Tutkimus

Vaalikoneet aktivoivat nuoria äänestämään ja vaikuttavat heidän ehdokasvalintoihinsa

Vaalikuvitus/ Kuva: Jonne Renvall
Vaalikoneiden käyttöä tutkittiin vuoden 2018 presidentinvaalin ja vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä. Yläkuvassa presidentinvaalipaneeli Tampereen yliopiston juhlasalissa ja alhaalla eduskuntavaalimainoksia Tampereen katukuvassa.
Vaalikoneilla on merkittävä vaikutus nuorten äänestyspäätöksiin. Ne aktivoivat nuoria vaaliuurnille ja vaikuttavat heidän ehdokasvalintoihinsa.

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan vaalikoneiden vaikutus vaalitiedon ja äänestyspäätösten lähteenä on kohonnut merkittäväksi jo lähes kaikissa äänioikeutettujen ikäryhmissä.

Politiikan tutkija Sami Borg ja mediatutkija Kari Koljonen julkaisivat uutta monitieteistä tutkimustietoa vaalikoneista tuoreessa teoksessaan Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimuksen kohteena on vaalikoneiden käyttö vuoden 2018 presidentinvaalissa ja vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Tutkimus perustuu useisiin vaaleja ja vaalikoneita koskeviin kyselyihin, joiden tiedonkeruut toteutti Kantar TNS.

Suomi on vaalikoneiden edelläkävijä. Vaalikoneet tulivat Suomessa käyttöön 1990-luvun lopulla, jonka jälkeen ne ovat yleistyneet osaksi vaalikamppailujen arkea. Tutkijat pitävät yhtenä suosion syynä suomalaista ehdokaskeskeistä vaalijärjestelmää.

Vaalikoneiden toimintaperiaatteet ovat säilyneet samankaltaisina. Ehdokkaat ja koneiden käyttäjät vastaavat nettisivulla samoihin asenneväittämiin. Vastausten jälkeen käyttäjät saavat tietää, keiden ehdokkaiden vastaukset ovat lähinnä omia mielipiteitä.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa oli tarjolla 22 vaalikonetta, joista median ylläpitämiä oli 15 ja järjestöjen seitsemän. Vuoden 2018 presidentinvaalissa oli kuusi median vaalikonetta.

Nuoret pitävät vaalikoneista

Vaalikoneista on tutkimuksen mukaan tullut johtava eduskuntavaalien tietolähde alle 30-vuotiaille äänestäjille, joista 15 prosenttia kertoi seuranneensa vuoden 2003 eduskuntavaaleja vaalikoneiden avulla hyvin tai melko paljon. Vuoden 2019 vaaleissa osuus oli jo 56 prosenttia.

Suomalaisista vaalikoneista on muodostunut vähintään melko tärkeä vaalitiedon lähde kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi vanhimmassa, enimmäkseen eläkeikäisistä koostuvassa ikäryhmässä.

Kaikista vuoden 2019 eduskuntavaalikyselyn vastaajista joka neljäs ja vaalikoneita käyttäneistä vastaajista joka kolmas oli samaa mieltä väitteestä ”vaalikoneet lisäsivät kiinnostustani äänestää eduskuntavaaleissa”.

Jopa joka toinen vaalikoneita käyttänyt nuori sanoi vaalikoneiden käytön lisänneen kiinnostusta äänestää eduskuntavaaleissa.

Vaalikoneiden koettu vaikutus puoluevalintaan oli tutkimuksen mukaan hyvin vähäistä muilla kuin nuorilla. Vaikutus ehdokasvalintaan oli selvästi suurempi kuin vaikutus puoluevalintaan.

Kari Koljonen ja Sami Borg/ Kuvat: Jonne Renvall
Mediatutkija Kari Koljosen (vas.) ja politiikan tutkija Sami Borgin kirja esittelee tuoreita tutkimustuloksia vaalikoneiden käytöstä.

