Tiedote

Pirstaleinen työelämä tarjoaa uudenlaisia työnteon muotoja

Minna Nyström-Järvinen ja Anneli Karppinen
Minna Nyström-Järvinen (vas.) ja Anneli Karppinen koostavat työelämään valmentavaa koulutuskokonaisuutta Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijoille.
Työmarkkinoilla puhaltavat uudet tuulet, kun yhä useampi työllistää nyt itse itsensä. Työelämän muutos on näkynyt työmarkkinoilla viimeisen kymmenen vuoden ajan siten, että itsensä työllistämisen muodot ovat lisääntyneet.

Yhä useampi ammattilainen työskentelee freelancerina, apurahalla ja toimeksiantosuhteissa. Esimerkiksi kevytyrittäjyys ja digitaalisiin verkkopalveluihin perustuva alustatyö lisääntyvät tulevaisuudessa.

Nyt kehitellään toimintamallia, joka selkeyttää siirtymävaiheessa olevien korkea-asteen opiskelijoiden näkemystä pirstaleisesta työelämästä. Toimintamalli parantaa myös opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia, kertovat PIRSSI – Pirstaleiseen työelämään siirtyminen -hankkeen lehtorit Anneli Karppinen ja Minna Nyström-Järvinen TAMKista.

Hankkeen nimi kuvastaa pirstaleisuutta työelämässä, mutta sisältää myös sanaleikin, koska kansankielessä pirssi tarkoittaa taksia. 

– Se kuvastaa siirtymistä paikasta toiseen, sillä eräänlaista reittiopasta tässä ollaan koostamassa, sanoo Nyström-Järvinen.

Karppisen mukaan yhtenä lähtölaukauksena hankkeelle toimi aiempi hanke, Co-Studio, jonka aikana kehitettiin Keikkakioski-konsepti. Sen tavoitteena on rohkaista opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita kokeilemaan lyhytkestoista yrittäjyyttä ja keikkatyötä yhtenä itsensä työllistämisen muotona.

Valmiuksia ja reittejä työelämään siirtymiseen

Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijoille on tulossa koulutuskokonaisuus, joissa he saavat tietoa työelämän uusista ilmiöistä ja joka vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu eri koulutusaloille yhteinen osa sekä alakohtaisesti toteutettavia, räätälöityjä työelämäprojekteja.

Tavoitteenamme on tarjota yhtenäinen koulutuskokonaisuus vapaasti valittaviin opintoihin kaikille korkeakouluyhteisön opiskelijoille, sanoo Karppinen.

Yhtenä kehittämisen kohteena ovat myös korkeakoulujen harjoittelukäytänteet, koska ne vaihtelevat eri koulutusaloilla. Opintoihin aiemmin perustunut malli työharjoittelusta ei enää ole kaikilla aloilla riittävä, joten työharjoittelussa tulisi huomioida muuttuvat työn muodot ja murros.

Korkeakouluille tarvitaan yhteiset harjoittelusuositukset ja työelämäyhteistyötä, jotka avaavat opiskelijoille erilaisia reittejä työelämään. Keikka- ja projektimuotoinen tai sivutoiminen yrittäjyys tulisi jatkossa hyväksyä opintoihin, osaksi työharjoittelua, pohtii Karppinen.

Nyström-Järvinen kertoo, että jokaisella opiskelijalla on oma lähtölaiturinsa asemalla, jossa otetaan huomioon kunkin yksilöllinen elämäntilanne ja aiempi työkokemus.  Karppinen lisää, että jokainen opiskelija valitsee itselleen reittisuunnitelman. Reittisuunnitelmaan voi tallentaan itselleen elementtejä, joista suunnitelma koostuu.  

Asiantuntija tarvitsee yrittäjämäistä asennetta ja oman osaamisen markkinointia

Karppinen ja Nyström-Järvinen korostavat, että hankkeessa on huomioitu työelämässä tarvittavien työelämätaitojen ja yrittäjämäisen ajattelutavan merkitys. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen sekä sen markkinointi ovat tärkeitä taitoja. Koulutusjaksolla opiskelijat saavat valmiuksia ja työkaluja työelämään siirtymiseen sekä siihen, mitä tietoa he tarvitsevat ja mistä oikeaa tietoa löytää. 

