Hyppää pääsisältöön

Osallisuutta tukeva kasvuympäristö rakennetaan yhdessä – Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden arviointi valmistui

Julkaistu 30.6.2022
Tampereen yliopisto
Koululainen rakentaa robottia koulun tiedetunnilla
Tuore arviointitutkimus selvitti lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arjessa Tampereen kaupunkiseudulla. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat osallisuuden vahvasti osana työtään, mutta sen toteuttaminen riippuu yksilöstä. Peruskouluissa todellisuus on kaksijakoinen: osallisuuden haasteiden lisäksi löytyy paljon potentiaalia.

Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden arviointitutkimuksessa oltiin erityisen kiinnostuneita siitä, mikä lasten ja nuorten kokemana estää tai edistää osallisuutta. Tutkimuksen ytimessä oli tarve saada parempi ymmärrys Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen tukemisen mahdollisuuksista heidän jokapäiväisessä arjessaan varhaiskasvatuksessa tai koulussa.

Tutkimuksen toteuttivat Tampereen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikonen ja tutkijatohtori Emmi Saariaho-Räsänen. Arviointitutkimus on osa Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelmaa vuosille 2021–2023.

Lähtökohtana lasten ja nuorten arki ja osallisuuden kokemukset

Arvioinnissa osallisuuden tarkastelujen lähtökohtana oli lasten ja nuorten arki ja jokapäiväinen kokemus ja toiminta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Arvioinnissa oltiin erityisen kiinnostuneita siitä, mikä lasten ja nuorten kokemana estää tai edistää osallisuutta.  Arvioinnin lähtökohtana oli kehittävä arviointi, jonka tarkoituksena ei ollut vain taaksepäin katsominen vaan kehittämistyön tukeminen.

Arvioinnin tavoitteena oli siis 1) ymmärtää paremmin mistä meidän pitäisi osallisuuden kokemuksessa tietää lisää, 2) saada uutta tietoa, ja 3) rakentaa mallia lasten ja nuorten osallisuuden seuraamiseen ja kehittämiseen.

Arviointi toteutettiin lukuvuoden 2021–2022 aikana dialogisen työpajan menetelmin, ja siihen osallistui noin 35 varhaiskasvatuksen ammattilaista, 60 kuudesluokkalaista ja 50 yhdeksäskuokkalaista kaikista Tampereen kaupunkiseudun kunnista.

Varhaiskasvatussuunnitelma on sisäistetty hyvin

Varhaiskasvatuksen osalta tutkimuksesta käy ilmi, että osallisuus on ammattilaisten kokemana hyvinkin vahvasti varhaiskasvatuksen ytimessä. Sitä korostetaan varhaiskasvatussuunnitelmassa, joka puolestaan tunnetaan hyvin. Ammattilaisten kuvaamana osallisuuden mahdollistaminen näyttäytyy kuitenkin jossain määrin yksilökeskeisenä ammattitoimintana, sisäistettynä työotteena. Tämä on tärkeä osallisuuden toteutumisen ehto, mutta jääkö osallisuuden mahdollistaminen tällöin liikaa yksittäisen työntekijän vastuulle?

Keskeiset kysymykset jatkossa ovatkin: Miten tukea osallisuuden mahdollistumisen kokonaisuutta? Miten tutkia ja kehittää osallisuuden käytäntöjä? Miten tukea osallistavaa työotetta rakenteilla? Miten pitää vasu elävänä?

Koulun kaksi todellisuutta

Perusopetuksen tuloksista selviää, että lasten ja nuorten kokemukset osallisuudesta perusopetuksessa ovat melko tasaisesti jakautuneet myönteisiin ja kielteisiin, mitä voi pitää hyvänä tuloksena: Koulussa on kasvuympäristönä osallisuuden haasteita, mutta myös paljon potentiaalia.

- Arvioinnissa syntyy käsitys koulutodellisuuden kahtiajakoisuudesta. On koulu, jossa opiskellaan. Se on tavoitteiden ja vaatimusten koulu, jossa opettaja pitkälti määrittää toimintaa. On koulu, jossa eletään yhdessä toisten kanssa, tehdään ja tunnetaan, ja toimintaa määrittävät monet toimijat, Tiina Soini-Ikonen pohtii.

Nämä koulukokemukset heijastelevat sitä tosiasiaa, että koulu on instituutio, jolla on lakisääteinen tehtävä. Koulu on myös yhteisö, jossa lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaan, ja jonka merkitys hyvinvoinnille on äärimmäisen tärkeä.

Keskeiset kysymykset jatkossa ovat: Miten tukea osallisuutta kasvatuksen- ja koulutuksen jatkumolla? Miten tukea osallisuutta ja oppimista? Miten tukea osallisuutta kokonaisvaltaisesti? Miten tukea opettajaa osallisuuden rakentamisessa?

Kuinka rakennetaan osallisuutta tukevia kasvuympäristöjä?

Arvioinnissa halutaan muistuttaa erityisesti seuraavista huomioista: Osallisuuden mahdollistaminen on kokonaisuus – kaikki palat tarvitaan. Osallisuuden kokemus on kokonaisuus, eikä sitä voi tukea irrallaan esim. hyvinvoinnista. Osallisuutta tukeva kasvuympäristö rakennetaan yhdessä, se ei ole yksilön vastuulla. Osallisuus on vastavuoroista ja tarttuvaa. Osallisuus on prosessi, se ei tule valmiiksi vaan rakennetaan jatkuvasti uudestaan.

Lasten ja nuorten osallisuuden arvioinnin toimenpidesuositukset ovat keskeinen osa arvioinnin sisältöä. Arvioinnin tulosten jalkauttaminen ja toimenpidesuosituksiin reagoiminen sisältää sekä seudullisia että kuntakohtaisia toimia ja ne toimeenpannaan seuraavana toimintavuotena.

Arvioinnin toteutusta ohjasi Tampereen seudun Osake. Arviointiprosessiin kuuluvista dialogisista työpajoista vastasi Aretai Oy. Arviointiraportti hyväksyttiin seudullisessa hyvinvointipalveluiden työryhmässä 21.6.2022.

Tutustu lasten ja nuorten osallisuuden arviointiin Tampereen kaupunkiseudulla: Eeventti

Lisätiedot

Tiina Soini-Ikonen
Tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto
040 190 1753
tiina.soini-ikonen [at] tuni.fi

Katariina Ratia
Palvelupäällikkö, Tampereen seudun Osake
044 431 4213
katariina.ratia [at] lempaala.fi

 

Kuva: Jonne Renvall