Talousjournalismia opiskelijoille ja avoimen kautta kaikille
Työelämäprofessorimme Matti Apunen on rakentanut Tampereen yliopistoon kaikille avoimen talousjournalismin kurssin. Kurssia toteuttamassa ovat olleet journalistiikan yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi ja Johtamisen ja talouden tiedekunnasta Matti Sommerberg, Kaisa Kotakorpi, Marianna Langenoja, Sami Remes, Marko Seppänen ja Krista Sorri. Kurssia varten on haastateltu lukuisa määrä talouselämän asiantuntijoita ja talousjournalisteja, mukana ovat mm. Elina Lappalainen, Leena Mörttinen, Arno Ahosniemi, Mika Maliranta, Jussi Pullinen, Heikki Pursiainen, Kustaa Hulkko ja Teijo Valtanen. Haastattelut on tehnyt toimittaja Matti Virtanen.
Kurssi on kaikille avoin talouden perusteiden kurssi, se on tarkoitettu erityisesti journalisteiksi opiskeleville, mutta sopii myös muille. Talousjournalismin kurssi on tarjolla neljännessä periodissa (4.3.2024- 28.4.2024) eli haku kurssille on nyt auki. Kurssille voi hakea myös avoimen yliopiston kautta.
Kurssin tavoitteena on avata osallistujille taloustieteen peruskäsitteitä sekä vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä yritystaloustieteen tärkeimmistä elementeistä. Globaali talous on tehnyt talouden toimintaympäristöstä entistä kompleksisemman ja esimerkiksi kansainvälisen verokilpailun tapauksessa on syytä ymmärtää yritysten päätöksenteon fundamentteja.
Ajatus on tutustuttaa opiskelijat niihin taloustieteen geneerisiin peruskäsitteisiin, jotka ovat journalismin kannalta relevanteimpia. Tällainen on esimerkiksi vaihtoehtoiskustannuksen käsite, jota ilman on vaikea tehdä merkityksellisiä johtopäätöksiä suunnitellusta investoinnista tai poliittisesta ratkaisusta.
Yritystalouden osalta kurssi suuntautuu siihen, että toimittaja olisi valmiimpi arvioimaan yritysten taloudellisia ratkaisuja kuten investointeja, divestointeja ja fuusioita, ja sitä kautta pystyisi paremmin arvioimaan yrityksen tulevaisuudennäkymiä. Mitä tuloslaskelma ja tase todella sisältävät, mikä on niiden funktio – mitä ne kertovat, mitä ne eivät kerro?
Tällä talousjournalismin kurssilla on kolme tavoitetta. Ensimmäinen niistä liittyy maailmantalouden nykytilaan, toinen yritystalouteen ja kolmas taloudelliseen viestintään sinänsä.
Matti Apunen
Kurssi antaa päivitetyn kokonaiskuvan nykyisestä globaalista markkinataloudesta ja siihen vaikuttavista voimista. Tätä kokonaiskuvaa tarkastellaan erityisesti Suomen näkökulmasta. Siis: mitkä ovat lähivuosina maailmantalouden mahdolliset kehityssuunnat ja ne liikevoimat, jotka heijastuvat väistämättä myös Suomeen? Miten kansainväliset arvoketjut muuttuvat ja mitä niistä tulisi tietää?
Toiseksi haluamme varustaa opiskelijat yleisen taloustieteen ja yritysten taloustieteen tärkeimmillä työkaluilla. Ne ovat arvokkaita jokapäiväisessä uutistyössä.
Sen lisäksi tavoitteena on se, että uutisjournalismi kykenisi arvioimaan yritysten tulosta tasetta ja asemaa markkinoilla. Kyse on siis niistä valmiuksista, joilla tuotetaan yrityksiä ja toimialoja koskevia analyyseja sekä politiikkaa ja taloutta koskevia uutisia.
Kolmanneksi kurssin tarkoitus on antaa journalisteille työkaluja arvioida kaikkea taloudellista viestintää ja havaita paremmin yrityksiä vaikuttaa vastaanottajien käsityksiin. Kaikki numerot vaativat tuekseen sanoja ja ilman ymmärrystä lukujen luonteesta vastaanottaja juuttuu helposti hänelle tarjottuun kertomukseen.
Kurssin tarkoitus on opastaa opiskelija löytämään taloudellisesta informaatiosta olennaiset seikat ja erilaiset murroskohdat, jotka voivat myöhemmin muuttua koviksi uutisiksi.Matti Apunen
Kurssin tarkoitus on opastaa opiskelija löytämään taloudellisesta informaatiosta olennaiset seikat ja erilaiset murroskohdat, jotka voivat myöhemmin muuttua koviksi uutisiksi. Kyse on siis journalistin ammattitaidon ja itsenäisyyden vahvistamisesta mekanismista, jonka avulla journalismi voi hakeutua oikeaan suuntaan, kohti yksityiskohtaisempaa tai syvällisempää tietoa. Kurssi koostuu kuudesta jaksosta.
