Tiedote

Onko verkkouutisten keskivertokommentoija keski-ikäinen mies?

kuvituskuvassa yhdistetty näppäimistön ja miehen hahmot
- Pelkkien alustavien tilastojen perusteella voitaisiin yleistää, että keskivertokommentoija on keski-ikäinen mies, mutta tässä ei todellakaan ole koko totuus, toteaa verkkouutisten kommentointia kartoittavan kyselytutkimuksen vastuututkija Veera Kangaspunta Tampereen yliopistosta.

Huhtikuun puolivälissä avattuun kyselytutkimukseen vastanneiden kirjo on ollut tutkijan mukaan ilahduttava.

- Kaiken ikäisiä, sekä naisia että miehiä, erilaisista koulutustaustoista ja ennen kaikkea hyvin erilaisia median seuraajia. Tilastollisesti tarkasteltuna kuitenkin eniten keski-ikäisiä miehiä.

Kangaspunnan mukaan kyse ei välttämättä ole siitä, että muut eivät kommentoisi uutisia, vaan siitä, kuka kokee olevansa ylipäätään kommentoija. Emme aina laske itseämme uutisten kommentoijiksi, vaikka kommentoisimme satunnaisesti esimerkiksi kaveriemme jakamia uutisia sosiaalisessa mediassa.

- Uutisen rooli kommentoinnissa on itsessään varsin kiinnostava kysymys. Mitä kommentoisimme ja mistä keskustelisimme, jos somessa ei jaettaisi uutisia tai jos uutissivustot eivät mahdollistaisi kommentointia?

Kommenttitutkijaa kiinnostaa myös se, miten kommentoijat suhtautuvat omaan ja muiden toimintaan, millaisia aiheita verkossa kommentoidaan ja miksi.

- Kyselyn avovastauksissa nousevat esimerkiksi esille yhtä lailla huoli sekä trolleista että moderoinnin sananvapautta kaventavasta vaikutuksesta. Vastaajat ovat myös kuvanneet varsin rehellisesti kommentoivansa, koska muiden provosoiminen on huvittavaa, ja toisaalta osalle vastaajista asiallisen kommentointikulttuurin turvaaminen on jopa päivittäistä kansalaisaktivismia.

Kysely on vastattavissa kesäkuun loppuun asti. Tutkija toivoo kyselyn tavoittavan mahdollisimman erilaisia kommentoijia, jotta kommentointi-ilmiötä voitaisiin ymmärtää paremmin. Tähän mennessä verkkouutisten kommentointi on ollut Kangaspunnan mukaan aiheena monella tapaa ristiriitainen ja jopa hyljeksittykin.

- Kommentointiin liittyy paljon negatiivisia ilmiöitä, mutta myös muuta, mistä meidän pitäisi mielestäni olla kiinnostuneita. Minua tutkijana kiehtoo kommentoijien oma näkökulma. Olen seurannut esimerkiksi Janita Lukkariseen liittyvien uutisten kommentointia, ja todennut, että myötätunnon osoittaminen syöpäsairaalle julkisuuden henkilölle näyttäisi olevan monelle kommentoijalle hyvin tärkeää. Mielestäni tällaiset merkitykset ovat kiinnostavia, eikä niitä sovi aliarvioida.

Kangaspunta kokee, että kysely on tarjonnut mahdollisuuden tutustua kommentoijiin aivan uudella tavalla ja ikään kuin kuulla heidän äänensä.

- Ilmiön tutkijan kannalta on yhtä relevanttia kuulla, jos kommentoi viihdyttääkseen itseään tai jos kommentoi yhteiskunnallisen vaikuttamisen takia. Minun tehtävänäni ei ole varsinaisesti arvioida, miksi kuuluisi kommentoida.

Suora linkki kyselyyn: https://survey.tuni.fi/lime/251557?lang=fi
Linkki kyselyn verkkosivuille: https://research.tuni.fi/comet/kommentointikysely/

Lisätietoja:
Tutkija Veera Kangaspunta, veera.kangaspunta [at] tuni.fi
 
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 25.5.2020