Tutkimus

Tampereen yliopisto ja Yle keräävät dataa ihmisten selviytymisestä

Arjen kolhut/ Kuva: Jonne Renvall
Kuva: Jonne Renvall
Tampereen yliopisto ja Yleisradio käynnistävät datankeräyksen siitä, miten ihmiset selviävät arjen vastoinkäymisistä.

– Tavoitteena on tuottaa laaja aineisto suomalaisten kyvystä selviytyä erilaisista elämänkolhuista. Meitä kiinnostaa se, mitkä yksilöön ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät auttavat ihmistä, kun hänet sanotaan irti työstä, hän eroaa tai läheinen kuolee, sanoo Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

Saari on alullepanija Feeniks-projektiksi nimetyssä hankkeessa, jossa on mukana useita yksiköitä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteistä. Lisäksi mukana on tutkijoita Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

– Kysymys on yrityksestä rakentaa yliopistolle uusi lähestymistapa, johon liittyy yhteistoiminta Yleisradion kanssa aineistonkeruussa. Teemme ensimmäiset tuloksia raportoivat jutut heidän kanssaan, jonka jälkeen tutkijat saavat aineiston käyttönsä, Saari kertoo.

Ensimmäinen askel kohti palvelujärjestelmää

Datankeruu selviämistarinoista on Juho Saaren mukaan ensimmäinen askel, kun opetellaan ymmärtämään laajaa ilmiötä, jota varten voitaisiin rakentaa palvelujärjestelmää.

– Meidän täytyy ymmärtää myös sitä, millaisia ja kuinka syviä kolhut ovat, mihin ne liittyvät ja ovatko niiden selviytymispolut erilaisia, Saari sanoo.

Ylen sivuilla julkaistusta kyselylomakkeesta saadaan avovastausten lisäksi kvantitatiivisia muuttujia, joista tutkijat pääsevät laatimaan luokituksia.

Saari pitää nyt käynnistyvää datankeruuta mielenkiintoisena kahdellakin tavalla.

– Me tiedämme ensinnäkin kohtuullisen vähän isojen aineistojen muodossa siitä, miten ihmiset selviytyvät erilaisista kolhuista. Meillä on yksittäisiä selviytymistarinoita, jotka ovat yleensä muotoa ”ihminen kohtaa merkittävän asian, hän masentuu, alkaa sen jälkeen hyvinvointiyrittäjäksi ja kertoo asiasta iltapäivälehdessä”.

Toinen vaihtoehtoinen tarina on se, missä tukeudutaan voimakkaasti palveluihin. Ne ovat järjestö- ja vertaistukilähtöisiä hyvän mielen tarinoita.

– Nyt me haemme ihmislähtöistä tulkintaa eli pyydämme ihmisiltä ensisijaisesti heidän omaa näkemystään siitä, miten he ovat selvinneet. Olemme kiinnostuneet tarinoista sinänsäkin mutta ennen kaikkea siitä, miten ja millaisilla tuen, oman selviytymisen ja oman kimmoisuuden yhdistelmillä ihmiset ovat pärjänneet, Saari kertoo.

Mikä on järjestelmän paikka kolhujen hoidossa?

Toinen syy hankkeen kiinnostavuudelle on sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulma.

– Koko ajan kun me uudistamme suomalaista hyvinvointivaltiota, me asetamme sen järjestelmän tarkastelun ytimeen. Meitä kiinnostavat eniten tulonsiirrot ja se, miten palvelut rakentuvat ja toimivat ja kuinka kattavia ne ovat, Juho Saari sanoo.

Saari huomauttaa, että ihmisen näkökulmasta edellä mainitut ovat vain yksi elementti niiden keinojen joukossa, joilla kolhuista selvitään. Muita selviämisen tekijöitä voivat olla ystävät, naapurit, sukulaiset, vertaistukiryhmät ja itse apu- eli self help -kirjat. Taustalla voi olla myös uskonnollisia ryhmiä tai mitä tahansa muuta kuin julkinen tulonsiirto- ja palvelujärjestelmä.

– Jotta me osaisimme suhteuttaa sosiaali- ja terveyspolitiikan paikan näiden kolhujen käsittelyssä, meidän täytyy tarkastella sitä tällä uudella tavalla, Saari sanoo.

Keskeisenä asiana Saari pitää sitä, että nyt saadaan tuotettua testattavia hypoteeseja, joita voidaan jatkotutkimuksessa tarkastella yksityiskohtaisemmin.

Datankeruu tuottaa yksittäisiä näytteitä selviämistarinoista mutta tutkijoille se tarjoaa enemmänkin, kun he voivat tehdä nyt näytteestä löydettävistä ryhmistä otantoja ja selvittää yksityiskohtaisemin mekanismit ja rakenteet.

Kolhukyselyn vastauslomake löytyy Ylen sivulta

Kolhukyselyn ovat koostaneet:

Juho Saari, Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, Tampereen yliopisto
Maria Mäkelä, Yliopistonlehtori, dosentti, Tampereen yliopisto
Sakari Kainulainen, Asiantuntija, dosentti, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Varpu Wiens, Asiantuntija, terveystieteiden tohtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Henrietta Grönlund, Kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Marja Vaarama, Sosiaalityön professori (emerita), Itä-Suomen yliopisto
Ville Venesmäki, Kokemusasiantuntija (www.kokeville.net)

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset