Tiedote

Teollisuuden vesien kiertoon etsitään kestäviä ratkaisuja jättihankkeessa

Käsitelty kuva teollisuuslaitoksesta.
CEIWA-hankkeen kuvituskuva: Shutterstock.
Vesitalouden ja kiertotalouden kehittäminen haastaa vettä käyttävää teollisuutta. Business Finlandilta juuri myönteisen rahoituspäätöksen saaneessa CEIWA-hankkeessa tutkimuslaitokset ja yritykset edistävät yhdessä kestäviä, turvallisia ja resurssitehokkaita teollisuuden vesikiertoja.

Circular Economy of Water in Industrial Processes, CEIWA -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään uusia digitaalisia ratkaisuja, teknologioita, vesijärjestelmän ohjausta ja lainsäädännöllisiä vaikutuksia teollisuuden vesien kiertotalouden parantamiseksi.

Teollisuuden vesitalouden hallinnan tehostamisella ja uusilla kiertotalouden ratkaisuilla tavoitellaan kestävyyttä, jonka ytimessä ovat hiilineutraalius ja resurssitehokkuus.

Jättihankkeen vaikuttavuus syntyy sen laajasta ja merkittävästä kumppaniverkostosta; mukana on kuusi tutkimusorganisaatiota ja kahdeksan yritystä. CEIWA-hankkeen kokonaisbudjetti on yli 6,3 miljoonaa euroa. Hankkeen valmistelusta vastasi CLIC Innovation.

Mallinnuksella ja biologisella käsittelyllä tehoa teollisuuden vesien kiertoon

Tampereen yliopistosta hankkeessa on mukana monitieteinen kokoonpano tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan kaikista kolmesta yksiköstä. Säätötekniikan, bio- ja kiertotalouden ja laskennallisen fysiikan tutkimusryhmät vastaavat suljettujen teollisuusvesien kiertojen hallinnasta sekä kestävien jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien kehittämisestä.

– Keräämme esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuuden yritysten prosesseista dataa, jota analysoimalla ja mallintamalla voidaan optimoida vesien hallintaa, selvittää säätötekniikan professori Matti Vilkko. Hän myös koordinoi hankkeen akateemista tutkimustyötä.

Data-analyysissä käytetään uusia laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan tehokkaasti ja tarkasti karakterisoida mitattujen kemiallisten ja fysikaalisten suureiden muutoksia ja riippuvuuksia, täydentää fysiikan professori Esa Räsänen.

Teollisuusyritykset saavat tutkimuksen ansiosta tietoa myös siitä, millaiset jätevedet soveltuvat anaerobiseen biologiseen käsittelyyn, miten jätevedenpuhdistamoilla syntyvien lietteiden jalostusarvoa voidaan nostaa ja miten paljon mikromuoveja sellu- ja paperiteollisuuden jätevesissä ja lietteissä on.

– Tutkimme esimerkiksi jätevesilietteen hyödyntämistä erilaisissa termokemiallisissa prosesseissa. Kehitämme lisäksi menetelmää mikromuovien analysoimiseksi jätevedenpuhdistamon lietteistä ja selvitämme, miten eri lietteenkäsittelymenetelmät vaikuttavat mikromuovien määrään, kertoo bio- ja kiertotalouden tenure track -professori Marika Kokko.

Aikanaan projektin tuloksia voivat hyödyntää erilaiset vesi-intensiiviset teollisuuden alat, teknologiatoimittajat ja palveluntarjoajat. Sovellusmahdollisuuksia löytyy usealta teollisuuden alalta.

Yhteishanke alkaa kesäkuussa 2021 ja kestää kolme vuotta. Tutkimuslaitoksilla on hankkeessa yhteinen tutkimussuunnitelma, josta kukin toteuttaa oman erityisosaamisalueensa osuuden. Mukana ovat Tampereen, Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot, LUT-yliopisto, VTT sekä yrityksistä Andritz, Kemira, Teollisuuden Vesi, UPM, Valmet, Fortum, Gasum ja Platform of Trust.

Lisätietoja

Matti Vilkko
040 833 2830
matti.vilkko [at] tuni.fi

Marika Kokko
050 447 8751
marika.kokko [at] tuni.fi

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset