Hyppää pääsisältöön

Oppiminen vaatii aikaa – liiallinen vauhti voi pilata oppimisen ilon

Julkaistu 23.1.2023
Tampereen ammattikorkeakoulu
Harmaantunut mies seisoo kirjahyllyn edessä ja hymyilee
Osaamispäällikkö Juha Lahtinen Tampereen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta korostaa, että oppiminen on hidas prosessi. Opettajien olisikin hyvä välillä pohtia, että onko fokus opettamisessa vai oppimisessa, opetanko ainettani vaiko opiskelijoita.
Opettajan työ on muuttunut entistä pirstaleisemmaksi. Hallinnolliset työt täyttävät opettajan päivää lähiopetuksen ja verkko-opetuksen rinnalla. Onko oppimisesta ja opettamisesta tullut suorittamista, jossa rämmitään aikataulujen ja osaamisvaatimusten suossa? Milloin olet viimeksi kuullut, että oppiminen on kivaa? Entä saavatko opettajat enää opettaa riittävästi?

− Opettajien työtehtävät ovat moninaistuneet niin paljon, että joskus varsinainen opettaminen hämärtyy. Aikaa kuluu paljon erilaisiin hankkeisiin ja hallinnollisiin töihin. Itseohjautuvuuteen liittyviä malleja lisätään opiskelijoille yhä enemmän, kertoo osaamispäällikkö Juha Lahtinen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Ammatillinen opettajankoulutus kouluttaa opettajia ammatilliselle toiselle asteelle sekä ammattikorkeakouluihin ja antaa yleisen pedagogisen pätevyyden. Ajan trendit nyt ja tulevaisuuden oppimisessa ja opettamisessa ovat jatkuvasti läsnä koulutusten kehittämisessä ja opettajankoulutusopintojen aikana.

Lahtinen on huolissaan oppilaitosten nykytilanteesta. Hänen mukaansa oppimisessa ja opettamisessa niin toisella kuin korkea-asteellakin korostuu nyt liiaksi vauhti. Yhä pienemmässä ajassa pitäisi käsitellä entistä laajempi oppisisältö. Asioiden oppimiselle jää yhä vähemmän aikaa.

Kiire aiheuttaa kognitiivista stressiä niin opettajissa kuin opiskelijoissakin. Oppimisesta tulee helposti suorittamista. Ongelmaksi nousee, että nuori ei välttämättä ehdi saamaan ansaitsemaansa huomiota, koska oppilaitosstruktuuri on suorituspainotteinen. Lahtinen kuitenkin muistuttaa, että oppiminen pitäisi nostaa keskiöön.

−  Oppiminen on kuitenkin hidas prosessi. Opettajien olisikin hyvä välillä pohtia, että onko fokus opettamisessa vai oppimisessa? Opetanko ainettani vaiko opiskelijoita? hän pohtii.

Itseohjautuvuus on otettava entistä tarkempaan tarkasteluun

Haasteita lisää myös se, että yhä enemmän vaaditaan opiskelijoilta itseohjautuvuuden taitoja ja autenttista opettamista on vähennetty. Itseohjautuvuutta korostamalla on voitu vähentää lähiohjauksen ja -opetuksen määrää.

− Oppilaitosten itseohjautuvuus on osin harha, joka on olemassa. Usein opiskelijalle annetaan abstrakteja ohjeita, jotka ovat monelle vaikeita ymmärtää. Nuorella opiskelijalla pitää olla selkeä käsitys oppimisen kriteereistä, jotta hän selviytyy. On paljon leijuvia nuoria, koska he jäävät helposti yksin selviytymään, hän kertoo.

− On sääli, että itseohjautuvuuden korostaminen alkaa liian aikaisin. Liian moni nuori ei ole vielä kypsä tekemään itseään koskevia päätöksiä ja valintoja. Harva meistä aikuisistakaan osaa sanoa, mikä olisi itselle parasta ja tehdä sen mukaan valintoja, hän tarkentaa.

Asiaa ei helpota yhtään sekään tosiasia, että nuoret elävät moniarvoisessa ja kompleksisessa ympäristössä. Huolta ja epätietoisuutta aiheuttavat lisäksi maailman tilanne, sodat, pandemiat ja ilmastokriisi. Nuoren voi olla haasteellista nähdä selkeästi omaa tulevaisuuttaan ja tehdä itseään koskevia päätöksiä.

Ammatillisille opettajille tukea työhön koulutuksen avulla

Opettajatkin tarvitsevat tukea ammatilliseen osaamiseensa. Opettajuuden tietojen, taitojen ja kokemusten jakaminen yhdessä muiden opettajien kanssa on antoisaa. Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun (TAOKin) koulutuksissa korostuu yhteistoiminnallisyys. Siellä seurataan erityisesti, mitä ammatillisella toisella asteella tapahtuu, millaisia tarpeita ammatillisten opettajien työssä on ja millaista osaamista opettajat kaipaavat.

−  Meillä on käynnissä useita opetustoimen täydennyskoulutuksia, jotka on suunniteltu vastaamaan opettajien osaamistarpeisiin. Kantavia teemoja ovat esimerkiksi kestävän kehityksen teema kaikille kouluasteille, laajentunut oppivelvollisuus ja erityisen tuen teema ammatillisessa toisella asteella. Koulutuksissa korostuu yhteistoiminnallisuus ja koulutuksissa ratkotaan todellisia tilanteita osallistujien tarpeista käsin, Lahtinen kertoo.  

Lisäksi TAOKissa tarjotaan oppilaitosjohdon täydennyskoulutuksia.

−  Koulutusten avulla pyrimme tukemaan opetus- ja ohjaushenkilöstön työtä niin paljon kuin mahdollista. Tähän mennessä saamamme palaute on ollut hyvää, Lahtinen täsmentää.

Tutustu TAOKin täydennyskoulutustarjontaan https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/tamk-koulutustarjonta/taokin-pedagoginen-taydennyskoulutus.

 

Lisätietoa

Juha Lahtinen, osaamispäällikkö, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 040 5845035 juha.lahtinen [at] tuni.fi (juha[dot]lahtinen[at]tuni[dot]fi)

 

Teksti: Kukka-Maaria Korko

Kuva: Emmi Suominen