Sirkka Sippola tuntee yliopiston omakseen
Koulutuspäällikkö Sirkka Sippola on jäämässä ansaitulle eläkkeelle tämän vuoden lopulla. Hän on ehtinyt tehdä pitkän ja monipuolisen työuran aikuiskoulutuksen tehtävissä Tampereen yliopistossa sekä erilaisissa aikuiskoulutusorganisaatioissa.
– Työelämä on kohdellut minua aina hyvin. Ensinnäkin töitä on ollut tarjolla ja kaikissa työtehtävissäni olen myös viihtynyt, miettii Sirkka uuden elämänvaiheen kynnyksellä.
– Ensimmäisen pätkän tein yliopistolla 1980-luvun lopulla aikuiskoulutuksen tehtävissä. Sitten vierähti kymmenenkunta vuotta yliopiston ulkopuolella, mutta edelleen aikuiskoulutuksen parissa. Vuodesta 1999 olen taas ollut yliopiston palveluksessa.
– Yhtenä tärkeänä merkkipaaluna näen urallani ison organisaatio- ja koulutusuudistuksen, jonka yliopisto kävi läpi reilut kymmenen vuotta sitten. Avoimen yliopiston koulutuskin kiinnittyi tuolloin suoraan tiedekuntiin. Avoin opetus vietiin sinne, missä tarjottiin myös tutkintoon johtavaa koulutusta ja tehtiin alan tutkimusta. Muutos oli iso, mutta varmasti tärkeä, Sirkka pohtii.
Hän pitää tärkeänä myös sitä, että yliopisto on panostanut vuosien varrella oman henkilökuntansa koulutukseen ja kehittymiseen. Sirkan henkilökohtaista työssä jaksamista on tukenut erilaisten koulutusten ja tukipalveluiden lisäksi hyvä työilmapiiri. Sirkka on toiminut lähes koko uransa esimiestehtävissä. Hänelle on ollut tärkeää etsiä organisaation kannalta parhainta ratkaisua ja huolehtia kokonaisuuksista. Ristiriidoiltakaan ei ole aina voitu välttyä.
– Haasteita on ollut ja tuulen suunta kääntynyt, mutta hirmumyrskyltä olen välttynyt, Sirkka runoilee.
Työuran merkityksellisyydestä kertoo myös se, että tasavallan presidentti myönsi Sirkka Sippolalle vuonna 2013 Suomen Leijonan ritarimerkin muun muassa hänen ansioistaan Tampereen yliopiston palveluksessa.
Avoimen yliopiston filosofia edelleen tärkeä
Työelämä on muuttunut viimeisen 40 vuoden aikana paljon. Koulutustarjonnan on pitänyt muuttua uusien tarpeiden mukana.
– 1980-luvulla aikuiskoulutuksesta haettiin yleissivistävää pohjaa ja keskityttiin oman henkilökohtaisen elämän tavoitteisiin. Tämän ajan tarpeet lähtevät työelämästä, halutaan kehittyä ammatissa, vaihtaa tehtäviä tai saada uudenlaista pätevyyttä ja nostetta koko ajan kehittyviin vaatimuksiin.
– Avoimen yliopiston matalan kynnyksen filosofia on koulutuksellisen tasa-arvon edelläkävijyyttä ja sille on tarvetta edelleen. Myös alueellinen tasa-arvo on edelleen tärkeä tavoite, Sirkka painottaa.
Korkeakoulupolitiikka on tärkeä osa yhteiskunnallista keskustelua. Trendit nousevat ja laskevat, aika ajoin ne keksitään myös uudelleen. Monet koulutuskentän tämän hetken ajankohtaisista aiheista Sirkka tunnistaa jo vuosikymmenten takaa.
– Jo muutamaan kertaan keksitty ja kokeiltu asia saa vain uuden nimen, näinhän se on usein elämässä muutenkin. Nyt puhutaan esimerkiksi paljon erilaisista väylistä ja väyläopinnoista, joiden kautta voi päästä yliopistoon. Kyse on siitä, että lukio ei ole ainoa paikka, mistä ponnistaa korkeakoulutukseen. Koulutuksellista tasa-arvosta tässäkin on kyse.
– Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä työtäni uskollisena omille arvoilleni, uskon koulutuksen mahdollisuuksiin, Sirkka tiivistää.
Kuva Jonne Renvall
Teksti Minna Puntila
