Tutkimus

Siivous ja uudet pintamateriaalit auttavat koronaviruksen torjunnassa

Korona ja siivous
Elokuussa alkaneessa Licence to Breathe -hankkeessa kartoitetaan ja kehitetään keinoja, joilla koronaviruksen leviämistä voidaan ehkäistä sisätiloissa.
Licence to Breathe -hanke kehittää keinoja, joilla koronaviruksen leviämistä voidaan ehkäistä sisätiloissa. Tutkimuksesta on hyötyä myös muiden tautien torjunnassa.

Covid-19-virus leviää pisaratartuntana hengitysilman mukana. Tartunnan voi kuitenkin saada myös pinnoilta. Virus voi selvitä infektiivisenä pinnoilla tuntien tai jopa päivien ajan riippuen pintamateriaalista ja olosuhteista.

Siivouksen avulla leviämistä voidaan ehkäistä, mutta tutkimustietoa koronaviruksen käyttäytymisestä tarvitaan vielä lisää.

– Tällä hetkellä meillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten pitää siivota ja kuinka usein. Jos esimerkiksi pyyhimme julkisten tilojen kosketuspinnat neljän tunnin välein, mutta sairastunut ihminen aivastaa pinnalle heti siivouksen jälkeen, pinta on kontaminoitunut, Tampereen ammattikorkeakoulun puhtaanapidon lehtori Leila Kakko toteaa.

Käsidesi kuuluu vain käsille

Koronaviruksen voi saada, jos henkilö koskettaa pintaa, joka on kontaminoitunut esimerkiksi sairastuneen henkilön aivastuksen takia. Tämän jälkeen viruksen pitää vielä päätyä ihmisen elimistöön esimerkiksi suun, nenän tai silmän kautta.

– Koronavirus on rasvavaipallinen, eli tavallinen saippua tehoaa siihen hyvin. Käsidesiä voi myös käyttää, jos käsiä ei jostain syystä pysty pesemään. Käsienpesu on kuitenkin paras menetelmä, Kakko kertoo.

Käsidesiä ei kuitenkaan saa käyttää pintojen puhdistamiseen. Useimmissa käsideseissä on mukana hoitavia aineita, jotka suojaavat ja kosteuttavat ihoa. Kun henkilö levittää käsiinsä käsidesiä, alkoholi haihtuu nopeasti pois. Käsiin jäävä tahmea tunne johtuu juuri ihoa hoitavista aineista.

– Jos käsidesillä pyyhitään vaikka kauppakärryjen kahvat, alkoholi haihtuu, ja suojaavat aineet jäävät kahvaan. Kahva on tämän jälkeen tahmea, jolloin kaikki lika ja taudinaiheuttajat tarttuvat siihen tehokkaammin, Kakko muistuttaa.

Kakon mukaan normaali siivous on riittävä myös koronatilanteessa, jos tiloissa ei ole selvää näyttöä altistumisesta.

– Laajaan desinfiointiin ei ole tarvetta, jos tiloissa ei ole ollut koronaa. Tällöin huolellinen ja säännöllinen puhtaanapitosiivous on riittävää. Desinfioinnissa on syytä pitää mielessä, että se tuhoaa myös hyvät bakteerit, Kakko sanoo.

Valokatalyyttinen pinnoite puhdistaa itse itsensä

Elokuussa alkaneessa ja puoli vuotta kestävässä Licence to Breathe -hankkeessa kartoitetaan ja kehitetään keinoja, joilla koronaviruksen leviämistä voidaan ehkäistä sisätiloissa. Tampereen korkeakouluyhteisö sai Licence to Breathe -hankkeelle vajaan 300 000 euron Business Finland -rahoituksen.

Hankkeeseen osallistuu 24 suomalaista laboratorio- ja teknologiayritystä, ohjelmistotoimittajaa sekä terveys-, rakennus- ja kiinteistöalan toimijaa. Yritykset tunnistavat hankkeen aikana tutkimuskysymyksiä, joiden tuloksia ne voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan.

