Voiko mallintamalla ratkaista infra-alan tuottavuuden mysteerin?
Tuottavuus eli tuotoksen ja panoksen välinen suhde on yleinen tapa tarkastella toiminnan onnistumista eri toimialoilla ja operatiivisemmalla tekemisen tasolla. Tuottavuuden parantamista pidetään yleisesti organisaatioiden ja kansantalouksien menestymisen keskeisenä edellytyksenä. Väärät tai virheelliset tuottavuustilastot voivat kuitenkin luoda harhaa.
– Helposti päätellään, että tuottavuus infra-alalla on jäänyt jälkeen muista merkittävistä toimialoista Suomessa. Itse asiassa on erittäin vaikea saada kokonaiskuvaa asiasta, sillä riittävää tietoa ei ole. Ilman kunnollista tietoa parannustoimet voivat kohdistua vääriin asioihin tai jäädä kokonaan tekemättä. Puutteellinen tieto voi johtaa myös kielteiseen mielikuvaan tuottavuudesta, toteaa ProDigialin tuottavuustutkimusta johtanut tenure track -professori Aki Jääskeläinen Tampereen yliopistosta.
Ylätason tuottavuusluvut eivät kata kaikkia infra-alan kannalta olennaisia toimintoja kuten suunnittelupalveluita. Lähtötietojen epätarkkuuden lisäksi erityisesti tuotokseen liittyvät mittarit ovat myös usein puutteellisia esimerkiksi laatuvaatimusten huomioinnin osalta.
Infra-alan tuottavuuden muodostumisessa on kolme keskeistä tasoa
ProDigial-tutkimusohjelman tutkijat tarttuivat haasteeseen mallintamalla tuottavuuden muodostumista. Heidän lähtökohtansa oli se, että infra-alan tuottavuus muodostuu eri tasoilla ja monien eri toimijoiden tekemisestä.
– Tuottavuutta on helpompi ymmärtää kokonaisuutena, kun ensin selvittää mistä osista se muodostuu. Tarkastelu pelkästään toimialan tasolla johtaa harhaiseen kuvaan. Toisaalta myöskään yksittäisen rakentamisprosessin tuottavuustieto ei ratkaise tuottavuuden muodostumisen mysteeriä, Jääskeläinen sanoo.
Tutkijat tunnistivat kolme keskeistä tasoa tuottavuuden muodostumisen kannalta: niitä ovat toimeksiantojen, tilaamisen ja poliittishallinnollinen taso. Toimeksiantojen tason he jakoivat erikseen suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon toimeksiantoihin.
– Tilaamisen tasolla tarkoitamme infrahankkeita tilaavan organisaation tasoa nimenomaan hankinnan ja sen tuottavuusvaikutusten näkökulmasta. Poliittishallinnollinen taso pitää sisällään esimerkiksi rahoitukseen, lainsäädännölliseen ohjaukseen ja omistajuuteen liittyviä tekijöitä, Jääskeläinen taustoittaa.
Näistä tasoista ja niiden keskeisistä tekijöistä tutkijat muodostivat ensin kokonaiskuvan ja pohtivat isossa kuvassa tuottavuuden muodostumista. Tuottavuus jaettiin jokaisella tarkastelutasolla panos-, prosessi- ja tuotos- ja/tai vaikutustekijöihin.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutettiin laaja haastattelututkimus, jossa eri tasojen edustajat kuvasivat, miten tuottavuus heidän näkökulmastaan muodostuu.
Hankintaosaaminen voi parantaa tuottavuutta
Tutkimuksen tuloksena syntyi rikas ja yksityiskohtainen kuvaus tuottavuuden muodostumisesta infra-alalla. Jääskeläinen painottaa, ettei yksittäisen tarkastelutason tai näkökulman optimointi riitä, kun tavoitteena on tuottavuuden paranantaminen pitkällä aikajänteellä. Hänen mukaansa huomiota tulisikin kiinnittää tasojen ja näkökulmien välisiin kytköksiin.
– Etenkin hankinnalla on keskeinen rooli, kun poliittisen hallinnon ja toimeksiantojen tuottavuuteen liittyviä tekijöitä sovitetaan yhteen. Esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyviä poliittisia tavoitteita on mahdollista konkretisoida hankintavaatimusten kautta toteutettavaksi toimeksiantojen tasolla, hän sanoo.
Hyvä hankintaosaaminen voi myös kohentaa elinkaaren aikaista tuottavuutta. Hankittaessa esimerkiksi infran suunnittelua, voidaan hankintavaatimuksissa nostaa esiin tiedonhallintaan tai infran kunnossapitoon liittyviä tavoitteita. Ylipäätään tarjouspyynnöissä pitäisi huomioida entistä paremmin myös laadullisia tekijöitä kustannusten rinnalla.
– Ajatus ei ole uusi, mutta sen toteuttaminen käytännössä vaatii esimerkiksi hyvän käsityksen siitä mitä laadulla tarkoitetaan ja miten sitä voidaan mitata. Tämäntyyppisen hankinnan toteutus vaatii syvällistä toimialan tuntemusta, jossa pelkkä hankintalain tai -prosessin tuntemus ei riitä, toteaa Jääskeläinen.
Tarvetta monipuolisemmalle ja tarkemmalle mittaustiedolle
Tuottavuutta voi selittää myös yhdistämällä eri osatekijöitä ja tarkastelutasoja. Näin saadaan rakennettua monipuolinen kokonaiskuva myös infran tuottavuudesta.
– Tämä edellyttää riittävän hyvää tuottavuuden mittaustietoa alkaen operatiiviselta tasolta yksittäisistä toimeksiannoista tai prosesseista. Kun tietoa on saatavilla, ymmärrys tuottavuudesta tarkentuu ja on helpompi löytää konkreettisia kehityskohteita tuottavuuden parantamiseksi, Jääskeläinen lisää.
Aiemman tutkimuksen, kuten Jääskeläisen julkisten palveluiden tuottavuuden mittaamista käsittelevän väitöskirjan, perusteella tuottavuuden näkökulmia yhdistelevä monimuuttujamallinen mittarointi voisi tarjota ratkaisun haasteisiin. Koska infra-alalla tuottavuuden mittaamiseen on toistaiseksi vain vähän toimivia työkaluja, aihetta kannattaa tutkia ja kehittää lisää tulevaisuudessa. ProDigial-tutkimusohjelman jatkohankkeessa onkin tarkoitus syventyä aiheeseen tarkemmin.
Lisätiedot
Aki Jääskeläinen
050 326 1113
aki.jaaskelainen [at] tuni.fi
Kalle Vaismaa
0400 567 283
kalle.vaismaa [at] tuni.fi