Kurssi koostuu kuudesta talousjournalismiin liittyvästä moduulista
Ensimmäisessä jaksossa käsitellään maailmantalouden liike. Voimia globalisaatiota, uudelleen kasvavaa nationalismia ja suurvaltojen polarisaatiota. Havainnollistamme Suomen asemaa globaalitaloudessa ja kansainvälisissä arvoketjuissa. Käsittelemme myös niin sanottua teknologian kylmää sotaa tai digitaalisten alustojen irtikytkentää. Se tarkoittaa Yhdysvaltojen ja Kiinan poliittista skismaa ja siitä seurannutta jakautumista kahteen sfääriin. Se hidastaa väistämättä kansainvälistä kauppaa ja innovaatioketjuja. Kysymme, mikä on globalisaation kehityssuunta näillä reunaehdoilla. Suomihan on viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana ollut yksi globalisaation suurimmista suhteellisista voittajista.
Toinen kurssijakso avaa valikoiman niitä taloustieteen käsitteitä, jotka ovat journalistin työn kannalta olennaisimpia, kuten vaihtoehtoisiakustannus, hintamekanismi ja dynaamiset vaikutukset. Kysymys on siis taloustieteen pikakurssi, joka on sovellettu journalistien ammatillisiin käytäntöihin. Esimerkiksi vaihtoehtoiskustannus on tapa arvioida tehtyä investointia tai poliittista päätöstä vertaamalla sitä parhaaseen toteutumatta jääneeseen vaihtoehtoon. Ilman vaihtoehtoiskustannuksen käsitettä taloudellisten ratkaisujen arvottaminen jää ikään kuin kellumaan ilmaan, siis ilman vertailukohtaa.
Kolmas jakso laskeutuu yritysten tasolle ja avaa yritystalouden keskeisiä lukuja. Jaksossa avataan lukujen tulkinnan yleisimpiä virheitä myös tapaustutkimusten kautta. Jakson läpäiseviä teemoja ovat mittakaava ja lähdekritiikki. Usein yrityksen tulevaisuuden suuntia voi lukea sen tilinpäätöksestä, mikä on journalistille aina arvokas mahdollisuus. Journalisti saa paremman valmiuden jutun tekoon ja yritysjohdon omistajien tai rahoittajien haastatteluihin. Luvut voivat kuitenkin johtaa harhaan vahingossa, jolloin tulkitsija ei ymmärrä lukujen luonnetta ja suhteita. Luvut voivat olla myös harhaanjohtamisen väline, jolloin niistä valitaan tietoisesti tarkoitukseen otollisimmat tai hämärretään niiden merkitys mittakaavaa manipuloimalla tai liittämällä luvut narratiiviin, joka johtaa yleisön kauemmaksi niistä asioista, jotka halutaan verhota tai kätkeä. Jaksossa tehdään myös tilinpäätöksen perusteiden täydennyksenä käytännöllinen harjoitus oikealla yritysaineistolla.
Neljännessä jaksossa näkökulma palaa globaaliin talouteen. Siinä arvioidaan niin sanottua alustataloutta sekä digitalisaation vaikutusta kansainvälisiin arvoketjuihin. Digitaaliset alustat läpäisevät lähes kaiken tuotannollisen toiminnan. Kysymme, minkälaisia mahdollisuuksia ja ongelmia tämä kehitys synnyttää. Mahdollisuudet liittyvät alustojen parantamaan tuottavuuskehitykseen. Ja ongelmat siihen, ovatko universaalit alustat läpinäkyviä ja mikä vaikutus niillä on kilpailuun. Peruskysymys siis kuuluu: onko digitaalinen talous muuttanut ratkaisevasti markkinatalouden sääntöjä? Jakson keskeisiä teemoja ovat muun muassa se, miten tekoäly ja oppivat koneet vaikuttavat maailmantalouteen, maailman kaupan virtoihin ja yritysten sijaantumiseen. Tarkastelemme, miten teknologinen kehitys vaikuttaa halvan työvoiman varaan rakentuneisiin teollisuuden virtoihin.
Viidennessä jaksossa hahmotellaan Suomen julkisen talouden olemusta ja talouspolitiikan keskeisiä ajureita. Miten julkiset tulot ovat rakentuneet ja miten ne ovat kehittyneet yli ajan? Mitkä ovat julkisen talouden keskeisiä ongelmia tällä hetkellä? Jakso antaa myös näköalan työmarkkinoiden avain kysymyksiin ja erityispiirteisiin. Jaksossa talouspolitiikan johtavat asiantuntijat ja poliitikot keskustelevat ja arvioivat Suomen kilpailukyvyn olemusta ja elementtejä.
Kuudes jakso on luonteeltaan käytännöllinen ongelmanratkaisuosio, jossa otetaan esille taloutta käsittelevän journalismin perusongelmia jakson teemoja ovat muun muassa asiantuntijoiden valinta, tutkijan tai taloustieteilijän kohtaaminen taloudelliseen tietoon sisältyvä epävarmuus ja niin edelleen. Pohdimme kokeneiden talousjournalistien kanssa, miten toimittaja säilyttää oikean etäisyyden kohteeseensa ja missä kohtaa markkinainformaation jakaminen muuttuu epäasialliseksi sijoitusneuvonnaksi. Kurssi koostuu tekstiaineistoja videon luennoista, haastatteluista ja keskusteluista. Tervetuloa mukaan.
