Sisäilman radonia vähentämällä Suomessa pystyttäisiin välttämään yli 100 keuhkosyöpää vuosittain
Laskelmat perustuivat Säteilyturvakeskuksen kahteen laajaan selvitykseen Suomen asuntojen radonpitoisuuksista (1991 ja 2006), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiin tupakointitietoihin ja Syöpärekisteristä saatuihin vuoden 2017 keuhkosyöpälukuihin.
Aineisto jaoteltiin sekä asuntotyypin että alueen mukaan, sillä tyypillisesti radonpitoisuudet ovat selvästi korkeampia pientaloissa kuin kerrostaloissa. Radonpitoisuudet vaihtelevat merkittävästi myös alueittain, joskin myös alueiden sisällä on suuria eroja. Tiedot alueiden väestöstä ja asuinrakennustyypeistä perustuivat Tilastokeskuksen aineistoihin. Lisäksi hyödynnettiin aiemmin toteutettua laajaa eurooppalaista yhteistutkimusta, jossa arvioitiin radonin vaikutusta keuhkosyövän riskiin.
Arvioissa huomioitiin kunkin tietolähteen epätarkkuudet ja arvioitiin sen perusteella vaihteluväli, jolle estettävissä olevien keuhkosyöpien määrän voidaan suurella varmuudella olettaa asettuvan.
Radonin aiheuttamista keuhkosyövistä valtaosa esiintyy tupakoijilla, miehillä ja 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, sillä näissä ryhmissä keuhkosyövän ilmaantuvuus on suurin. Radonin voidaankin sanoa aiheuttavan keuhkosyövän tavallisimmin yhdessä tupakan kanssa. Eri keuhkosyöpätyypeistä suurin riski liittyy pienisoluiseen keuhkosyöpään.
Suurin osa radonin aiheuttamista keuhkosyövistä esiintyy asunnoissa, joiden radonpitoisuus on alle 200 Bq/m3:n viitearvon. Tämän vuoksi pelkästään korkeimpien radonpitoisuuksien alentamiseen tähtäävä toiminta ei riitä vähentämään tehokkaasti radonin haittoja, vaan olisi tärkeää pystyä alentamaan radonpitoisuuksia kaikissa asunnoista, mikä on helpointa rakentamisvaiheessa.
Aiemmin on arvioitu, että asuntojen radon aiheuttaa lähes 300 keuhkosyöpää joka vuosi. Tämä arvio perustuu oletukseen, että radon voitaisiin poistaa kokonaan. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä radonia esiintyy kaikkialla, myös matalina pitoisuuksina ulkoilmassa. Aiempi laskelma perustui myös vanhempiin radonmittaustietoihin ja keuhkosyövän ilmaantuvuuslukuihin. Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin eri alueita ja asuntotyyppejä.
Asunnon radonpitoisuuden voi luotettavasti selvittää vain radonmittauksella ja korkeita radonpitoisuuksia voi alentaa radonkorjauksilla.
Kurkela O, Nevalainen J, Pätsi SM, Kojo K, Holmgren O, Auvinen A. Lung cancer incidence attributable to residential radon in Finland. Radiat Environ Biophys 2022
https://doi.org/10.1007/s00411-022-01004-1
Lisätietoja:
Epidemiologian professori Anssi Auvinen, anssi.auvinen [at] tuni.fi
Kuva: Jonne Renvall