Vihreät, vasemmisto ja perussuomalaiset aktiivisia

Koulutustasolla on yhteys vaalikoneiden käyttöön. Koulutetuimmat käyttivät vaalikoneita eniten sekä vuoden 2018 presidentinvaalissa että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Ammattiryhmistä aktiivisimpia käyttäjiä olivat opiskelijat sekä ylemmät toimihenkilöt tai johtavassa asemassa olevat. Akavalaiset käyttivät vaalikoneita jonkin verran aktiivisemmin kuin SAK:n ja STTK:n liittoihin kuuluvat.

Miehet käyttivät presidentinvaalissa vaalikoneita jonkin verran naisia enemmän, mutta eduskuntavaaleissa taas naiset käyttivät niitä jonkin verran miehiä enemmän.

Eri puolueiden kannattajista aktiivisimmiksi vaalikoneiden käyttäjiksi osoittautuivat vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten äänestäjät.

Enemmistö käyttäjistä (54 %) luottaa vaalikoneisiin, mutta yllättävän moni heistä (28 %) ei luota niihin. Kaksi kolmesta käyttäjästä ajatteli, että vaalikoneet osoittavat hyvin, millaisia arvoja ehdokkaat edustavat.

Eduskuntavaalikoneiden käyttäjillä oli myös kriittisiä äänenpainoja vaalikoneita kohtaan. Joka toisen mielestä vaalikoneet ovat lähinnä ajanvietettä. Yksi viidestä ajatteli, että vaalikoneiden käyttäminen on pelkkää ajanhukkaa.

Kriittisimmin vaalikoneisiin suhtautuivat vastaajat, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet niitä.

Vaalikoneista kova urakka ehdokkaille

Eduskuntaavaalien ehdokkaille vaalikoneet teettävät työtä. Tutkimuksessa haastatellut Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaat kritisoivat vastaustaakkaa. Heistä kolme viidestä oli sitä mieltä, että vaalikoneita oli liikaa. Vuoden 2019 vaaleissa oli käytössä 22 vaalikonetta.

Tutkimuksessa haastateltiin 30 Pirkanmaan kansanedustajaehdokasta. Tutkijat pitävät otosta korkeintaan karkeasti suuntaa antavana valtakunnallisen edustavuuden kannalta.

Vuoden 2018 presidentinvaaleista haastateltavana oli kustakin ehdokaskampanjasta kampanjapäällikkö tai joku muu vaalikoneisiin vastaamista ja sen organisointia tunteva henkilö. Presidentinvaaleissa vaalikonevastausten antaminen ei yleensä ole vain ehdokkaan omalla vastuulla, vaikka hän yleensä hyväksyykin lopulliset vastaukset.

Vaalikoneiden sisältöihin oltiin yleensä ottaen tyytyväisiä, vaikka soraääniä kuului niin presidentinvaalista kuin eduskuntavaaleistakin. Eduskuntavaaliehdokkaista joka kolmas kritisoi vaalikoneiden sisältöä. Erityisesti he moittivat joidenkin aihealueiden liiallista suosiota ja joidenkin aiheiden puuttumista. Myös kysymysmuotoiluja moitittiin jonkin verran.

Tutkimushaastatteluissa selvitettiin myös sitä, taktikoivatko ehdokkaat vaalikonevastauksissaan esimerkiksi välttelemällä vastausasteikkojen äärivaihtoehtoja. Tähän kysymykseen ei saatu yksiselitteisiä vastauksia.

Jotkut presidentinvaalien kampanjapäälliköt vastasivat, että niin sanotuissa ”suurten intohimojen kysymyksissä” äärivaihtoehtojen välttely on viisasta ja myös tietoista. Eduskuntavaalihaastatteluissa asiaan ei saatu yksityiskohtaisia vastauksia.

Vaalikone-grafiikka
Suuret tiedotusvälineet visualisoivat eri tavoin vaalikonejuttujaan. Vasemmalla ylhäällä Helsingin Sanomien näkemys presidenttiehdokkaista arvokartalla. Oikealla ylhäällä Ylen visualisointi presidenttiehdokkaiden ja äänestäjien mielipide-eroista ja alhaalla Ylen esitys kansanedustajaehdokkaiden mielipide-eroista puolueittain. Alhaalla vasemmalla MTV:n kuvagalleria ehdokkaista.