Yrittäjämäiseen asenteeseen kuuluu myös tunnistaa omat oikeudet ja velvoitteet, oman työn hinnoittelu, vakuutus- ja sosiaaliturvaan liittyvät asiat, Karppinen ja Nyström-Järvinen sanovat.

Nyström-Järvisen mukaan yrittäjämäinen asenne voi näkyä lisäksi ajankäytön ajattelussa, jolloin työntekijä ymmärtää työnantajan tai toimeksiantajan näkökulman siihen, että tämä on ostanut asiantuntemusta tietyn ajan tai työurakan.

Työelämään suuntaavassa opintojaksossa kukin opiskelija saa harjoitella keikka- tai projektimuotoista työtä, joten yrittäjämäistä otetta ei harjoitella vain teoriassa, vaan ihan käytännössä. Se on win-win-tilanne, kun ammattitaitoaan voi kehittää työnantajan palveluksessa ja samalla voi tarjota sitä työnantajalleen, Nyström-Järvinen antaa esimerkin yrittäjämäisestä ajattelutavasta.

Opiskelijan etappina on jonkinlainen työsuhde tai oma yritys, sanoo Nyström-Järvinen. 

Monialaisuus näkyy hankkeessa ja avaa toimijoiden silmiä

Karppisen mukaan laaja ja monialainen asiantuntijaverkosto on hyvin kiinnostunut eri alojen opiskelijoista ja lähtenyt innostuneesti hankkeeseen mukaan. Verkostossa on TE-palveluiden, Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden, Ensimetrin, Verohallinnon, Kelan, ammattiliittojen sekä laskutuspalvelu- ja rekrytointiyritysten edustajien lisäksi myös korkeakouluyhteisön opiskelijoita. 

Nyström-Järvisen mielestä hankkeen monialaisuus avaa kaikkien toimijoiden silmiä. 

Kuulemme hyviä käytänteitä toisilta aloilta ja saamme arvokasta tietoa työelämän edustajilta. He puolestaan saavat arvokasta tietoa opiskelijoista, tulevista asiakkaistaan ja työntekijöistään, sanoo Nyström-Järvinen.

Hankkeessa on mukana useita tutkinto-ohjelmia ja opintosuuntia. Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoima hanke toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Karppinen ja Nyström-Järvinen tarkentavat, että mukaan valikoituivat ne koulutusalat, joissa työ on usein keikka- ja projektimuotoista tai sivutoimista yrittäjyyttä, jota voi tehdä oman toimen ohella. 

Hankkeeseen osallistuvat Tampereen ammattikorkeakoulun media-alan, musiikin sekä rakennusarkkitehtien koulutus ja Tampereen yliopistosta arkkitehtuurin, journalismin, monikielisen viestinnän ja käännöstieteen (kääntäjien ja tulkkien) sekä teatterityön koulutus.

Hankkeen toimintamallia pyritään hyödyntämään tulevaisuudessa myös muissa korkea-asteen oppilaitoksissa.


PIRSSI-hanke toteutetaan aikavälillä 1.9.201931.12.2021 Tampereen korkeakouluyhteisön yhteishankkeena. Tampereen ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta ja Tampereen yliopisto toimii osatoteuttajana. Monimediaalinen julkaisu on tulossa vuoden 2021 lopussa, jolloin hanke päättyy. Hankkeen rahoitus tulee EU:n Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Lisätietoa

Anneli Karppinen, lehtori, Media, musiikki ja taide, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 050 521 3628, anneli.karppinen [at] tuni.fi
Minna Nyström-Järvinen, lehtori, Rakennettu ympäristö ja biotalous
, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 050 409 7158, minna.nystrom-jarvinen [at] tuni.fi


Teksti: Arja Lundan
Kuva: Jaakko Saarilampi