Selvitys peräänkuuluttaa avointa keskustelua yliopistojen ja yritysten yhteistyön pullonkauloista
Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys nostaa esille huolen siitä, että Suomen yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on heikentynyt.
– Suomi on ollut huipputasolla eurooppalaisten verrokkimaiden kanssa, mutta viimeaikaiset indikaattorit osoittavat, että yhteistyö on vähentynyt ja olemme poteroituneet, sanoo VTT:llä ja Tampereen yliopistossa johtamisen ja talouden tiedekunnassa Industry Professorina työskentelevä Arho Suominen, joka on yksi selvityksen kirjoittajista.
Suomisen mukaan Suomessa on useita toimijoita, jotka rahoittavat elinkeinoelämän ja tutkimuksen välisiä yhteistyöprojekteja. Viime vuosina elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä yhteistyötä on karsittu merkittävästi.
– Nykyisessä rahoitusympäristössä osapuolet eivät näe toisiaan houkuttelevina yhteistyökumppaneina. Tutkimusrahoitus ei myöskään motivoi tutkijoita riittävästi yhteistyöhön, koska meritoituminen ja mielekkäät tutkimusongelmat puuttuvat, Suominen sanoo.
Laajaan tutkimuskirjallisuuteen ja yhteistyötä kuvaaviin tunnuslukuihin pohjautuva selvitys esittää uusia keinoja yhteistyön syventämiseksi tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän välillä.
Tutkimuksen ja yritysmaailman välinen yhteistyö on luonut merkittävää kasvua ja uudistanut Suomea. Tiivis yhteistyö on ollut pitkään järjestelmän vahvuuksia verrattuna muihin Euroopan maihin. Tästä huolimatta tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyö on heikkenemässä.
Viime vuosikymmenellä yritysten rahoittaman tutkimuksen määrä ja suhteellinen painoarvo ovat vähentyneet tuntuvasti yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tämä kehityskulku poikkeaa muista EU- ja OECD-maista, kun verrataan Suomen korkeakoulusektoria EU:n keskiarvoon yritysten rahoittamassa korkeakoulusektorin tutkimuksessa vuosina 2000–2018.
Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtajan Lauri Oksasen mukaan elinkeinoelämällä on kyllä halua tehdä tutkimusyhteistyötä ja siten tuottaa ainutlaatuista osaamista ja siitä syntyvää liiketoimintaa.
– Tutkimuksen ja innovaation kohtaamisesta on hyötyä molemmille osapuolille. Hiipunut yhteistyö on saatava toimimaan paremmin, Oksanen sanoo.
Tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyön lisääminen on tärkeää, jotta Suomi ei menetä keskeistä menestystekijäänsä – tiivistä yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen kulttuuria – ja jää jälkeen kansainvälisessä kehityksessä.
– Suomen tutkimusjärjestelmä on maailman huippua, ja Suomella on kovatasoinen vientiteollisuus. Yhteistyön esteet ovat pitkälti rakenteellisia ja kulttuurisia, joita ei yksistään raha ratkaise. Tarvitsemme avointa keskustelua yhteistyön pullonkauloista sekä halua hakea ratkaisuja, Arho Suominen sanoo.
Selvitys nostaa esille erilaisia huomioita yhteistyötä edistävän rahoituksen kehittämiseksi. Yksi huomioista on se, että yksittäisten hankkeiden rahoittamisen sijaan rahoituksen tulisi synnyttää ensisijaisesti yhteistyötä, edistää vuorovaikutusta ja turvata yhteistyön jatkuvuus.
– Kokemukseni usean vuosikymmenen ajalta on, että yliopiston ja yritysten välillä keskustelu on edelleen yhtä helppoa aloittaa ja keskinäinen luottamus on korkea, mutta tilanteet vaihtelevat nopeammin kuin ennen. Vaikuttaisi siltä, että valmisteluun ja keskustelun ylläpitämiseen tarvitaan jotain uutta, jotta tunnustelut saataisiin maaliin asti eli ensin hankkeiksi ja siitä onnistuneimmat aina pitkäjänteisemmiksi prosesseiksi, selvitystyössä mukana ollut yliopistotutkija Mika Kautonen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta kertoo.
Selvitys on ladattavissa Vaikuttavuussäätiön sivulta.
Vaikuttavuussäätiö on valtion keväällä 2019 perustama tutkimusrahoitustoimija, jolle valtio lahjoitti 60 miljoonan euron peruspääoman. Säätiön tavoitteeksi on asetettu edistää suomalaisen huippututkimuksen vaikuttavuutta tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistamalla.
Lue mitä mieltä johtaja Tampereen yliopiston Innovaatiopalvelut ja kumppanuudet -yksikön johtaja Pauli Kuosmanen on yritysten ja Tampereen yliopiston yhteistyöstä.
Kuva: Korkeakoulujen rahoitus elinkeinoelämän toimijoilta, Suomi verrattuna EU28- ja OECD-maihin. Lähde OECD, Main Science and Technology Indicators
