Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta kiinnostaa nuoria – Tampereen yliopistossa järjestettävä tutkimuskonferenssi visioi parempaa tulevaisuutta

Julkaistu 16.11.2023
Tampereen yliopisto
Kaksi farkkuihin pukeutunutta henkilöä nurmikolla, jalassa tennarit.Kuva: Rogério Martins/Pexels.com
Tampereen yliopisto järjestää kesäkuussa 2024 nuorisotutkimuksen tieteellisen konferenssin. Pohjoismainen NYRIS-konferenssi, Nordic Youth Research Symposium, kokoaa yhteen alan tutkijoita, opiskelijoita ja asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.

Tällä kertaa nuorisotutkijat ja -asiantuntijat kokoontuvat pohtimaan haasteita ja visioimaan parempaa tulevaisuutta tässä ajassa, kun elämää leimaavat lukuisat toisiinsa kietoutuneet kriisit: ilmastonmuutos, sodat, turvallisuushuolet, sosiaaliset levottomuudet ja pandemiat.

Konferenssin teemana on nuoret ja nuoruus oikeudenmukaisessa ja reilussa maailmassa. Nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia kertoo, että paikalle odotetaan noin 200 osallistujaa. Teema onkin järjestäjille iso sitoumus, sillä he tavoittelevat konferenssiin tutkijoita ympäri maailman pohtimaan nuoruuteen ja nuorisoon liittyviä ilmiöitä.

– Monet nuorisotutkimuksen teoriat on kehitetty ja keskustelua käydään usein pelkästään länsimaissa, vaikka valtaosa nuorista asuu globaalissa etelässä. On tärkeää tutkia nuorten elämään liittyviä kysymyksiä globaalista näkökulmasta. Oma ja maailman tulevaisuus ovat tärkeitä kysymyksiä nuorille kaikkialla, Honkatukia toteaa.

– Uskon, että kaikki nuoret pohtivat omaa tulevaisuuttaan ja toivovat voivansa elää hyvää ja arvojensa mukaista elämää. Heillä on haaveita, unelmia kuin pelkoja. Samaan aikaan nuorten taustat ja asema yhteiskunnassa vaihtelevat vaikuttaen siihen, miten he voivat toteuttaa unelmiaan tai ylipäätään siihen, mistä asioista he kokevat voivansa haaveilla.

Honkatukia sanoo, että meneillään oleva kriisien aikakausi huolestuttaa nuoria ja monet nuoret vaativat päättäjiltä tehokkaampia toimia kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämä näkyy esimerkiksi globaalissa ilmastoliikehdinnässä, sukupuolen ja seksuaalisuuden ympärillä tapahtuvassa liikehdinnässä ja myös viimeaikaisissa oppilaitosvaltauksissa.

– Nuoret haluavat olla yhteiskunnan jäseniä ja löytää oman paikkansa siinä. Monet kokevat tämän tapahtuvan löytämällä itselleen sopiva työpaikka ja maksamalla veroja. Näiden asioiden saavuttamisen ehdot kuitenkin vaihtelevat, ja muun muassa yhteiskunnallinen eriarvoisuus vaikuttaa niihin. Osalle oman koulutus- ja työelämäpolun löytäminen on vaikeaa, ja he joutuvat kamppailemaan arvostuksesta. Osa menettää luottamuksensa yhteiskuntaan ja kokee, ettei heitä hyväksytä.

– Samoin nuorilla on erilaisia resursseja ja tapoja olla aktiivisia yhteisöissään ja yhteiskunnassa. Silti yhteiskunnan ulkopuolelle ei juuri kukaan halua tieten tahtoen jäädä. Kokemus arvostuksesta ja turvallisuudesta omissa sosiaalisissa ympyröissä ja laajemmin yhteiskunnassa ovat inhimillisiä perustarpeita nuorille – niin kuin ne ovat kaikille meistä. Tähän pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota eikä pelkästään yrittää muovata jokaisesta nuoresta työntekijöitä ja veronmaksajia keinolla millä hyvänsä.

Nuoria tulisi tukea kansalaisina, joilla on velvollisuuksia mutta myös oikeuksia

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa tohtoriksi väittelevä Jenni Kallio toteaa, että yhteiskunta arvostaa nuoria usein kapeasti tulevina kansalaisina ja ohjaa heitä ensisijaisesti löytämään paikkansa työelämässä.

Kallio tutki väitöskirjassaan, miten itsenäistyvien nuorten kansalaisuuden kokemukset muodostuvat yhteiskunnan viranomais- ja palvelujärjestelmässä. Tutkimukseen osallistui 17–27-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka olivat hakeneet palveluista tukea itsenäistymisen kysymyksiin.

