Tiedote

TAMKin ja Tampereen yliopiston opettajankoulutusten musiikinopintojen yhteistyöpilotista hyviä kokemuksia

Kyllikki Rantala istuu penkillä Pirkkalan Vähäjärven rannalla.
Yliopistonlehtori Kyllikki Rantalasta ajatus yhteistyöstä TAMKin musiikkipedagogikoulutuksen kanssa tuntui luontevalta. Kuva: Jaakko Saarilampi.
Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto kokeilivat alkuvuodesta 2020 ensimmäistä kertaa uudenlaista yhteistyömuotoa opettajankoulutuksessa. TAMKin musiikinteorian opiskelijat opettivat varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoille musiikin perusteita.

Yhteistyön tavoitteena oli tukea varhaiskasvatusopiskelijoiden kitaransoiton opiskelua harjoittelemalla opintojakson alussa musiikin lukutaitoa. Idean takana oli musiikkikasvatuksen yliopistonlehtori Kyllikki Rantala, joka otti yhteyttä TAMKin musiikin koulutuksen lehtoriin Mirja Kopraan

Musiikin teoriasta käytäntöön

Kokeilun opettajaharjoittelijoiksi valikoituivat TAMKista tänä keväänä musiikkipedagogeiksi valmistuvat Karoliina Paunonen ja Toni Sundén. Kokeilu sijoittui heillä neljännen opintovuoden musiikkiteoriapedagogiseen verkostoharjoitteluun. Heidän opetettavanaan olivat ensimmäisen vuosikurssin varhaiskasvatuksen opiskelijat, joita oli noin 140. Ryhmiä oli yhteensä seitsemän, joista yksi oli englanninkielinen ryhmä ja yksi monimuotoryhmä.

Opintojakson ensimmäiset tunnit piti yliopistolta varhaiskasvatuksen opetusharjoittelija Eveliina Sotala. Opintojaksoon kuuluivat myös yliopisto-opettaja Muusa Lehden pitämät kitaratunnit.

Musiikkipedagogiopiskelija ja opettajaharjoittelija Karoliina Paunosen mukaan opiskelijoiden taitotaso vaihteli paljon. Tuntien suunnittelulle se asetti enemmän haastetta. Osalla opiskelijoista ei ollut ollenkaan kokemusta soittamisesta tai musiikin perusteista, kun taas jotkut olivat soittaneet esimerkiksi pianoa tai viulua yli kymmenen vuotta. Osa ryhmästä osasi lukea nuotteja sujuvasti ja osa taas ei. Paunosesta oli kuitenkin ilahduttavaa, miten hyvin opiskelijat auttoivat tunneilla toinen toisiaan.

– Olin suunnitellut opettavani asioita teoreettisemmasta näkökulmasta ja meneväni pidemmälle teoria-asioissa, mutta pääpaino siirtyikin enemmän käytännön tekemiseen: nuottien ja rytmien opetteluun, säveltämiseen, laulamiseen ja soittamiseen, Paunonen kuvaa opetustuokioitaan.

Onnistumisia ja ideoita yhteistyön kehittämiseen

Haasteita yhteistyöpilotille toi etenkin yliopiston ja ammattikorkeakoulun erilainen rytmi kevään lukujärjestysten suunnittelussa. Opetustunneille löydettiin kuitenkin sopivat ajankohdat tammi-helmikuussa 2020. 

– Talojemme toiminnoissa on paljon kulttuurieroja, ja ohjaustyömäärä ylitti reilusti suunnitelmani. Uskon kuitenkin, että oppi oli molemminpuolista. Kokemus oli ehdottomasti kannattava! Kyllikki Rantala kertoo.

Myös Mirja Kopra pitää kokeilua onnistuneena. 

– Pilotti oli aivan mahtava, siitä kiitos Kyllikille ja opiskelijoillemme Karoliinalle ja Tonille. Auskultanttien ja yliopiston opiskelijoiden joustavuus oli hienoa. Auktoriteettiongelmaa ei esiintynyt, vaikka opettajat ja opetettavat olivat suunnilleen saman ikäisiä. Uusi ympäristö ja kohderyhmä ilman muuta jännittivät opiskelijoitamme, mutta Karoliina ja Toni osoittivat pedagogisen osaamisensa yllättävissä tilanteissa. He ovat varsin valmiita työelämään, hän sanoo.

Mirja Kopra iloitsee onnistuneesta yhteistyöpilotista
Mirja Kopra iloitsee korkeakouluyhteisön uusista yhteistyömahdollisuuksista. Kuva: Emmi Rämö.

TAMKin musiikinteorian pedagogiopiskelijoille kokemus oli antoisa, ja ideoita yhteistyön jalostamiseenkin on.

– Kokonaisuutena harjoittelu oli hyvin opettavainen, välillä rankka mutta pääasiassa positiivinen kokemus, Karoliina Paunonen sanoo.

Paunonen ehdottaa, että jatkossa opetettavia pienryhmiä jaettaisiin taitotason perusteella. Tämä on ollut Kyllikki Rantalankin toivomuksena jo kauan, mutta toistaiseksi yliopiston käytännöt eivät taivu tasoryhmityksiin. Lisäksi Paunonen ja Kopra ideoivat, että seuraavalla kerralla TAMKin teoriapedagogiopiskelijan parina voisi olla kitarapedagogiopiskelija. Näin he voisivat yhdistää osaamisensa ja tukea toisiaan.

Toni Sundénin ja Kyllikki Rantalan mielestä varhaiskasvatuksen opintojen musiikkiopetusta olisi yleisesti syytä lisätä.

– Musiikki kehittää esimerkiksi lapsen motoriikkaa, ryhmätaitoja ja sosiaalisuutta. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että varhaiskasvatuksen opettajilla olisi varma olo musiikin opettamisesta, Sundén sanoo.

Suunnitelmia tulevaisuuden toteutuksista ei ole vielä tehty, mutta Mirja Kopra ja Kyllikki Rantala toivovat yhteistyön jatkuvan ja pilottikokemuksen tekevän siitä jatkossa jouhevampaa. Koprasta on hienoa, että korkeakouluyhteisössä on mahdollisuus jakaa osaamista uusilla tavoilla.

– Toinen hyvä esimerkki on korkeakouluyhteisön opettajankoulutusten yhteinen seminaari. Sekaryhmät ovat tuottaneet hienoja ajatuksia inkluusiosta, tulevaisuuden digitaidoista ja kulttuurihyvinvoinnista. Meillä molemmilla korkeakouluyhteisön osapuolilla on laadukas opettajankoulutus, Kopra iloitsee.


Teksti: Emmi Rämö
Kuvat: Jaakko Saarilampi ja Emmi Rämö