Tutkimus

Tutkijatohtori selvittää mekaanisen voiman vaikutusta pintakudokseen ja sen syöpään

Elina Mäntylä
Tampereen yliopiston BioMeditechissä työskentelevä tutkijatohtori, FT Elina Mäntylä tutkii, kuinka solujen tumakalvo ja kromatiini sopeutuvat mekaaniseen voimaan terveessä pintakudoksessa ja sen syövässä. Pintakudoksen eli epiteelin karsinoomat kuten eturauhassyöpä ovat yksi maailman yleisimmistä syöpätyypeistä.

Mäntylä sai Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan tutkijatohtorirahoituksen syyskuussa alkavaan kolmivuotiseen tutkimukseen.

- Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että mekaaniset voimat vaikuttavat kasvaimen muodostumiseen, invaasioon ja metastaasiin syövässä, Mäntylä kertoo.

- Lisäksi mekaanisten voimien on osoitettu muokkaavan solun tumaa aiheuttaen tumakalvon muodon, sekä tumalevyn ja kromatiinin uudelleen järjestäytymistä.

Soluihin kohdistuu kudoksessa paljon erilaisia voimia, kuten virtauksesta tai paineen muutoksista aiheutuvaa voimaa, sekä erilaista jännitystä, venymistä ja kompressiota. Tällaiset voimien välittämät signaalit ovat tärkeitä myös muuallakin kuin syövässä, esimerkiksi haavan paranemisessa tai yksilönkehityksessä. Mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta lähes ollenkaan.

Eturauhassyövässä solujen pakkautumisesta tai hetkittäisestä painamisesta aiheutuvat mekaaniset voimat vaikuttavat solujen geneettisiin ohjelmiin kuten kasvuun, epiteeli-mesenkyymimuutokseen, ja fenotyypin palauttamiseen.

- Tutkimuksen päätavoite on ymmärtää yksityiskohtaisesti, kuinka tumakalvo osallistuu kromatiinin järjestäytyneisyyden säätelyyn voimistuneen mekaanisen paineen seurauksena. Tulokset syventävät ymmärrystämme voiman ja solun kohtalon välisestä syysuhteesta, Mäntylä kertoo.

Mäntylä on aiemmin tutkinut virusten ja tuman välisiä vuorovaikutuksia mukaan lukien infektioiden aiheuttamia voimavasteiden muutoksia. Tampereella hän on työskennellyt dosentti Teemu Ihalaisen solujen biofysiikkaan keskittyvässä tutkimusryhmässä epiteelisolujen parissa ja tutkinut täällä erityisesti solun elinympäristön ja mekaanisten voimien vaikutusta tumaan ja kromatiinin toimintaan.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 33 uudelle tutkijatohtorille. Toimikunta painotti tutkijatohtoreiden valinnassa hakemuksen korkean tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi tänä vuonna erityisesti hakijoiden jo luomia kansallisia sekä kansainvälisiä yhteistyöverkostoja.

Nyt rahoitettujen tutkijatohtoreiden rahoituskausi on kolmivuotinen ja toimikunta käyttää heidän rahoitukseensa 9 miljoonaa euroa. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin noin 16 prosenttia. Tänä vuonna noin 73 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia, kun tutkijatohtorihakijoista heitä oli 58 prosenttia.

Suomen Akatemian tiedote 27.4.2020
 

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset