Hyppää pääsisältöön

Sijaishuollosta aikuistuvat nuoret kaipaavat pysyviä ihmissuhteita ja pitkäkestoista tukea

Julkaistu 19.3.2024
Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Lastensuojelun jälkihuolto Suomessa on tuoreen tutkimuksen mukaan sattumanvaraista. Huostaanotetuille nuorille, perhehoitajille ja jälkihuollon ammattilaisille suunnatun tutkimuksen tulokset korostavat tunnustavien ja pysyvien ihmissuhteiden sekä yksilöllisyyden huomioimisen merkitystä itsenäistyvän nuoren jälkihuollossa.

Jälkihuoltoa on kehitetty Suomessa viime vuosina valtakunnallisesti ja paikallisesti, mutta sitä eri menetelmin ja erilaisista näkökulmista tarkasteleva kattava tieteellinen tietopohja on puuttunut. Esimerkiksi arjen haasteista, toimivista käytännöistä ja niiden organisatorisista reunaehdoista ei ole ollut riittävästi tietoa. Vuoden 2023 lopussa päättynyt Hyvää jälkeä - Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä -tutkimushanke perkasi  lastensuojelun jälkihuoltoa keskittyen sijaishuollosta aikuistuvien ja itsenäisempään elämään siirtyvien nuorten ja heitä tukevien aikuisten kokemuksiin. 

Tampereen yliopiston johtamaan tutkimushankkeeseen osallistuivat Savonia Ammattikorkeakoulu ja SOS-Lapsikylä. 

Kokemukset jälkihuollosta vaihtelevat suuresti

Nuorille toteutetussa kyselyssä nousi esiin jälkihuollon suuri vaihtelevuus ja sattumanvaraisuus. Myös nuorten tietämys jälkihuoltoon kuuluvista asioista vaihteli. Osalla nuorista oli kokemus hyvästä ja toimivasta jälkihuollon tuesta, osa nuorista koki jääneensä yksin ilman tarvitsemaansa tukea.

– Nuorille on tärkeää kokemus kuulluksi tulemisesta sekä luottamuksellisesta suhteesta aikuisiin. Olisi hyvä, jos nuori halutessaan voisi pitää saman työntekijän siirtyessään sijaishuollosta jälkihuoltoon, kertoo kyselyä toteuttamassa ollut tutkija Nina Vanhatalo Tampereen yliopistosta.

Myös sijaisvanhemmat toivoivat, että jälkihuollon työntekijällä olisi aikaa kohdata nuori säännöllisesti ja riittävän usein. Osa sijaisvanhemmista on läsnä nuoren elämässä vahvasti myös hoitosuhteen päätyttyä. He toivovat, että nuoren jälkihuoltoa suunniteltaessa huomioitaisiin sijaishuollon aikana muodostuneet ihmissuhteet ja niiden tukeminen. 

Jälkihuollon ammattilaisten haasteena on työn pirstaloituminen eri palvelujen, kuten sijaishuollon ja aikuissosiaalityön sekä sosiaalityön ja muiden julkisten palvelujen, välimaastoon. Ammattilaiset kaipaavat sitä, että heidän työnsä tärkeys tunnistetaan ja tunnustetaan. Heidän mielestään juuri jälkihuollon työskentelyllä on merkittävä rooli nuoren tuleville ihmissuhteille ja elämänvalinnoille.  

Tiktok-sossut avaamassa jälkihuoltoa nuorille

Tutkimuksen tavoitteena oli nuorten, jälkihuollon ammattilaisten sekä perhehoitajien kokemusten kuuleminen ja tunnustaminen. Kokemusten pohjalta muodostettiin näkemys jälkihuollon kehittämisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä.

– Tuloksissa näkyy ihmissuhteiden pysyvyyden ja jatkuvuuden, yhdenvertaisuuden, oikein tunnustamisen ja vastavuoroisuuden tärkeys. Myös siirtymävaiheen merkityksellisyys ja nuorten yksilöllisyys korostuvat, summaa hankkeen johtaja, sosiaalityön professori Riikka Korkiamäki.

Koska osalle nuorista jälkihuollon käsite oli epäselvä, hanke tuotti yhteistyössä TikTok-sossujen Maija Haapalan ja Camilla Jokelan kanssa Tiktok-videoita jälkihuollosta. Haapala ja Jokela tekevät sosiaalisen median sossut-nimisellä TikTok-tilillään sisältöä lastensuojelusta lapsille ja nuorille. Videoiden avulla tutkimustuloksia saadaan paremmin nuorten tietoisuuteen.

Politiikkasuositukset parantamaan sijaishuollosta aikuistuvien nuorten asemaa

Tutkimuksen tulosten pohjalta tutkijat laativat politiikkasuositukset sijaishuollosta aikuistuvien nuorten aseman parantamiseksi ja heidän jälkihuoltonsa kehittämiseksi. Suositukset korostavat 1) pysyvien, luottamuksellisten ihmissuhteiden varmistamista siirtymätilanteessa, 2) yksilöllisten tarpeiden huomioimista sekä 3) pitkäkestoista, monialaista aikuistumisen tukemista. Lisäksi sijaishuoltotaustaisten nuorten keskinäistä yhdenvertaisuuttaan tulisi edistää valtakunnallisesti siten, että (4) jälkihuoltopalvelujen järjestämisestä hyvinvointialueilla ja niiden käytännön toteuttamisesta säädetään tarkemmin huomioiden erityisesti palveluiden monialaisuus, ihmissuhteiden jatkuvuus sekä rinnalla kulkeva tuki. 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n raportissa hanke mainitaan hyvänä esimerkkinä jälkihuollon hyvien käytäntöjen tutkimuksesta. Hankkeen johtaja Korkiamäki kutsuttiin asiantuntijana kuultavaksi eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan loppuvuodesta 2023 liittyen hallitusohjelman säästötavoitteiden mukaiseen esitykseen lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemisesta. 

Tutustu suosituksiin Hyvää jälkeä -hankkeen verkkosivuilla.