Tieto on valttia myös kuolevan ihmisen tukena
— Tieto kuoleman prosessista, mitä siinä tapahtuu, on tärkeää, jotta saattaja voi olla rohkeasti läsnä viimeisinä hetkinä, surututkija Anna Liisa Aho sanoo.
Tietoa tarvitaan potilaan sairaudesta, ennusteesta sekä valituista hoitolinjoista ja hoidon rajauksista. Lisäksi läheisensä menettänyt ihminen kysyy suruunsa tukea.
Aho muistuttaa, että kuolemaan liittyy valtavasti käytännön asioiden järjestelyä. Moni ei edelleenkään tiedä niistä, ennen kuin joutuu itse kohtaamaan läheisensä kuoleman. Silloin on viimeistään pakko ottaa selville.
Tämänvuotisen Surukonferenssin teemana on ennakoitavissa oleva kuolema. Läheisen saattohoito antaa periaatteessa omaisille aikaa varautua, mutta käytännössä inhimillinen reagointi voi olla toinen.
— Läheiset saattavat ajatella, että niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Viimeinen ymmärrys iskee kasvoille vasta ihmisen kuoltua. Ajatellaan ikään kuin kuoleman varmasti tulevan, jos alan valmistautua, Aho sanoo.
Surututkijat kuitenkin toivovat, että kuolemaan alettaisiin valmistua saattohoidon aikana. Ahon mielestä jokaisen meistä tulisi tehdä hoitotahto ja hautaustestamentti eläessään. Viimeisen tahdon määrittely helpottaa myös surevia.
Torstain keynote-luonnossaan Aho esittelee uudet näyttöön perustuvat suositukset tuesta, jota palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheiset tarvitsevat. Tavoitteena on yhtenäistää käytänteitä ja ohjausta terveydenhuollossa. Aho on toiminut hoitosuosituksen laatineen työryhmän puheenjohtajana.
— Vieläkin ajatellaan niin, että kyse on vain saattohoitopotilaasta eikä niinkään läheisestä, joka on voinut pitkään kärsiä kuormittavassa tilanteessa. Olemme laatineet suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle. Suosituksia voivat käyttää kaikki, jotka kohtaavat työssään palliatiivisen hoidon potilaita ja heidän läheisiään, Aho kertoo.
Suositukset julkistetaan virallisesti Sairaanhoitajapäivillä ensi syksynä.
Päätös saattohoidosta tulisi tehdä yhdessä
Tiedon ohella päätöksenteko on tärkeä osa saattohoitoa. Läheiset haluavat Ahon mukaan osallistua päätökseen.
— Haasteena on kertoa heille riittävästi oikeata tietoa elin- ja hoitomahdollisuuksista. Päätös aktiivisen hoidon lopettamisesta tulisi tehdä yhteistyössä, Aho korostaa.
Torstain ensimmäisessä keynote-luennossa Terhokodin entinen ylilääkäri Juha Hänninen puhuu kuolemasta kuolevan ihmisen näkökulmasta. Tieteellisten sessioiden aiheina ovat muun muassa vapaaehtoistoiminnan merkitys ja kuolema kaunokirjallisuudessa. Lisäksi käsitellään saattajien kokemuksia poikkeustiloista ja kotisaattohoidosta.
Surukonferenssi järjestetään Tampereen yliopistolla 21.–22.4.2022.
Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssi kokoaa yhteen surevia kohtaavia ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja itse menetyksen kokeneita eri puolelta Suomea.
