Tiedote

Vaalikoneita käytetään ajanvietteeksi ja kantojen varmistamiseen, nuoret etsivät niistä ehdokasta

Presidentin vaalitentti
Puolet nuorista vaalikoneen käyttäjistä etsi viime presidentinvaalissa niillä itselleen sopivaa ehdokasta, kun kaikista vaalikonetta käyttäneistä näin teki vain kolmannes. Useimmat siis käyttivät vaalikoneita muuhun kuin ensisijaisesti ehdokkaan löytämiseen. Vaalikoneita käytettiin presidentinvaalissa suuressa määrin myös ajanvietteeksi ja kantojen varmistamiseen. Yhden ehdokkaan ylivoimaisuus heijastui käyttötapoihin.

Tampereen yliopistossa tekeillä oleva Vaalikoneet 2020 -tutkimus selvittää suomalaisten vaalikoneiden käyttöä ja merkitystä sekä vaalikoneisiin liittyvää journalismia. Tutkimus vertailee vaalikoneita ja niiden käyttöä vuoden 2018 presidentinvaalissa ja kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Presidentinvaalista tehtyjä havaintoja esiteltiin maanantaina 21.1.2019 Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Tilaisuudessa esitellyt kyselytulokset perustuvat aineistoon, joka koottiin Kantar TNS:n internetpaneelissa 2.2.–7.2.2018. Kyselyyn vastasi yhteensä 1007 18–70-vuotiasta äänioikeutettua. Tutkimuksen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Vuoden 2018 presidentinvaalin tulos oli ennalta melko selvä, mutta vaalikoneita käytettiin siitä huolimatta varsin aktiivisesti. Kaikista valitsijoista kaksi viidestä käytti viime presidentinvaalissa vähintään yhtä vaalikonetta. Aktiivisimpia käyttäjiä olivat nuoret. 18–30-vuotiaiden nuorten mielestä vaalikoneiden tiedot ovat luotettavia (66 %) ja vaalikoneet ovat nopein tapa hankkia tietoa vaalien ehdokkaista (66 %).

Nuorista vaalikoneiden käyttäjistä 28 prosenttia katsoi, että vaalikoneet olivat auttaneet heitä erittäin tai melko paljon oman ehdokkaan löytymisessä. Aiemmista eduskuntavaaleista tehtyjen havaintojen nojalla voidaan päätellä, että vaalikoneilla on selvästi enemmän merkitystä eduskuntavaaleissa kuin presidentinvaalissa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalikoneet olivat nuorten tärkein vaalitiedon lähde, mutta presidentinvaalissa vaalikoneet sijoittuivat seitsemänneksi. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 54 prosenttia alle 25-vuotiaista valitsijoista katsoi, että vaalikoneet olivat vaikuttaneet ratkaisevasti tai paljon oman kansanedustajaehdokkaan valintaan.

Presidentinvaalin yhteydessä kuusi toimitusta tuotti vaalikoneen. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat avasivat omat vaalikoneensa jo marraskuun lopussa, kaksi kuukautta ennen vaaleja. Ylen, MTV:n, Uutissuomalaisen ja Iltalehden vaalikoneet aukesivat joulukuussa. Kuudessa vaalikoneessa esitettiin yhteensä 155 väitettä ehdokkaiden ja kansalaisten mielipiteiden yhteensopivuuden testaamiseksi.

Vaalikonekysymyksistä puolet käsitteli suoraan presidentin tehtävänkuvaan liittyviä asioita, eli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä presidentin valtaoikeuksia ja vaikuttajaroolia. Toinen puoli kysymyksistä kartoitti vastaajien arvoja ja ehdokkaiden arvojohtajuutta. Kyse oli tällöin moraalisista käsityksistä ja talouspoliittisista näkemyksistä. Helsingin Sanomien ja Iltalehden vaalikoneissa korostuivat arvokysymykset, kun muissa vaalikoneissa kysymyksistä valtaosa käsitteli presidentin päätösvaltaan kuuluvia asioita.

Vaikka vaalikoneet tarjoavat ehdokkaille yhtäläiset mahdollisuudet esittää mielipiteitä, Sauli Niinistön julkisuus oli vaalikoneista kertoneessa journalismissa ylivertaista. Mitattiinpa näkyvyyttä otsikoinnista, tekstimaininnoista, valokuvista tai sitaateista, Niinistön ja muiden ehdokkaiden väliin jäi selkeä ero. Niinistö mainittiin joka neljännen (24 %) vaalikonejutun otsikossa tai ingressissä. Muut presidenttikandidaatit jakautuivat kahteen kastiin tällä mittarilla: Laura Huhtasaari (16 %), Matti Vanhanen (14 %) ja Paavo Väyrynen (11 %) saivat otsikkonäkyvyyttä huomattavasti enemmän kuin Merja Kyllönen (5 %), Nils Torvalds (4 %), Tuula Haatainen (4 %) ja Pekka Haavisto (4 %).

Tutkimukseen haastateltujen journalistien mukaan vaalikoneista ei ainoastaan tehdä juttuja, vaan niitä hyödynnetään esimerkiksi henkilöjuttuihin ja vaalitentteihin valmistautumisessa. Haastatteluissa toimittajat myönsivät, että vaalikoneista olisi voinut ammentaa enemmänkin journalismia kuin mitä presidentinvaalin yhteydessä tehtiin. Toimittajat silti ennakoivat, että tulevaisuudessa he vertailevat aiempaa systemaattisemmin vaalikoneissa otettujen kantojen vastaavuutta niin vaalikauden aikana tehtyihin päätöksiin kuin aiemmissa vaalikoneissa ilmaistuihin mielipiteisiin.   

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Sami Borg, Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto
050 345 0811, sami.borg [at] tuni.fi

Yliopistonlehtori Kari Koljonen, COMET-tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto
050 318 5932, kari.koljonen [at] tuni.fi

Tutkimushankkeen verkkosivut: www.vaalikoneet2020.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 18.1.2019