Hyppää pääsisältöön

Tampereen yliopisto johtaa tutkimusta, jossa osallistetaan myös paikalliset toimijat edistämään maailman lasten terveyttä

Julkaistu 31.10.2023
Tampereen yliopisto
Potrettikuva Per Ashornista, jolla on yllään harmaa puvuntakki. Taustalla näkyy viherkasveja sekä vihreää ja oranssia seinää.
Lastentautiopin professori Per Ashornin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä pyrkii aktiivisesti ehkäisemään lasten syntymistä ennenaikaisesti, pienipainoisina tai kuolleina. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Joka neljäs lapsi maailmassa syntyy ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena. Ongelma on yleisin Aasian ja Afrikan köyhissä maissa. Professori Per Ashornin johtama tutkijaryhmä järjestää nyt näiden maiden päättäjille keskusteluja siitä, miten ongelmaa voisi parhaiten paikallisesti ehkäistä.

Lasten syntyminen liian pieninä tai liian aikaisin on suuri eettinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma erityisesti maailman matalan ja keskitulotason maissa.

Professori Per Ashornin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi viime toukokuussa arvotetussa lääketieteen lehdessä Lancetissa artikkelisarjan, jonka mukaan joka neljäs lapsi maailmassa syntyy ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena. Vaikka nämä lapset selviäisivät aikuisiksi, heillä on selvästi muita heikommat eväät menestyä elämässä.

– 20–30 vuoden aikana ei ole tapahtunut juuri minkäänlaista edistystä ongelman ennaltaehkäisyssä. Ennenaikaisesti tai pienipainoisena syntyneiden lasten hoitoa on kyllä kehitetty, mutta asiaa ei ole katsottu yleisemmäksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, jonka ehkäisyyn panostettaisiin, toteaa Ashorn, joka toimii Tampereen yliopistossa lastentautiopin professorina.

Ashornin johtama tutkijaryhmä pyrkii nyt aktiivisesti muuttamaan tilannetta. Artikkelisarjassa esitettiin joukko edullisia ja vaikuttavia keinoja, joilla voitaisiin edistää raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten terveyttä. Arvioiden mukaan niillä voitaisiin vähentää ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena syntyvien vauvojen osuutta noin viidenneksellä.

Nyt aiheesta keskustellaan paikallisten ja alueellisten päättäjien kanssa Bangladeshissa, Keniassa, Senegalissa ja Perussa.

– Kaikki eivät lue Lancet-lehteä, varsinkaan sellaiset, joilla on oikeasti mahdollisuus muuttaa maailmaa. Siksi tietoa on vietävä heille, jotka päättävät asioista paikallisesti, Ashorn kiteyttää.

Paikallisten toimijoiden tulisi kokea asia omakseen

Bangladeshissa, Keniassa, Senegalissa ja Perussa järjestetään syksyn aikana tapahtumat, joihin kutsutaan terveysalan tutkijoita, kansalaisjärjestöjä ja ministeriöiden edustajia sekä näistä maista että naapurimaista.

Tapahtumissa kerrotaan artikkelisarjan suosituksista ja herätetään samalla keskustelua, miten kussakin maassa voisi edetä ongelman ratkaisemiseksi.

Käynnissä on myös seurantatutkimus siitä, miten artikkelisarjan suositukset otetaan käytäntöön. Tavoitteena on seurata prosessia ainakin kahden vuoden ajan.

Tiia Haapaniemi Tampereen yliopistosta toimii hankkeen koordinoivana tutkijana. Hänen mukaansa olennaista on, että paikalliset toimijat saadaan kokemaan asia omakseen ja sitoutumaan ongelman ratkomiseen.

Lancetin artikkelien kirjoittamiseen osallistui 55 tutkijaa yli 20 yliopistosta eri puolilta maailmaa. Lisäksi noin 250 toimijaa jakoi tietoa artikkelisarjaan.

– Meillä on onni, että olemme koordinoineet näin isoa ryhmää. Nämä ihmiset ovat nyt sitoutuneita jatkamaan vaikuttamistyötä omissa maissaan, Haapaniemi kuvailee.

Tavoitteena on, että suositukset jalkautuisivat myös muualle kuin neljään esimerkkimaahan. Tässä tutkijaryhmä aikoo tehdä yhteistyötä muun muassa Maailman terveysjärjestön eli WHO:n kanssa.

 

Keskeiset suositukset

1. Lasten syntyminen ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena tulee tunnistaa ongelmaksi, ja sen ennaltaehkäisystä tulee tehdä prioriteetti kaikissa maissa.

2. Kaikille odottaville äideille tulee aloittaa varhaisessa vaiheessa hyvä äitiysneuvolatoiminta, joka edistää äidin ja syntyvän lapsen terveyttä. Toimintaan kuuluu muun muassa vitamiini- ja hivenainevalmisteiden jakelu odottaville äideille, oireettoman virtsatieinfektion seulonta ja hoito, syfiliksen eli kupan seulonta ja hoito, neuvonta tupakoinnin lopettamiseksi, proteiinipitoisten lisäravinteiden antaminen aliravituille äideille sekä malarian ehkäisy.

3. Kaikkien syntyvien lasten syntymäpainot ja raskausviikot tulisi mitata ja kirjata ylös, jotta ongelmaa voidaan seurata luotettavasti.

Lähde: The Lancet: Small Vulnerable Newborns, artikkelisarja julkaistu 9.5.2023

Tutustu Lancetin artikkelisarjaan.