Hyppää pääsisältöön

Tutkijasta tieteen turistiksi

Julkaistu 12.1.2023
Tampereen yliopisto
Professori Howy Jacobsin muotokuva paljastettiin torstaina. Jacobs kertoi jäähyväisluennossaan mitokondriotutkimuksen vuosisadasta 1922 – 2022. Vas. vararehtori Tapio Visakorpi, rehtori Mari Walls, Howy Jacobs ja valokuvaaja Rami Hanafi.
Professori Howy Jacobsin muotokuva paljastettiin torstaina. Jacobs kertoi jäähyväisluennossaan mitokondriotutkimuksen vuosisadasta 1922 – 2022. Vas. vararehtori Tapio Visakorpi, rehtori Mari Walls, professori Howy Jacobs ja valokuvaaja Rami Hanafi.
Molekyylibiologian professori Howy Jacobs sulkee laboratorionsa ja jää eläkkeelle. Tieteestä hän ei aio luopua, vaan jatkaa muun muassa kirjoitustyötä ja etsii kiinnostavia projekteja muiltakin aloilta tieteellisenä turistina, kuten hän kuvaa. Tieteen kannalta sukupolvenvaihdokset ovat hänen mielestään välttämättömiä.

EU:n Descartes-palkittu kaksinkertainen akatemiaprofessori ja Professoriliiton Vuoden professori on tehnyt elämäntyönsä mitokondriotutkijana. Jacobs johti mitokondriotutkimuksen kansallista FinMIT-huippuyksikköä vuosina 2002 – 2019. Vuodet 2015 – 2017 hän toimi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin johtajana.

Lontoossa syntynyt ja Glasgow’n yliopistossa väitellyt Jacobs tuli molekyylibiologian professoriksi Tampereen yliopistoon vuonna 1996 uuteen Lääketieteellisen teknologian instituuttiin (IMT).

Mitokondriotutkimuksessa pidettiin 2010-luvulle asti solun energiantuottajia, mitokondrioita, jonkinlaisina irrallisina kokonaisuuksina.

— Alalla on nyt siirrytty paljon integroidumpaan konseptiin, jossa solun kaikki eri prosessit ja osat ovat interaktiivisessa verkostossa. Pidämme nyt mitokondrioita tämän verkoston interaktiivisina osina.  

— Mitokondriot siis prosessoivat eri suunnista tulevaa informaatiota, jakavat informaatiota muille solun osille ja muokkaavat omaa toimintaansa kaikkien tulevien ja lähtevien signaalien perusteella.

Tärkein tulos koskee mitokondrioiden lämpötilaa

FinMIT-huippuyksikössä tutkittiin mitokondrioita, aineenvaihduntaa ja sairauksia ja muun muassa sitä, mikä rooli mitokondrioiden toimintahäiriöillä on ikääntymisessä ja sairauksien kehittymisessä.

— Tämän päivän perspektiivistä sanoisin, että tärkein ja kiinnostavin asia, jonka parissa olen työskennellyt, on se, jota tutkin nyt. Se on mitokondrioiden rooli solujen ja lopulta koko organismin lämmöntuottajana ja se, kuinka tämä vaikuttaa organismiin ja sen ympäristöön, ja kuinka ympäristö ja ympäristön perimä säätelevät sitä.

Jacobs havaitsi ranskalaisen kollegansa Pierre Rustinin kanssa vuonna 2017, että mitokondriot toimivat korkeammassa lämpötilassa, 55 asteessa, kuin niitä ympäröivät solut, joiden lämpötila on 37 astetta. Hän pitää tätä tutkimustyönsä tärkeimpänä tuloksena.

— Tämä havainto avaa ovet laajemmille kysymyksille lämpöbiologian ymmärtämiseksi.

Nuoremman sukupolven perspektiivi vie tiedettä eteenpäin

Yliopisto-opettajien ja tutkijoiden sukupolvenvaihdos on Jacobsin mielestä tieteen edistymisen kannalta hyvä asia. Kauan työssä olleille on kertynyt paljon viisautta, mutta kaikkien tieteenalojen tavoitteet kehittyvät.

— Mielestäni muiden on nyt aika ottaa tehtäväkseen seuraavan sukupolven opiskelijoiden koulutus oman näkökulmansa mukaisesti. Heillä on ehkä vähemmän viisautta, mutta heillä on enemmän kriittistä älykkyyttä ja he keskittyvät siihen, mitä viime aikoina on opittu. Me vanhat akateemikot seisomme tavallaan aiempien sukupolvien hartioilla ja katsomme taaksepäin.

— Historiallista perspektiiviä tarvitaan tietenkin, mutta nuoremman tieteentekijän tai tutkijan perspektiivi on mielestäni avain tieteen edistymiseen tulevaisuudessa.

Seuraava tutkijasukupolvi tarvitsee nyt resurssit

— Tutkimuksen tekemistä haluaisin tietyllä tavalla jatkaa ikuisesti. Olen kuitenkin hyvin tietoinen siitä, että koko maailmassa, mutta erityisesti Euroopassa nykyinen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne huomioon ottaen joudumme kohtaamaan sen, että tieteen nettorahoitus laskee tulevina vuosikymmeninä, erityisesti perustutkimuksen rahoitus.

Jacobs toteaa, että hankkimalla tutkimusrahoitusta hän käytännössä veisi resursseja nuoremmilta tutkijoilta.

— En ole täällä ikuisesti, ja jos uutta tutkijasukupolvea ei tule minun jälkeeni tai muiden ikäluokkani tutkijoiden jälkeen, tiede kuivuu kokonaan.

Jokainen tutkijasukupolvi oppii virheistään ja tekee sen jälkeen oman osansa tieteen hyväksi.

— Tasapainon ja tiedon kehittymisen suhteen on mielestäni paljon parempi ohjata resurssit nuorille kuin minulle tässä vaiheessa. Se on yksi syy siihen, että suljen nyt laboratorioni.

Tutkija etsii nyt tieteen uusia paikkoja

Jacobs on ehtinyt toimia tieteen parissa 50 vuotta ja aikoo jatkaa sitä, tosin uudella tavalla.

— Jatkan tarkkailijana, kommentaattorina, tiedon prosessoijana. Jatkan useiden säännöllisten blogien ja kommenttien kirjoittamista.

 — Näen itseni tulevaisuudessa tieteellisenä turistina. En aio kiinnittyä yhteen projektiin tai edes yhteen kapeaan aihealueeseen, vaan seuraan kiinnostavia polkuja uusiin mielenkiintoisiin paikkoihin ja katson, mitä löydän niistä ja mitä ne herättävät minussa.

Alkaneen vuoden Jacobs aikoo suunnitella, mitä tekee tulevaisuudessa. Seuraavan vuoden hän ehkä viettää Tyynen valtameren saarilla.

Kuva: Jonne Renvall