language, and the Question of Sámi Ethnogenesis. Acta Archaeologica 93.2, pp. 1‒15.