Hyppää pääsisältöön

Oma esittely

Työskentelen Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Olen myös kotimaisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa. Väitöskirjassani (2016) tutkin dystopiaromaanien satumotiiveja ja -intertekstejä sekä dystopian ja sadun lajin yhdistymistä toisiinsa. Olen muussa tutkimuksessani käsitellyt feministisiä dystopioita, satuintertekstuaalisuutta, kirjallisuuden kasvikuvausten merkityksiä sekä satuelokuvien ja audiovisuaalisen verkkopornon intermediaalisia esityksiä kaunokirjallisuudessa. Olen mukana tutkijajäsenenä Saija Isomaan johtamassa ja Koneen Säätiön rahoittamassa projektissa Suomen kirjallisuuden historiallinen poetiikka (2022-). Tällä hetkellä kirjoitan tutkimusmonografiaa suomalaisen nykykirjallisuuden satuintertekstuaalisuudesta.

Olen opettanut Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin sekä suomen kielen kursseja Oregonin yliopistossa lukuvuonna 2011-2012 ja Tukholman yliopistossa suomen kielen yliopistonlehtorin sijaisena 2016-2017. Lyhyempiä opetusvierailuja olen tehnyt Opetushallituksen rahoittamana Petroskoin valtionyliopistoon (2014), Pietarin valtionyliopistoon (2015 ja 2018), Adam Mickiewiczin yliopistoon Puolan Poznaniin (2019), Kaarlen (Univerzita Karlova) ja Brnon (Universita Masarykova) yliopistoihin (2021) sekä Greifswaldin yliopistoon (2021). 

Työtehtävät

Kirjallisuustieteen kurssien opettaminen, tutkielmien ja väitöskirjojen ohjaaminen, HOPS-keskustelut, kirjallisuustieteen tuntiopetusvastuuhenkilönä toimiminen, tutkimustyö.

Luottamustoimet

Valtakunnallisen valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmän jäsen (2023-2024)

Svenska litteratursällskapet i Finland: kirjallisuustieteellisen toimikunnan jäsen (2022-)

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain: toimitusneuvoston jäsen

Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijajäsen (äidinkieli ja kirjallisuus) (2019-)

Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen asiantuntijaryhmän jäsen (Opetushallitus) (2023-)

Tutkimuskohteet

Satuintertekstuaalisuus, sadut, dystopia, feministinen dystopia, kirjallisuudenlajit, intermediaalisuus, sukupuolen ja seksuaalisuuden aiheet kirjallisuudessa, kriittinen kasvitutkimus

Tieteenalat

Kirjallisuudentutkimus

Merkittävimmät julkaisut

Vertaisarvioidut julkaisut

Samola, Hanna. (2022): Tuhkimo-sadut ja pornografinen kuvasto Anu Kaajan romaanissa Katie-Kate. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain vol 19 nro 3 (2022), 6-24.

Samola, Hanna. (2020). From Gilead to Eusistocratia: The Dialogue Between Margaret Atwood's dystopian novel The Handmaid's Tale and Johanna Sinisalo's The Core of the Sun. Teoksessa Isomaa, Saija; Korpua, Jyrki; Teittinen, Jouni (toim.) New Perspectives on Dystopian Fiction in Literature and Other Media. Cambridge: Cambridge Scholars Publishing, 45–65.

Kaukiainen, Kaisa; Kurikka, Kaisa; Mäkelä, Hanna; Nykänen, Elise; Nyqvist, Sanna; Raipola, Juha; Riippa, Anne; Samola, Hanna (toim.). (2020). Narratives of fear and safety. Tampere: Tampere University Press.

Nykänen, Elise; Samola, Hanna. (2020). Introduction: Affective spaces in European literature and other narrative media. Teoksessa Kaukiainen, Kaisa et al (toim.) Narratives of Fear and Safety. Tampere: Tampere University Press, 11–32.

Laakso, Maria; Lahtinen, Toni; Samola, Hanna. (2019). Young Saviors and Agents of Change: Power, Environment, and Gender in Contemporary Finnish Young Adult Dystopias. Utopian Studies 30 (2), 193–213.

Samola, Hanna. (2019). Hukan jäljillä: susi- ja ihmissusikuvausten intertekstit suomalaisissa 2010-luvun romaaneissa. Teoksessa Arminen, Elina; Lehtimäki, Markku (toim.) Muistikirja ja matkalaukku. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 276–300. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1452).

Roine, Hanna-Riikka, Samola Hanna. (2018). Johanna Sinisalo and the New Weird : Genres and Myths. Teoksessa Knickerbocker Dale (toim.) Lingua Cosmica: Science Fiction from Around the World. Urbana, Chicago, and Springfield: University of Illinois Press, 183–201.

