Yliopiston viheralueet ovat keino vahvistaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta
Viheralueet on perustettu vuonna 2019 osana nelivuotista Business to Nature (B2N) -hanketta (2016–2020). Kampusluonto on hankkeen sivuprojekti, jonka tavoitteena on ollut lisätä biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta, yhteistoiminnallista elämää ja virkistysmahdollisuuksia sekä luoda malli vastaavien alueiden matalan kynnyksen yhteiskehittämiseen eri sidosryhmien kesken.
Idea demoprojektiin syntyi yliopistonlehtori Anna Heikkisen mukaan konferenssimatkalla Manchesterissa, jossa tutkijaryhmä tutustui paikalliseen vastaavaan projektiin. Idea tuotiin mukana takaisin Tampereelle ja rahoitus sen toteuttamiselle saatiin puoliksi Suomen yliopistokiinteistöt Oy:ltä ja puoliksi omalta yliopistolta.
– Kestävä kehitys on vahvasti mukana Tampereen yliopiston strategiassa ja tämä on ehdottomasti yksi tapa edistää kestävyyttä. Yliopisto osallistuu omalta osaltaan rikkaamman kaupunkiluonnon tuottamiseen ja ylläpitämiseen.
Alueelle luontaisesti soveltuvat lajit ovat helppohoitoisia ja tukevat biodiversiteettiä
Kampuksen kolme viheraluetta on toteutettu siten, että ne tukevat lajistoltaan toisiaan eivätkä kaipaa juurikaan ylläpitoa. Kalevantien alikulkukäytävän viherkatossa ja paahdeniityissä on hyödynnetty vastaavissa olosuhteissa luonnollisesti elävää lajistoa.
– Paahdeniitty ei ole välttämättä sellainen, mikä ihmisillä tulee niityistä ensimmäisenä mieleen. Halusimme tuoda esille, että tällaistakin luontoa voi olla kaupungissa, Heikkinen huomauttaa.
Kalevantien alikulkukäytävän viherkatolle istutettavat lajit valittiin kyselyn avulla. Kampuslaisten toiveiden mukaisesti katolla kasvaa nyt muun muassa keltamaksaruohoa ja mäkitervakkoa.
Viherkatossa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja, kuten järviruokoa ja yhdyskuntajätettä. Kasvualusta on hyvin ravinteikas, mikä ilmenee kasvuston nopeana kehityksenä. Heikkisen mukaan katto näyttää joka vuosi hiukan erilaiselta.
Heikkinen kertoo, että niityt ja viherkatto on otettu yhteisössä vastaan ilolla ja niitä on käytetty opetuksessa esimerkkitapauksena. Niittyjen hidaskasvuisuus on kuitenkin herättänyt myös ihmetystä.
– Niityt ovat lähteneet kasvamaan hitaammin, kuin alun perin oletettiin. Syynä ovat monena vuonna alkukesään ajoittuneet hellejaksot, jotka paahtavat hiekasta ponnistavat versot. Toisaalta haluamme herättää ihmisiä miettimään, miltä kaupunkiluonnon tai luonnon ylipäätään kuuluisi näyttää.
Vihreys lisää myös viihtyvyyttä
Demoprojekti on sittemmin elänyt omalla painollaan ja myös laajentunut. Hervannassa järjestettiin toukokuussa salaisen puutarhan työpaja, johon osallistui noin viisitoista innokasta ideoijaa. Tarkoituksena on perustaa Hervannan kampukselle alue, joka edistäisi luonnon monimuotoisuutta ja toimisi avoimena paikkana, johon ihmiset voisivat mennä luentojen ja töiden välissä rauhoittumaan.
– Hervannassa on laajoja nurmialueita, mutta melko vähän käyttöön soveltuvia ulkotiloja. Tällä hetkellä ulkona oleskelu vaatii täydellisiä sääolosuhteita. Siellä saisi olla varjoisampaa ja moni on toivonut esimerkiksi penkkejä opiskeluun tai kokousten pitämiseen.
Heikkinen kertoo, että kampusluonto-hankkeen rinnakkaisena tavoitteena on alusta asti ollut luoda matalan kynnyksen tapoja, joilla yliopistoyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa siihen, miltä kampuksella näyttää ja millaisia mahdollisuuksia siellä on.
– Tällaisten suunnitelmien myötä nousee yleensä kysymyksiä siitä, tullaanko viheralueita käyttämään väärin tai kerääkö alue yliopiston ulkopuolista väkeä norkoilemaan. On aika iso kysymys, kuka viheralueita saa käyttää ja miten. Yliopiston suhde lähiympäristöön ja kaupunkilaisiin herättää monen tason pohdintaa.
Viheralueiden merkitys tulee kasvamaan
Heikkisen mukaan auringon kuivattamat niityt kertovat omaa tarinaansa kaupunkien kuumuudesta ja muuttuneista kesistä. Tänäkin kesänä koetuilla hellekeleillä on moni varmasti huomannut viherpintojen viilentävän vaikutuksen.
– Puut estävät konkreettisesti auringon säteilyä ja lämmön imeytymistä asfalttiin ja esimerkiksi tämän meidän perustamamme viherkatto pidättää jonkin verran vettä ja hidastaa sen virtaamista. Vettä läpäisevillä alustoilla taas on vaikutusta siihen, millaista kaupungissa on rankkasateiden aikaan. Monipuolisella kaupunkiluonnolla on ja tulee enenevissä määrin olemaan tärkeä merkitys.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Anna Heikkinen; anna.l.heikkinen [at] tuni.fi, 050 318 5970
Teksti ja kuvat: Nina Jylhä
