Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen
Psykologian alan tutkimus tarkasteli kolmen perinataaliajan vanhemmuusintervention (terapeuttinen vauvaperhetyö, neuvolapsykologin palvelut sekä ohjausta ja lastenhoitoapua yhdistävä käytännön apu) vaikuttavuutta pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vauvaperhepalveluissa. Tutkijat arvioivat, parantavatko interventiot äitien vanhemmuutta ja vähentävätkö ne masennus- ja ahdistusoireita.
Perinataaliaika käsittää koko raskauden ja synnytyksen sekä syntyneen lapsen ensimmäisen elinvuoden.
Lapsen saaminen on suuri elämänmuutos, joka voi olla myös kuormittava. Jopa 10–15% uusista vanhemmista kärsii merkittävistä masennus- ja ahdistusoireista. Ajanjakso on lapsen varhaisen kehityksen kannalta erityisen tärkeä, sillä vanhemman mielenterveysongelmat voivat vaikeuttaa kiintymyssuhteen luomista lapsen kanssa. Lisäksi voimakas pitkäaikainen stressi raskausaikana saattaa vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan varhainen vanhemmuuden tuki voi tehokkaasti ehkäistä näitä haittoja. Myös Suomessa on kehitetty monipuolisia varhaisen tuen muotoja osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiä, mutta niitä ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etenkin terapeuttinen vauvaperhetyö lisäsi äitien kokemusta paremmasta vastavuoroisesta tunnesuhteesta lapsen kanssa sekä omasta kyvykkyydestä vanhempana. Molemmat tekijät ovat tärkeitä vanhemmuudelle. Myös käytännön apu lisäsi äidin kyvykkyyden tunteita.
– Tuloksemme lisäävät näyttöä siitä, että yksilöllisesti räätälöidyt terapeuttiset vanhemmuusinterventiot toimivat hyvin, kun niitä toteuttavat korkeasti koulutetut mielenterveysalan ammattilaiset osana sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujärjestelmää, toteaa interventiotutkimuksen päätutkija, nykyinen Tampereen yliopiston vieraileva tutkija Marjo Flykt.
Palvelujen monipuolisuus tärkeää
Vanhemmuuden lisäksi tutkijoita kiinnosti, miten interventiot vaikuttavat äitien ahdistus- ja masennusoireiluun. Kaikki interventiot vähensivät tutkimuksessa äitien masennusoireita. Ahdistusta vähensivät sekä terapeuttinen työ että neuvolapsykologin palvelut.
Tutkimuksen mukaan puolison osallistuminen hoitoon ja pidemmät hoidot lisäsivät interventioiden vaikuttavuutta. Neuvolapsykologien asiakkailla synnytyksen jälkeen alkaneet hoidot olivat tässä tutkimuksessa vaikuttavampia kuin raskausaikaiset.
Äidit saivat interventiotutkimuksessa myös käytännön apua kuten lastenhoitoapua.
– Käytännön apu, erityisesti lastenhoitoapu, on tärkeää äideille, joilla on mielenterveysongelmia, huonosti nukkuvia vauvoja tai riittämättömät tukiverkostot. Matalan kynnyksen interventiona se ei vaadi työntekijältä laajaa mielenterveyskoulutusta. Tuloksemme antavat tukea sille, että käytännön apu voisi olla kustannustehokas tapa parantaa vanhemmuutta ja mielenterveyttä.
Tutkimuksessa oli mukana 263 äitiä, joista 177 osallistui varhaisiin vanhemmuusinterventioihin pääkaupunkiseudulla. Mukana olivat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Vertailuryhmän muodostivat samojen alueiden äidit, jotka kävivät tavanomaisilla neuvolakäynneillä, mutta eivät saaneet erityisiä vanhemmuuden tukipalveluita.
Raskausaika ja ensimmäiset 12 kuukautta synnytyksen jälkeen ovat herkkiä ajanjaksoja vanhemmuudelle ja ihanteellinen aika toteuttaa vanhemmuusinterventioita, koska tällöin voidaan hoitaa yhtä aikaa sekä vanhempaa että ehkäistä lapsen kehityksen vaikeuksia.
– Työskentely voi olla kustannustehokasta sekä aikuisten ja lasten mielenterveyshoitojen että sosiaalipalveluiden näkökulmasta. Vauvaperheiden palveluita tulisi kehittää monipuolisiksi ympäri Suomea, ja varmistaa nopea hoitoonpääsy. Tuloksemme myös osoittavat, että hoitojen tulisi olla riittävän pitkiä ja koko perheen huomioonottavia, Flykt sanoo
Tutkimus
Flykt, M., Kilpeläinen, M., Kinnunen, S., Salonen, M., Peltonen, K., Isosävi, S., & Lindblom, J. (2025). Effectiveness and treatment moderators of parenting interventions in Finnish perinatal primary care. Infant Mental Health Journal, 1–27.
Lisätietoa
PsT, dosentti, yliopistonlehtori Marjo Flykt
marjo.flykt [at] tuni.fi
marjo.flykt [at] helsinki.fi
050 301 5679
***
Korjattu tiedotetta 15.4.2025 klo 11.20:
Tutkimuksen tekoaikana hyvinvointialueet eivät olleet vielä aloittaneet. Mukana olivat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Aihetta tutkittiin pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vauvaperhepalveluissa.
