Hyppää pääsisältöön

Tampereen yliopisto ja Deloitte rakentavat yhdessä kyberturvallisempaa yhteiskuntaa

Julkaistu 22.8.2023
Tampereen yliopisto
, Hannu Kasanen (Deloitte) ja Bilhanan Silverajan (Tampereen yliopisto), sekä Deloitten kyberriskipalveluiden vetäjä Karthi Pillay Yhteistyön edustajat Hannu Kasanen (Deloitte) ja Bilhanan Silverajan (Tampereen yliopisto) sekä Deloitten kyberriskipalveluiden vetäjä Karthi Pillay tapasivat toukokuussa Deloitten järjestämässä tapahtumassa, luoden pohjaa jatkuvalle yhteistyölle. Kuva: Antti Pirinen, Deloitte
Digitaalinen teknologia ja data kehittyvät valtavaa vauhtia tuoden uudenlaisia haasteita valtioille, yhteiskunnille ja yksilöille. Samaan aikaan organisaatiot kärsivät vakavasta tietoturva-asiantuntijoiden puutteesta. Tampereen yliopisto ja asiantuntijaorganisaatio Deloitte tekevät yhteistyötä näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarjoamalla tietoa kyberturvallisuudesta ja alan uramahdollisuuksista.

Deloitten ja Tampereen yliopiston yhteistyö alkoi, kun tutkijatohtori Bilhanan Silverajan alkoi järjestää kyberturvallisuusteemaisia tapahtumia yliopistolla. Tapahtumat toimivat keskustelufoorumeina, joissa aiheina olivat keskeiset kyberturvallisuuden haasteet ja strategiat.

Deloitten asiantuntijat tarjosivat tapahtumissa asiantuntemustaan kyberturvallisuudesta. Sittemmin yhteistyö on laajentunut. Nyt Deloitte pitää vierailijaluentoja yliopiston kahdella kurssilla: Cybersecurity II: Specialisation sekä The Internet of Things. Etenkin ensimmäisessä Deloitten rooli on laaja.

Tietoa kyberturvallisuudesta ja alan uramahdollisuuksista

Silverajan sekä Deloitten kyberturvallisuusjohtaja Hannu Kasasen yhteinen tavoite yhteistyölle on lisätä tietoturva-asiantuntijoiden määrää tarjoamalla tietoa kyberturvallisuudesta ja alan uramahdollisuuksista. Yhteistyön keskiössä ovat opiskelijat, jotka edustavat potentiaalisia tulevaisuuden kyberturvallisuusasiantuntijoita. 

– Yhteistyön tavoitteena on tarjota opiskelijoille käytännön tietoa siitä, miten kyberturvallisuuden osaamista sovelletaan eri teollisuudenaloilla ja yrityksissä. Luennoilla kerrotaan, mitä yritykset etsivät tulevilta työntekijöiltään ja millaisia ulottuvuuksia alalla työskentelyyn maailmanlaajuisesti liittyy, Silverajan kertoo.

Kasanen korostaa, että kyberkestävyys on keskeinen osa elämää ja liiketoimintaa digitalisoituneessa maailmassa:

– Useimmat valtiot ja organisaatiot ovat jatkuvan kyberhyökkäyksen kohteena. Tarvitsemme enemmän alan osaajia turvataksemme yhteiskuntaamme kyberrikollisilta nyt ja tulevaisuudessa.

Kyberturvallisuus on muutakin kuin turvallisuuden teknologiaa

Kasanen huomauttaa, että nopeutuva digitalisaatio ja automatisaatio tuovat etuja organisaatioille, mutta tekevät ne myös haavoittuvammiksi kyberuhkille:

– Kyberturvallisuudesta on tullut ratkaisevan tärkeä osa organisaatioiden strategiaa. Sen avulla yritykset voivat varmistaa toimintansa jatkuvuuden, esimerkiksi tuotantolaitoksiensa ja logistiikkansa toiminnan. Meidän tehtävämme on auttaa suomalaista yhteiskuntaa ja sen organisaatioita kehittämään kyberturvallisuuttaan, jotta ne voivat menestyä tulevaisuudessakin.

Kyberturvallisuuden asiantuntijoita tarvitaan monilla osa-alueilla, minkä vuoksi erilaiset taustat ovat arvostettuja alalla. Sekä Silverajan että Kasanen korostavat, että kyberturvallisuudessa on kyse paljon muustakin kuin hakkeroinnista ja teknologisesta osaamisesta.

– Kyberturvallisuus II -kurssi käsittelee alan standardeja, kuten sitä, miten yritysten tulisi ottaa tietosuoja-asiat huomioon ja millaisia turvallisuuskäytäntöjä niiden tulisi noudattaa. Kurssin tavoitteena on myös osoittaa, mikä on hyvä tietoturvataso ja miten yleiset ongelmat voidaan välttää. Lisäksi meillä on edistyneempiä, niin sanottuja perinteisiä kyberturvallisuuden aiheita. Niissä keskitytään enemmän kyberturvallisuuden teknologiseen puoleen, Silverajan kuvailee.

– Organisaatiot tarvitsevat erilaista kyberosaamista menestyäkseen. Tarvitsemme asiantuntijoita, joilla on syvällistä teknistä osaamista, mutta myös kyberälykkäitä johtajia ja liiketoimintaorientoituneita kyberstrategisteja. Teknologisen osaamisen lisäksi on yhtä merkittävää ymmärtää esimerkiksi ihmisten käyttäytymistä sekä sitä, miten erilaisille kohderyhmille viestitään kyberturvallisuusaiheista tehokkaasti, Kasanen sanoo.

Kyberuhkat ovat luonteeltaan globaaleja

Kyber vaikuttaa kaikkeen ja kyberturvallisuusasiat koskevat jokaista, olipa kyse sitten turvallisten valintojen tekemisestä verkkokaupassa tai henkilökohtaisten ja työnantajan tietojen suojaamisesta haavoittuvuuksilta.

Deloitten kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Suomesta kyberturvallinen yhteiskunta.

– Kyberturvallisuuden avulla voimme auttaa yhteiskuntaamme ja sen jäseniä kasvamaan ja kukoistamaan. Kyberturvallisuuteen investoiminen auttaa yrityksiä saavuttamaan kilpailuedun sekä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita. Lisäksi se auttaa rakentamaan luottamusta. Deloittella koemme vastuuksemme auttaa nuorempia sukupolvia ymmärtämään kyberuhkia ja alan ammatteja, Kasanen kertoo.

Kyberturvallisuus on aiheena laajasti tunnistettu ja yliopiston tarjoamien kurssien opiskelijamäärät ovat muutamassa vuodessa tuplaantuneet. Opiskelijoilta saadut kurssipalautteet ovat olleet hyviä.

– Jokainen vierasluennoitsija on erilainen. He edustavat eri yritystä tai kyberturvallisuuden aluetta tarjoten tuoretta näkökulmaa siihen, miten kyberturvallisuutta sovelletaan todellisissa työympäristöissä. Kurssien kansainvälisen luonteen vuoksi oppimista voidaan soveltaa missä päin maailmaa tahansa, Silverajan korostaa.

– Kyberuhkat ovat luonteeltaan globaaleja ja rajattomia. Avain niiden tehokkaaseen torjumiseen on rajat ylittävä yhteistyö, Kasanen kiteyttää.

Teksti: Essi Niemenmaa