Ajassa

Rakennustekniikan alaa kehittämässä, hyvällä fiiliksellä

Matti Pentti.
”Olen päässyt tekemään hienoa, merkityksellistä työtä,” sanoo emeritusprofessori Matti Pentti. Pentti kannustaa nuoria mukaan rakennusalalle, vaikuttamaan arjen ja planeetan tulevaisuuteen. Yliopistolaisia hän rohkaisee lähtemään mukaan kehitystyöhön ja pitämään yhdessä yllä hyvää fiilistä.

Rakentamisella on iso rooli ihmisten arjessa, koko maan taloudessa ja myös koko maailman suurissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksessa.

– Jos haluat vaikuttaa ihmisten elämään, talouden rattaiden pyörimiseen ja ympäristön terveyteen, auttaa säästämään luonnonvaroja, olla tekemisissä ihmisten kanssa, tehdä työtä, jolla on vaikuttavuutta, kysyntää ja tarvetta, valitse rakennusala, haluaa emeritukseksi siirtynyt talonrakennustekniikan professori Matti Pentti sanoa alanvalintaa pohtiville tuleville opiskelijoille.

Rakennusalalla on tarjolla yhä monipuolipuolisempia tehtäviä kehitystyön, suunnittelun ja johtamisen parissa. Matti Pentti kannustaa nuoria tutkijanalkuja lähtemään rohkeasti myös akateemiselle uralle.

– Julkisuudessa saatetaan paheksua akateemisen maailman etenkin nuorilla lyhyitä työsuhteita, mutta yliopistotyön mahtavista puolista, kuten suuresta vapaudesta ajankäytön ja tutkimuskohteiden suhteen, ei juuri puhuta. Yliopistoura myös sopii monenlaisille persoonallisuuksille, niin sosiaalisille luonteille kuin yksinäisille susillekin. Molemmilla tavoilla voi saavuttaa erinomaisia tuloksia, hän pohtii.

Tutkijan vapaus ja vastuu

Akateemisen vapauden myötä tutkijalle tulee myös vastuu: on saatava aikaan tuloksia saamallaan rahoituksella. Julkisella rahalla toimivalla yliopistolla on velvollisuus olla hyödyksi yhteiskunnalle.

– Hyödyllisyys ei kuitenkaan tarkoita, että aiheet tulisivat annettuina jostain ulkopuolelta. Kannattaa valita aihe, joka on tärkeä ja itselle kiinnostava, mutta jolle saa rahoitusta. Kaikilla aloilla on relevantteja kysymyksiä ja aiheita, kun katsoo oikein silmin, Pentti sanoo.

Myöskään yliopistomaailmassa rahoituksesta ja vakansseista käytävää kilpailua Matti Pentti ei pidä pahana.

– Kilpailu varmistaa laadun. On pidettävä huolta omasta osaamisesta, jotta pysyy mukana kilpailussa rahoituksesta ja paikoista. Niille, jotka eivät jatka akateemisella uralla, löytyy paljon kysyntää muilla yhteiskunnan sektoreilla, hän sanoo.

Vieläkin tiiviimpään yhteistyöhön

Pitkän uran aikana Matti Pentti ehti työskennellä Tampereella niin Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa kuin nyt uudessa Tampereen yliopistossakin ja toimia professuurin ohella muun muassa osastonjohtajana, vararehtorina ja yksikönjohtajana. Paitsi oman tutkimusalan kehityksestä, näkemystä on kertynyt myös yliopistomaailman muutoksesta.

– Ennen sanottiin, että yliopistoa ei voi johtaa, sitä voi vain hallinnoida. Urani aikana olen ehtinyt nähdä monenlaista hallintotapaa alkuaikojen hyvinkin vapaasta ja itsenäisestä osaston johtamisesta nykyiseen vahvasti organisoituun malliin, jossa on tarkat säännöt ja hallinnolliset prosessit. Johtaminen on ammattimaistunut, mutta samalla hallinto syö paljon rahaa. Se on pois akateemisesta työstä. Yliopistomaailmassa tulisi hakea tasapainoa. Mikä tukisi parhaiten akateemista työtä ja voitaisiin taata parhaat tutkinnot ja tutkimuksen resurssit?

