Hyppää pääsisältöön

Olli Pyyhtiselle kahden miljoonan ERC-rahoitus jätteen yhteiskuntatieteeseen

Julkaistu 17.3.2022
Tampereen yliopisto
Olli Pyyhtinen.
Olli Pyyhtinen kuvattuna vuonna 2015. (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto).
Sosiologian professori Olli Pyyhtinen on saanut Euroopan tutkimusneuvoston lähes kahden miljoonan euron tutkimusrahoituksen (Consolidator Grant). Syksyllä 2022 käynnistävä hanke WasteMatters tarkastelee yhteiskuntaa ja ihmisyyttä jätteen näkökulmasta. Vaikka hanke ei tavoittele käytännön ratkaisuja jäteongelmaan, Pyyhtinen uskoo, että ihmiskunnan jätesuhteen kokonaisvaltainen pohdinta vaikuttaa ajatuksiin ilmastonmuutoksesta ja kiertotaloudesta sekä muuhun tutkimukseen.

– Rahoitus merkitsee mahdollisuutta tehdä uskaliasta tutkimusta. Moni muu rahoitusmuoto ei mahdollista tällaista hankemuotoa, jossa on erittäin hyvät puitteet tehdä isosti teoreettisesti kunnianhimoista perustutkimusta, professori Pyyhtinen sanoo. 

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) myöntää rahoitusta huippututkijoille korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen. WasteMatters on teoreettisesti ja metodologisesti innovatiivinen, ja tutkimuksella on potentiaalia vaikuttaa myös muuhun kuin jätteen tutkimukseen. Hanke kontribuoi Pyyhtisen mukaan muun muassa kiertotalouspohdintaan, mutta ennen kaikkea se jäsentää jätteeseen kietoutunutta yhteiskuntaa ja jätteentuotannon vaikutusten kauaskantoisuutta. 

WasteMatters-hanke käynnistyy syksyllä 2022. 

– Voimme kansainvälisellä tiimillä edistää yhteiskuntatieteellistä jätetutkimusta viiden vuoden ajan. Jäte on linssi, jonka läpi yhteiskuntaa ja sen rakentumista katsotaan. Jäte määrittää sosiaalisen elämän kaikkia puolia ja koko yhteiskuntaa. Olemme kolonisoineet maailman jätteillämme. 

– Kyse on ihmisen toiminnan vaikutuksista biosfääriin, Pyyhtinen summaa. 

Viheliäinen ongelma vaatii jatkuvaa toimintaa – mutta ei katoa 

Pyyhtinen kertoo, miten jätteen kaatopaikkaaminen oli aina 2000-luvulle asti eräänlainen ”poissa silmistä, pois mielistä” -ratkaisu. Sitä seurasi jätteen poltto ja yltiöpäisimmässä pohdinnassa ajatus, että jäteylijäämä poistuu, kun se saadaan kiertoon. Pyyhtisen lähtökohtana sitä vastoin on, ettei ylijäämää yksikertaisesti voi välttää. 

– Jätettä määrittää häviämättömyys. Olemme aina sen kanssa tekemisissä ja mitä tahansa teemme, siitä syntyy ylijäämää. Haastamme hankkeessa kiertotalouden nollahukkaideologian fantasian jätteettömästä maailmasta, jossa kaikki jäte onnistutaan muuntamaan hyödylliseksi resurssiksi, kunhan vain saavutamme riittävän edistyneen teknologisen kehityksen tason. 

Hanke tarkastelee, miten jätteen kanssa eläminen muuttavat ihmistä ja yhteiskuntaa. Jäte on viheliäinen ongelma, joka edellyttää jatkuvia toimia olematta silti kokonaan ratkaistavissa. Pyyhtisen mukaan ihmiskunnan on hyväksyttävä jätteen väistämättömyys. Olemme perusteellisesti kietoutuneita jäteongelmaan. 

Uutta teoriaa tulevaisuudesta jätteen kanssa 

Muun muassa se, millaisia suhteita ja toimintaa jäte luo maailmaan, on tutkimuksen tarkastelussa. Tekeillä on kriittistä yhteiskuntatutkimusta sekä teoriaa elämästä jätteen kanssa. 

– Millaiseen tulevaisuuteen samalla sitoudumme, kun sitoudumme tiettyyn jätehallinnan tapaan, ja mitä se kertoo yhteiskunnasta? Entä mitä erilaiset jätelajit ja -määrät puolestaan kertovat yhteiskunnasta? Yhteiskuntaa ei ole ilman jätettä ja jätehallintaa, Pyyhtinen havainnollistaa. 

Ruokaa, muovia, tuhkaa ja ydinjätettä pitkässä tulevaisuudessa 

WasteMatters-hanke tarkastelee jätevirtoja ruokajätteen, muovin, jätteen polton ja ydinjätteen kautta. Esimerkiksi ydinjätteessä ihmiskunta joutuu ratkaisemaan sen varastoinnin ongelman 100 000 vuodeksi, mikä ylittää käsitys- ja jopa kuvittelukykymme, Pyyhtinen huomauttaa. Silti tuo tulevaisuus on jo läsnä nykyhetkessä, kun tehdään asiaa koskevia päätöksiä.

Yhteiskuntatieteiden sisällä tutkimuksen tavoitteena on laajentaa tarkastelujen mittakaavaa niin ajallisesti kuin tilallisesti. Vaikkapa modernisaatiota yhteiskunnallisena ilmiönä on käsitelty yhteiskuntatieteessä tyypillisesti vain parinsadan vuoden ajalta, kääntäen katse menneisyyteen. Jätteen oletettu pysyvyys pakottaa katsomaan tulevaisuuden vaikeasti kuviteltaviin aikajaksoihin. 

Teoretisointi edellyttää empiiristä työtä eli jätevirtojen ja ihmisen toiminnan seuraamista. Sitä varten WasteMatters sisältää metodologisen tavoitteen kehittää enemmän kuin inhimilliset ainekset huomioivaa etnografiaa, osallistuvaa havainnointia, kun hanke tarkastelee jäteaineksen itsensä eloisuutta ja miten ihmiset jakavat jätteen kanssa arkielämää ja tilaa ympärillään. 

ERC Consolidator Grant -rahoituksen turvin viisivuotinen hanke rekrytoi kolme postdoc -tutkijaa ja kaksi väitöskirjatutkijaa. Hankkeen saama kokonaisrahoitus on hieman vajaat 2 miljoonaa euroa. 

ERC Consolidator Grant -rahoitus 2021  

  • Euroopan tutkimusneuvosto ERC myönsi 313 Consolidator Grant -rahoitusta eli yhteensä 632 miljoonaa euroa. 
  • Rahoitus on suunnattu suurten tieteellisten kysymysten tutkimiseen. 
  • Consolidator-rahoitus tukee uransa puolivälissä olevia tutkijoita ja auttaa heitä vahvistamaan tutkimusryhmiään. 
  • Tähän hakukierrokseen osallistui 2 652 tutkijaa, joista 12 % sai rahoituksen. 
  • Tampereen yliopistossa apurahan saivat bioinformatiikan professori Dario Greco ja sosiologian professori Olli Pyyhtinen 
  • Rahoitus myönnetään Horizon Europe -ohjelmasta.
      

ERC tiedote: 313 new ERC Consolidator Grants to tackle big scientific questions 


Teksti: Mikko Korhonen
Kuva: Jonne Renvall