Tiedonkulun ja tiimipelaamisen merkitys korostuu rakennustyömailla

Rakennustyömailla aliurakoitsijoiden määrä on muuttanut rakennusalan työnkuvaa, siksi työmaahenkilöstön työelämätaitoihin liittyvästä osaamisvajeesta tarvitaan lisää tietoa. Nyt rakennusalalla halutaan panostaa hyvään ja laadukkaaseen rakentamiseen työntekijä- ja työnjohtotasoilla.

Asiaa vauhdittaa RAKAS - Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -tutkimushanke, jota toteutetaan yhdessä Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Työtehoseuran kanssa. Tarkastelun kohteena ovat rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden työelämätaidot ja niissä ilmenevät puutteet.

– Tiedonkulun ja tiimipelaamisen merkitys korostuu entisestään, koska aliurakointi ja ketjutus ovat lisääntyneet työmailla. Työnjohdolta vaaditaan lisäksi myös hyvää kommunikointia ja tiedonvälitystä, muutoksen hallitsemista ja ennakointia, kertovat lehtori Katja Finnilä Tampereen ammattikorkeakoulun Rakennettu ympäristö ja biotalous -yksiköstä ja professori Arto Saari Rakentamistalouden tutkimusryhmästä Tampereen yliopistosta.

Tampereen yliopisto kehittää indikaattoria työmaahenkilöstön työelämävalmiuksia mittaamista varten ja tekee yhdessä Työtehoseuran kanssa työelämäkartoitukset kuudella käynnissä olevalla työmaalla, ja Tampereen ammattikorkeakoulu kartoittaa opintojaksojen sisältöjä ja opetusmenetelmiä.

Työelämätaidot suurennuslasin alle rakennustyömailla - lomakemittari metataitojen mittaukseen oli kehitettävä itse

Hankkeen lähtökohtana oli vuosi sitten päättynyt Raksavirtaa-hanke. Sen tuloksena havaittiin, että nyt tarvitaan enemmän yhteistyötaitoja myös alihankkijoiden ja heidän työntekijöiden sekä työnjohdon välille.

– Havaitsimme, että työntekijöiltä ja työnjohtajilta puuttuu metataitoja, työelämätaitoja, Saari kertoo.

RAKAS-hankkeessa työntekijän itseohjautuvuustaitoihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, sillä se vaikuttaa vastuunottoon niin omasta kuin muidenkin työstä. Myös työntekijän kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja ongelmanratkaisutaidot korostuvat rakennustyömailla.  

Saaren mukaan ensin etsittiin maailmalta valmiita menetelmiä työntekijöiden ja työnjohdon metataitojen mittaukseen. Tämän tyyppistä tutkimusta ei kuitenkaan löytynyt, vaikka sille on valtava tarve.

– Koska valmista mittaria ei ollut, kehitimme sellaisen Tampereen yliopistossa, käyttäen hyväksi tutkimustietoa, mitä muilla aloilla on työelämätaitoihin liittyen. Olemme siis neitseellisellä alueella.

Koulutustarjonnan tulee vastata työelämän tarpeisiin

Tampereen ammattikorkeakoulu, TTS Työtehoseura ja Tampereen yliopisto peilaavat kuudella työmaalla tehtävien mittausten perusteella sitä, miten koulutustarjonta vastaa näihin työelämätaitoihin. TAMK kartoittaa opetussisältöjä ja menetelmiä sekä sitä, onko aukkoja esimerkiksi asioiden opetustavoissa tai opetusmenetelmissä.

Yksi iso tekijä, joka hankkeessa on myös huomioitu, on urakoiden ketjutus rakennustyömailla, joissa tehdään alihankintatöitä. Tähän liittyy esimerkiksi se näkökulma, onko rakennustyömailla paljon eri kansalaisuuksia. Silloin kommunikointi saattaa tuoda haasteita työnjohdolle, löytyykö yhteistä kieltä ja miten tiedonvälitys sujuu.

– Eri kulttuureissa rakennusmateriaalit voivat olla erilaisia, samoin kuin lämmöneristämistarpeet, mutta hyvään rakentamiseen ei kansalaisuudella tai kulttuuritaustalla ole merkitystä, sen sijaan osaaminen ja asenne ratkaisevat enemmän, olipa kulttuuritausta mikä tahansa, Finnilä toteaa.

– Nyt on selvitetty, mitä metataidot ovat ja mittari on kehitetty. Myös opetuksen arviointiin on tehty oma kehikko. Seuraavaksi sitten vertaamme, mitkä työelämän tarpeet ja aukot ovat ja vastaamme siihen, miten koulutustarjontaa pitäisi kehittää. Saamme vietyä perusopetukseen ja erityisesti täydennyskoulutukseen näitä taitoja. Työtehoseura kouluttaa työntekijöitä ja työnjohtajia. Meillä TAMKilla on työnjohdon koulutusta ja täydennyskoulutusta, kertoo Finnilä.

Finnilän mukaan kaikkien rakennusalan osapuolten tulisi olla tiimipelaajia, niin työnjohdon kuin työntekijöidenkin, silloin varmistetaan paremmin tiedonkulku, vastuunotto, ammattiylpeys ja työturvallisuus.

 

 

Lisätietoja

Lehtori Katja Finnilä, Rakennettu ympäristö ja biotalous, Tampereen ammattikorkeakoulu, katja.finnila [at] tuni.fi ()

Professori Arto Saari, Rakentamistalouden tutkimusryhmä, Rakennetun ympäristön tiedekunta, Tampereen yliopisto, arto.saari [at] tuni.fi

Tutkimuspäällikkö Minna Kuusela (hankkeen koordinaattori) Työtehoseura,  minna.kuusela [at] tts.fi ()

RAKAS-hanke toteutetaan TTS Työtehoseuran, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä vuosien 2020-2022 aikana. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

 

Teksti: Arja Lundan

Kuvat: Pääkuva ja Katja Finnilän kuva Saara Lehtonen, Kuva Arto Saaresta Pekka Rousi