Suurin Matti Pentin uran aikana tehdyistä uudistuksista oli Tampereen korkeakoulut yhdistänyt Tampere3-hanke. Kun yhdistämistyö lähti käyntiin, rakennustekniikan ala oli etujoukoissa mukana.

– Kun tällaisiin suuriin uudistuksiin on päätetty lähteä, kannattaa lähteä mukaan mieluummin etujoukoissa. Silloin saa oman kädenjäljen näkyviin ja pääsee parhaiten vaikuttamaan.

– Hankkeen alussa yhteistyölle oli hyvin syvälliset tavoitteet. Rakennustekniikassa lähdettiin valmistelemaan Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa tiivistä yhteistyötä, jossa jopa osa tutkinnoista olisi samoja ja osa henkilöstöstäkin olisi ollut yhteistä. Se olisi tuonut joustavuutta. Suunnitelmat törmäsivät kuitenkin Suomen lainsäädäntöön ja jäivät osin toteutumatta, Pentti harmittelee.

Yhteistyö on kuitenkin edelleen kenties korkeakouluyhteisön tiiveintä.

– Olen pettynyt siihen, että suunnitelmat kariutuivat, sillä tiiviimmässä yhteistyössä olisi ollut todella paljon potentiaalia. Yhteistyön kehittämiseen kannattaisi mielestäni edelleen panostaa. Yhdessä tekemällä säästettäisiin resursseja. Tutkimus yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on erilaista, mutta molemmilla on kysyntää ja ne tukevat toisiaan, Matti Pentti sanoo.

Tehdään yhdessä, hyvällä fiiliksellä

Kaikessa tekemisessä Matti Pentti korostaa työilmapiirin tärkeyttä niin tutkimusryhmän, tiedekunnan kuin koko yliopistonkin tasolla.

– On kaikkien vastuulla pitää yllä hyvää työilmapiiriä. Se heikkenee nopeasti, mutta paranee hitaasti, joten kannattaa todella pitää siitä huolta. Vaikka yliopistomaailmassa kilpaillaan, tehdään silti yhteistyötä – se hyödyttää kaikkia. Otetaan kaikki mukaan, myös ne hiljaisemmat, jotka eivät pidä melua itsestään.

Professorina työt eivät lopu emeritukseksi siirtymiseen, mutta työnsä rakennustekniikan yksikön johdossa Matti Pentti jättää hyvillä mielin.

– On hyvä fiilinki siitä, miten rakennustekniikan yksikön toimintaa on kehitetty 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa valmistuneita oli paljon vähemmän, mutta vuosien mittaan yhteistoiminnalla ja hyvällä asenteella on päästy pitkälle niin koulutuksen kuin tutkimuksenkin saralla. Hyvistä tutkimustuloksista julkaistaan, jatko-opintojen suosio on kasvanut, on saatu hyvin rahoitusta. Tulokset on tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Olen tosi ylpeä tästä porukasta ja sen tekemisestä, Matti Pentti kiittää.

 

Talonrakennustekniikan professori (emeritus) Matti Pentti

  • Diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikka 1981
  • Rakennesuunnittelijana 1980–1983
  • Assistentti ja tutkija, Tampereen teknillisessä korkeakoulu (TTKK) 1983–1993
  • va. Apulaisprofessori, Teknillinen korkeakoulu (nyk. Aalto) 1994
  • Erikoistutkija ja vanhempi tutkija TTKK 1994–2002
  • Talonrakennustekniikan professori TTKK, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) 2002– (1.1.2021 alkaen emeritus)
  • TTY:n Rakennustekniikan osastonjohtaja 2005–2007
  • TTY:n vararehtori 2008–2013
  • TTY:n ja Tampereen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen johtaja ja yksikön päällikkö 2014–2021

Teksti: Sanna Kähkönen
Kuva: Petri Laitinen

Uusimmat uutiset kategoriassa Ajassa

Uusimmat uutiset