– Minua kiinnosti tutkia, miten itsenäistyvien nuorten suhde yhteiskuntaan rakentuu. Heidän kokemuksensa itsestään yhteiskunnan jäseninä muodostuvat arkisissa kohtaamisissa ja sosiaalisissa suhteissa, joissa nuorille muodostuu kuva omista mahdollisuuksistaan osallistua ja kuulua yhteiskuntaan. Palvelujärjestelmä näyttäytyi keskeisenä paikkana näiden kokemusten rakentumiseen, Kallio kertoo lähtökohdistaan.

Kokemus yhteiskunnan jäsenyydestä on tutkimuksen mukaan keskeinen osa nuorten hyvinvointia. Osa nuorista jää kuitenkin vaille kokemusta siitä, että he ovat yhteiskunnan arvokkaita jäseniä. Kallio toivoo, että nuoriin suhtauduttaisiin ennen kaikkea arvokkaina kansalaisina, joilla velvollisuuksien ohella on myös oikeuksia.

Joulukuussa tarkastettava väitöskirja on ensimmäinen nuorisotutkimuksen väittelyalan väitöstutkimus Tampereen yliopistossa ja koko Suomessa.

Lue Jenni Kallion väitöstiedote (tuni.fi)

Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään

Nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia johtaa vuoden 2023 lopussa päättyvää ALL-YOUTH-hanketta, jossa tutkittiin 16–25-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen kykyjä ja esteitä sekä nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä, kasvusta ja hyvinvoinnista. Monitieteistä hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Hanke on tuottanut uusia ratkaisuja nuorten aktiivisempaan kansalaisuuteen hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen, digitaalisten innovaatioiden sekä kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmista.

Päätösseminaarissa marraskuussa esiteltiin tutkimushavaintoja ja hankkeessa kehitettyjä malleja, joiden avulla voidaan parantaa nuorten osallistumismahdollisuuksia.

Yksi malleista on Digiraati. Se on verkkopohjainen, fasilitoitu alusta, jossa nuoret voivat keskustella heille merkityksellisistä asioista turvallisesti ja anonyymisti. Digiraati on suunnattu kaikille nuorille, mutta erityisesti se sopii niille nuorille, joiden luottamus yhteiskuntaan on syystä tai toisesta heikentynyt. Koulutetut fasilitaattorit luotsaavat yhteistä verkkokeskustelua turvallisemman tilan periaatteiden mukaisesti. He laativat keskustelusta loppulausuman ja toimittavat sen relevanteille tahoille, jotka voivat vaikuttaa asiaan.

Digiraati kehitettiin yhteistyössä ALL-YOUTHin, järjestötoimijoiden erityisesti Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan, nuorten sekä ministeriöiden kesken. Tällä hetkellä se on yksi oikeusministeriön tarjoamista demokratiatyökaluista. 

Tutustu Digiraatiin (digiraati.fi)

Seminaarissa julkaistiin tutkimushankkeen aikana toimitettu englanninkielinen kirja Young People as Agents of Sustainable Society: Reclaiming the Future (toim. Päivi Honkatukia & Tiina Rättilä). Kirja on avoimesti saatavilla verkossa.
 

Järjestyksessään 16. NYRIS (Nordic Youth Research Symposium) järjestetään 12.–14.6.2024 Tampereella. Esitelmähaku on nyt avattu. Lue lisää: Call for Papers - Nyris 2024
 

Nordic Youth Research Symposium

  • Nuorisotutkimuksen tieteellinen symposiumi pidetään joka toinen vuosi.
  • NYRIS-konferensseja on järjestetty pohjoismaisena yhteistyönä vuodesta 1987 lähtien.
  • Yhteistyö on laajentunut Baltiaan: vuonna 2023 konferenssi Tallinnassa.
  • Tapahtuman isännöi Tampereen yliopisto ja järjestää yhteistyössä Nuorisotutkimusseura, nuorisotyö ja nuorisotutkimus Tampereen yliopistossa, Tampereen Lapsuuden, nuoriso- ja perhetutkimuksen keskus PERLA sekä perhetutkimus ja lapsuus- ja nuorisotutkimus Helsingin yliopistossa.
  • Konferenssin pääpuhujat ovat professori Hernan Cuervo / Melbournen yliopisto, professori Aoife Daly / University College Cork, professori Lucas Gottzén / Tukholman yliopisto, tutkijatohtori Tuuli Kurki / Helsingin yliopisto ja professori Rachel Thomson / Sussexin yliopisto.