Samola, Hanna. (2018). Botanics in Dystopian Environments: Human-Plant Encounters in Contemporary Finnish-Language Dystopian Fiction. Teoksessa Hennig Reinhard, Jonasson Anna-Karin, Degerman Peter (toim.) Nordic Narratives of Nature and the Environment: Ecocritical Approaches to Northern European Literatures and Cultures. Lanham: Lexington Books, 137–157.

Samola Hanna. (2017). Unet, dystopia ja Siniparran talo Tiina Raevaaran romaanissa Eräänä päivänä tyhjä taivas. Teoksessa Isomaa Saija, Lahtinen Toni (toim.) Pakkovaltiosta ekodystopiaan: Kotimainen nykydystopia. Helsinki: Suomalainen klassikkokirjasto, Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, 37-54. (Joutsen, Erikoisjulkaisuja 2).

Samola Hanna. (2015). Kvinnorna i glasbordellen. Skildringen av ett totalitärt samhälle och den feministiska dystopins kännetecken i Pirkko Lindbergs Berenikes hår. Teoksessa Thylin-Klaus Jennica, Tidigs, Julia (toim.) Historiska och litteraturhistoriska studier 90. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 237–265. (Historiska och litteraturhistoriska studier 90).

Samola Hanna. (2013). Tutkimusmatka ikuiseen yöhön. Pirkko Lindbergin romaanin Berenikes hår monitulkintainen dystooppisuus. Avain - Finsk tidskrift för litteraturforskning 2013 (3), 6-24.

Kansainväliset tieteelliset vertaisarvioimattomat julkaisut

Koistinen Aino-Kaisa, Samola Hanna. (2018). The Handmaid's Tale. Science Fiction Film & Television 11 (2), 347–351.

Samola Hanna, Roine Hanna-Riikka. (2014). Discussions of Genre Interpretations in Johanna Sinisalo's Auringon ydin and Finnish Weird. Fafnir - Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research 1 (3), 27–35.

Kotimaiset tieteelliset vertaisarvioimattomat julkaisut

Samola Hanna. (2018). Neiti Etsivä ja väärennettyjen kirjojen arvoitus: Sanna Nyqvist ja Outi Oja, Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 2018 (2), 87–89.

Baccolini Raffaella, Samola Hanna. (2017). Keskustelu dystooppisesta nykykirjallisuudesta. Teoksessa Isomaa Saija, Lahtinen Toni (toim.) Pakkovaltiosta ekodystopiaan: Kotimainen nykydystopia. Helsinki: Suomalainen klassikkokirjasto, Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, 201-206. (Joutsen, Erikoisjulkaisuja 2).

Samola, Hanna. (2017). Nya, fantastiska och annorlunda synvinklar på Monika Fagerholms prosa. Finsk Tidskrift 2017 (3–4), 107–110.

Samola Hanna. (2015). Helsinki henkilöhahmojen kokemana. Lieven Ameel: Helsinki in Early Twentieth-Century Literature. Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 2015 (2), 100–102.

Muut julkaisut

Samola, Hanna. (2023). Karl Ristikivi: Sielujen yö. Virolaisen kulttuurin lehti Elo 1/2023.

Samola, Hanna. (2019). Kasvikuvausten etiikka ja sukupuolittuneet kasvit Zacharias Topeliuksen saduissa. Teoksessa Jantunen, Timo (toim.) Myötätunto ja viisaus Topeliuksen ajattelussa. Helsinki: Basam Books, 83–94.

Samola Hanna. (2018). This Woman's Work. Kapinallinen soundtrack televisiosarjassa The Handmaid's Tale. Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfarin blogi (http://finfar.org/blogi/this-womans-work-kapinallinen-soundtrack-televisiosarjassa-the-handmaids-tale/).

Samola Hanna. (2017). Dystopian ja sadun yhteisalueilla. Synkistyvät tulevaisuudenkuvat: dystooppinen fiktio nykykirjallisuudessa -blogi (http://blogs.uta.fi/dystopia/2017/02/23/dystopian-ja-sadun-yhteisalueilla/).

Samola Hanna. (2016). Feministiset dystopiat herättävät keskustelua. Kirjallisuudentutkimuksen blogi (http://blogs.uta.fi/kirjallisuus/2016/12/22/feministiset-dystopiat-herattavat-keskustelua/).

Samola Hanna. (2016). Siniparran bordelli. Dystopian ja sadun lajiyhdistelmät romaaneissa Berenikes hår, Huorasatu ja Auringon ydin.. Tampere: Tampere University Press. (Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1729). Akateeminen väitöskirja.

Uusimmat julkaisut