Tiedote

Suomalaisnuoret eivät näe oikeutusta vihapuheelle netissä

lukiolainen kannettavan tietokoneen äärellä
Suomalaiset nuoret ovat varsin suvaitsevaisia eivätkä he näe oikeutusta nettiväkivallalle tai -öykkäröinnille. Tämä ilmenee Tampereen yliopistossa tehdystä EU Kids Online-tutkimuksesta, jossa on analysoitu kansallisesti kattavaa aineistoa 9 – 17 -vuotiaiden netin käytöstä Suomessa.

Noin 40 prosenttia vastaajista oli törmännyt verkossa kiusaamiseen tai vihapuheeseen viime aikoina.  Runsas 10 prosenttia oli tullut kiusatuksi netissä. Sukupuolten välisiä eroja ei sinänsä ollut, mutta tytöt kertoivat tulleensa kiusatuksi ulkonäkönsä tai taustansa vuoksi poikia useammin. Noin 10 prosenttia vastaajista kertoi itse lähettäneensä negatiivisia kommentteja, viestejä tai sisältöä netissä. Ei-toivottuun sisältöön, kuten ulkonäön arvosteluun tai negatiivisiin kommentteihin, vastaajat törmäsivät erilaisilla alustoilla tai kommunikaatiosovelluksilla. Tyypillinen toimintapa ei-toivotun sisällön tai kiusaamisen kohdalla oli pyrkiä sulkemaan se pois. Noin 90 prosenttia vastaajista tuntee olonsa pääsääntöisesti turvalliseksi netissä.

Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus päästä nettiin niin halutessaan. 97 prosentilla on käytössään älypuhelin. Noin 85 prosenttia kaikista vastanneista oli päivittäin online, mutta yläkouluikäisistä jo yli 80 prosenttia on verkossa useita kertoja päivässä tai lähes jatkuvasti. Koulupäivinä netissä vietetään aikaa tunnista kuuteen tuntiin, mutta tyypillisesti noin kolme tuntia. Erityisesti viikonloppuisin vanhemmat tutkimukseen osallistujat käyttävät runsaasti aikaa verkossa tapahtuviin aktiviteetteihin. Merkittävä tekijä on ikä, sillä yläkouluikäiset ovat lähestulkoon jatkuvasti verkossa.

Aktiivinen netinkäyttö on pääosin viihdekäyttöä kuten pelaamista, erilaisten sisältöpalvelujen tai sosiaalisen median palvelujen käyttämistä ja kommunikointia.

Sukupuolella ei ole merkitystä aktiivisuuteen, mutta palvelujen käytössä tai toimijuuksien välillä on merkittävä ero. Pojat näyttävät enimmäkseen pelaavan myös globaaleilla foorumeilla ja tutkivan erilaisia digitaalisia sisältöjä. Tytöt kommunikoivat ja jakavat sisältöä omissa tutuissa piireissään.  

Netti täyttää arjen ja vapaa-ajan tyhjät hetket ja karkottaa tylsyyden. Vastaajista hyvin harvat olivat vielä yhteiskunnallisesti aktiivisia tai käyttivät nettiä muuhun tarkoitukseen kuin viihteeseen ja koulunkäyntiin. Erityisen epäsuosittua olivat perinteinen sosiaalinen media tai erilaisiin kampanjoihin osallistuminen, sillä vain 10 prosenttia vastaajista piti itseään aktiivisena näissä.

EU Kids online -tutkimuksen suomalaiset vastaajat ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan varsin tottuneita ja osaavia digitaalisten ympäristöjen hyödyntäjiä. Yläkoululaisilla on omasta mielestään hyvät taidot tiedon etsimiseen ja sen oikeellisuuden tarkastamiseen. He pitivät itseään myös osaavina sisällön tuottamisen ja jakamisen osalta. Heillä oli myös käsitys turvallisesta netin käytöstä.

- Alakoululaisilla monet nettitaidot olivat vasta kehittymässä ja he olisivatkin otollinen ryhmä juurruttaa kriittistä medialukutaitoa sekä turvallista netin käyttämistä, huomauttaa mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta.

EU Kids Online -tutkimus toteutettiin verkkokyselynä suomalaisissa kouluissa tammi-maaliskuun aikana kuluvana vuonna. Kyselyyn vastasi 1322 iältään 9 - 17-vuotiasta peruskoulun 4. – 9. luokan oppilasta alueellisesti kattavasti. Vastaajat valittiin satunnaisesti suomalaisista peruskouluista maantieteellisesti asukasmäärän painotuksella. Kyselyn toteuttamisen perusyksikkönä oli koululuokka ja luokilta vastasi tyypillisesti 70 – 100 % oppilaista. Sukupuolen suhteen vastaajat olivat jakautuneet oletetun mukaisesti tasan.

Näkökulmina kyselyssä ovat lasten ja nuorten kokemukset netissä, kuten mahdollisuudet osallistua ja heidän kohtaamansa erilaiset riskit. Osallistumisen mahdollisuuksina keskitytään lasten äänen kuulumiseen verkossa ja mediassa. Riskeinä käsitellään muun muassa nuorten vihapuhetta ja sen kohtaamista. Uutena näkökulmana ovat tässä kyselyssä digitaaliset taidot, erityisesti lasten medialukutaito.

Tutkimuksen tavoitteena on tukea viestintä- ja koulutuspoliittista päätöksentekoa osallistujamaissa ja koko Euroopassa.

EU Kids Online -tutkimus on toteutettu yhteensä 14 maassa viimeksi kuluneen vuoden aikana (2018-2019). Edellisen kerran EU Kids Online -tutkimus toteutettiin vuonna 2010 yhteensä 25 Euroopan maassa Euroopan komission tukemana. Vuoden 2019 tutkimukseen tuki on kerätty kansallisista lähteistä. Suomessa tutkimuksen on rahoittanut Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI. Tämä tutkimus on samalla osa Global Kids Online- tutkimusta, jossa aineistoja kerätään laajemmin kansainvälisesti.

Lisätietoja:
Professori Sirkku Kotilainen, 040 190 9719, sirkku.kotilainen [at] tuni.fi
Yliopistotutkija Jussi Okkonen, 040 556 6986, jussi.okkonen [at] tuni.fi


TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 23.5.2019