– Suomalaiset teknologiayritykset sekä rakennus- ja kiinteistöalan toimijat tarvitsevat ajan tasalla olevaa tieteellisesti arvioitua tutkimustietoa, jota he voivat hyödyntää ketterästi tuotteiden ja palvelujen kehityksessä. Hanke vastaa tähän tarpeeseen välittömästi, hankkeen johtaja, Tampereen yliopiston talotekniikan Industry Professor Piia Sormunen toteaa.

Koronan ja muiden tautien torjuntaan on luotu ratkaisuksi esimerkiksi itsepuhdistuvia pintoja. Licence to Breathe -hankkeen yrityskumppani ja Suomen johtava valokatalyyttisia pinnoituksia tarjoava Nanoksi Finland Oy hyödyntää pinnoitetta, joka puhdistaa itse itsensä pelkän valon avulla.

– Kyseessä on valokatalyyttinen pinnoite. Pinnoitteessa käytetään titaanidioksidia ja sen valokatalyysiominaisuutta, joka on keksintönä jo vanha, Licence to Breathe -hankkeen tutkija, projektipäällikkö Pasi Keinänen toteaa.

Kun valo osuu titaanidioksidiin, se muodostaa elektroni-aukkoparin, joka reagoi ilman hapen ja vesihöyryn kanssa tuottaen reaktiivisia yhdisteitä jotka hapettavat kaiken orgaanisen aineen pinnalta. Nanoksin käyttämät ”doupatut” titaanidioksidipartikkelit aktivoituvat sinisestä valosta, jota löytyy normaalista valkoisesta huonevalosta. Nanoksi on myös osakkaana Tampereen yliopiston fotoniikan tutkimuksesta syntyneessä Plasmonics Oy:ssä, joka kehittää nykyisiä merkittävästi tehokkaampia uuden sukupolven plasmonisiin ilmiöihin perustuvia valokatalyysipinnoitteita. Uuden sukupolven pinnoitteiden massatuotanto on tarkoitus aloittaa Tampereella vuoden 2021 aikana.

Pinnoitetta voidaan käyttää käytännössä millä tahansa pinnalla.

– Titaaniodioksidia käytetään myös elintarvikkeissa ruuan lisäaineena, eli se on täysin turvallista. Toimistoissa menetelmällä voidaan pinnoittaa kaikki kosketuspinnat kuten ovenkahvat, kosketusnäytöt, näppäimistöt ja hiiret, Keinänen toteaa.

Pinnoite torjuu myös muita tauteja

Menetelmästä on apua myös muiden tautien taltuttamisessa. Norovirus on ärhäkästi leviävä tauti, joka aiheuttaa epidemioita erityisesti lastentarhoissa ja vanhusten hoitokodeissa. Norovirus säilyy infektiivisenä pinnoilla jopa viikkoja, jolloin taudin taltuttaminen on hankalaa.

– Kolmisen vuotta sitten pinnoitimme tamperelaisen hoitokoti Violan oleskelutilat, joissa liikkuu työntekijöitä, asukkaita ja heidän omaisiaan. Aiemmin norovirusepidemioita oli joka vuosi. Pinnoituksen asennuksen jälkeen tiloissa ei ole ollut yhtään norovirusepidemiaa. Myös kaikki Suomen Hoplopit on käsitelty valokatalyyttisellä pinnoitteella, Nanoksin toimitusjohtaja Jukka Laks kertoo.

– Olemme tosi ylpeitä, että saamme olla Licence to Breathe -hankkeessa mukana. Korona on nyt opettanut meille sen, että voimme omilla toimillamme vaikuttaa tautien leviämisen ehkäisyyn, ja itsepuhdistuvat pinnat ovat tässä työssä tärkeä väline, Laks sanoo.

Lisätietoja:
Lehtori Leila Kakko, leila.kakko [at] tuni.fi, 050 311 9623

projektipäällikkö Pasi Keinänen, pasi.keinanen [at] tuni.fi, 040 440 4355
Nanoksi Finland Oy:n toimitusjohtaja Jukka Laks, Jukka.laks [at] nanoksi.com, 040 735 8962

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuva: Jonne Renvall