TAMKin uudistunutta C-siipeä juhlistettiin – tilat ovat sijoitus osaamiseen ja tulevaisuuteen

TAMKin pääkampuksen C-siipi remontoitiin osana korkeakouluyhteisön kampuskehityshanketta. Uudistuneita tiloja juhlistettiin puheiden, musiikin ja opastettujen kierrosten merkeissä.

Ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala avasi tilaisuuden. Kujala kertoi puheessaan, että uusissa tiloissa on huomioitu tämän päivän korkeakoulun tarpeet kuten digitalisaatio, nykyaikainen pedagogiikka, energiatehokkuus sekä modernit työtavat.

– Tämä C-siipi on kohtaamispaikka työelämälle ja korkeakoululle. Talon kerroksista löytyy tiloja tiimityölle, itsenäiselle työskentelylle ja kohtaamisille. Myös opetustilat ovat monikäyttöisiä ja ne taipuvat kahdenkymmenen hengen tiloista yli sadan hengen tiloihin.

C-siiven uudistus toteutettiin muutama vuosi sitten järjestetyn varainhankintakampanjan avulla. Lahjoituksia kerättiin noin kaksi miljoonaa euroa. Kujala totesi puheessaan, että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen tehtävät panostukset ovat korkeakoululle tärkeitä.

– 70 prosenttia valmistuvista opiskelijoistamme jää Pirkanmaalle töihin. Se on äärimmäisen korkea luku. Ja se kertonee siitä, että suhtaudumme intohimolla tähän ammattikorkeakoulutyöhön.

Korkeakoulut luovat tulevaisuutta

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja Tampereen pormestari Kalervo Kummola leikkasivat yhdessä C-siiven avajaisnauhan.

Multala kertoi juhlapuheessaan nykyisen hallituksen pyrkivän vastaamaan Suomen osaajapulaan ja lisäämään korkeakoulutetun työvoiman määrää. Multala korosti ammattikorkeakoulujen roolia koulutustason nostamisessa.

– Ammattikorkeakoulut ovat niitä, joilla on mahdollisuus tavoittaa opiskelijoiksi niitä nuoria, joiden siirtymä korkeakoulutukseen ei ole itsestään selvää. Emme voi saavuttaa kunnianhimoista koulutustasotavoitettamme, ellei yhä useampi nuori myös toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta hakeudu korkeakoulutukseen.

Multala nosti esiin myös korkeakoulujen yhteistyön niin yritysten kuin muiden alojenkin kanssa.

– On maailmanlaajuinen trendi, että korkeakouluja rohkaistaan vahvistamaan yhteyksiä elinkeinoelämään ja laajemminkin yhteiskuntaan. Tiedettä ja tutkimusta tehdään entistä monialaisemmassa yhteistyössä ja ilmiöpohjaisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin ratkaisuja etsien.

Multala muistutti puheensa lopuksi, että kampus uudistuksineen ei ole merkityksellinen ilman ihmisiä:

– Muodostamanne työ- ja opiskeluyhteisö sekä yhteisen mission kanssanne jakavat yhteistyöyritykset ja työelämätoimijat, te teette täällä tinkimätöntä työtä Suomen kestävän hyvinvoinnin eteen. Näissä uudistetuissa puitteissa todellakin kelpaa tehdä tulevaisuutta, oppia, opettaa, tutkia, innovoida, kokeilla ja kehittää.

Satsauksia osaamiseen tarvitaan

Avajaisjuhlassa kuultiin myös lahjoittajan puhe, jonka piti Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle. Helle totesi tilauudistuksen olevan osoitus siitä, että Suomessa panostetaan osaamiseen.

– Tämä osoittaa sen, että meillä tehdään satsauksia niihin asioihin, jotka ovat mahdollistajia sille, että Suomen hyvinvointiyhteiskunta voi kukoistaa jatkossakin.

Helle nosti puheessaan esiin haastavan maailmantilanteen ja kertoi uskovansa, että Suomella on siitä huolimatta valtavasti mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan ihmisten aikaansaamia uusia tuotteita, toimintatapoja ja ratkaisuja.

– Olemme sellainen maa, jossa pystytään kehittämään uusia asioita ja olemaan innovatiivisia. Täällä teknologiayritykset luovat ratkaisuja, joilla maailman isoja ongelmia, erityisesti ilmastokriisiä, voidaan ratkaista.

Helle kiitti lopuksi ammattikorkeakoulua arvokkaasta työstä, joka auttaa yrityksiä menestymään.

– Se, mitä täällä TAMKissa tehdään, on äärettömän tärkeä palikka vientiyritysten menestymisen mahdollistamisessa. Ja kun yritykset menestyvät, niin myös Suomi menestyy.

 

Teksti: Veera Suontausta
Kuvat: Heini Pääkkönen