Toimittajilta jäi vaalikonedataa käyttämättä

Toimittajat käyttivät vaalikoneita juttujensa lähteinä ja taustatietoina valmistautuessaan ehdokashaastatteluihin. Vaalikoneen vastauksia referoitiin sellaisenaan tai niitä arvioitiin muualta kerättyä aineistoa vasten.

Tutkimushaastatteluista kävi ilmi, että media ei hyödyntänyt vaalikonetietoa täysimääräisesti. Vaalikoneiden tekniset ratkaisut eivät aina tukeneet vaalikonedatan journalistista käyttöä. Politiikan toimittajien datajournalistiset valmiudet eivät tutkimuksen mukaan välttämättä olleet riittäviä, jotta he olisivat kyenneet itsenäisesti kaivamaan vaalikoneista uutisia.

Toimitusten kutistuminen ja toimittajamäärän vähentäminen toimivat vaalikonedatan hyödyntämistä vastaan siten, että ne ohjaavat toimittajia käyttämään vaivattomampia lähteitä.

Tulevaisuus riippuu median kehityksestä

Vaalikonejournalismin valoisan tulevaisuuden puolesta puhuu tutkimuksen mukaan se, että kone on verkon juttutyyppinä hyväksi havaittu ja datavisualisoinnit tarjoavat mahdollisuuksia havainnollistaa ehdokkaiden ja puolueiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä tiivistetysti. Vaalikoneiden tulevaisuus riippuu kuitenkin tutkimuksen mukaan paljolti median elinvoimaisuudesta.

Yhtenä uhkakuvana tutkijat pitävät sitä, että vaalikoneiden kehitys pysähtyy ja journalismi kutistuu tulosreferaateiksi, jos median resursseja vähennetään.

Vaalikoneiden tulevaisuutta saattaa uhata myös tekemisen motiivien hämärtyminen. Tähän mennessä vaalikonekysymykset ovat tutkijoiden mukaan olleet valtaosin relevantteja ja tarjonneet valitsijoille apua heidän äänestämistä koskeviin valintoihinsa.

Poissuljettuna tutkijat eivät pidä sitä, että tulevaisuuden vaalikoneissa painottuisivat olennaisten politiikkakysymysten sijaan vaikkapa polarisoivat ja viihdyttävät kysymykset ja oheissisällöt, joiden avulla saadaan nostettua kävijämääriä.

– Klikkien kalasteluun saattaa vastaisuudessa yhdistyä ehdokkaiden tarve erottautua kilpailijoistaan. Houkutus asettua mielipiteillään ääripäihin kasvaa silloin, jos vaalikoneiden algoritmit ja politiikan toimitusten uutiskriteerit palkitsevat näkyvyydellä valtavirrasta poikkeavat ehdokkaat, tutkijat kirjoittavat.

Mielipide-erojen tuottaminen epäolennaisia asioita utelemalla ja uutisten keskeisten toimijoiden hakeminen ääripäistä olisivat tutkijoiden mukaan karhunpalveluksia demokratialle.

Tutkijat pitävät tuloksiaan sikäli rohkaisevina, että monissa tapauksissa vaalikoneista hyötyvät ne ryhmät, joiden yhteiskunnallinen osallistumisaktiivisuus on keskimääräistä vähäisempää. Tällaisia ryhmiä ovat nuorten ja opiskelijoiden lisäksi monet matalan sosioekonomisen aseman väestöryhmät kuten matalimmin koulutetut ja työttömät.

Tutkimuksen tuloksena syntynyt teos on Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman Vaalikoneet 2020 -hankkeen pääjulkaisu.

Teksti: Heikki Laurinolli
Valokuvat: Jonne Renvall

Sami Borg ja Kari Koljonen (2020). Käyttöliittymä vaaleihin: Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press.

Vaalikoneet 2020 -tutkimushanke

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset