“Niin avointa kuin mahdollista” – CC-lisenssit helpottavat tutkimustuotosten jatkokäyttöä
Tekijänoikeudet suojaavat kirjallisia ja taiteellisia teoksia muodostaen tekijälle, kuten tieteellisen monografian kirjoittajalle, yksinoikeuden teokseensa. Tekijänoikeuteen sisältyvät taloudelliset oikeudet turvaavat tekijän mahdollisuuden ansaita teoksellaan ja moraaliset oikeudet varmistavat, että tekijän nimi mainitaan teoksen julkisen käytön yhteydessä eikä teosta käytetä sopimattomalla tavalla.
Käytännössä kaupallisessa julkaisutoiminnassa taloudelliset oikeudet useimmiten siirtyvät sopimuksella tekijältä kustantajalle. Tekijä saa vastineeksi esimerkiksi sopimuksessa määritellyn rahallisen korvauksen tai jotakin aineetonta hyötyä, kuten urakehityksen kannalta olennaisia julkaisuja. Jos siis kysytään Open Access -viikon teemaa mukaillen, kuka omistaa tietomme, vastaus on maksumuurin takana olevien julkaisujen osalta hyvin konkreettisesti: tiedekustantajat.
Avoimissa eli open access -julkaisuissa sen sijaan tekijänoikeudet siirtyvät harvemmin kustantajalle, ja niissä käytetään kansainvälisiä Creative Commons -lisenssejä, jotka mahdollistavat teoksen jakamisen ja jatkokäytön ilman mutkikasta oikeuksien selvittelyä. Creative Commons -lisenssillä tekijä ei siis luovu kaikista oikeuksistaan, vaan ilmoittaa muille käyttäjille, millaisilla ehdoilla teoksen jatkokäyttö on sallittua.
Avoimet lisenssit julkaisuissa
Lisenssit perustuvat neljään perusehtoon: Nimeä (BY), EiKaupallinen (NC), EiMuutoksia (ND) ja JaaSamoin (SA). Vuonna 2019 Creative Commons CC BY 4.0 valittiin Euroopan komission aineistojen standardilisenssiksi. Helppokäyttöisyyden lisäksi CC-lisenssit ovat standardoituja ja käyttöehdoiltaan jokseenkin yksiselitteisiä, laajalti käytössä kansainvälisesti, ja useat tutkimusrahoittajat edellyttävät niiden käyttöä rahoittamiensa hankkeiden tutkimusjulkaisuissa.
Tutkimusrahoittajat pyrkivät edistämään sekä tutkimustuotosten leviämistä ja jatkokäyttöä että tutkijan oikeuksia tutkimustuotoksiin ja niissä esitettyihin tuloksiin, jolloin valitun Creative Commons -lisenssin on taattava sisällön uudelleenjakaminen ja muokkaaminen. Kansainvälisten tutkimusrahoittajien muodostama ryhmittymä cOAlition S ja heidän strategiansa Plan S, jonka tavoitteena on edistää tutkimustulosten välitöntä avointa julkaisemista, huomioi myös julkaisujen jälleenkäytön avoimella CC-lisenssillä. Plan S:n tavoitteisiin ovat sitoutuneet mm. Horizon Europe ja Suomen Akatemia. Nämä edellyttävät rahoittamiensa hankkeiden vertaisarvioitujen artikkelien julkaisemista lähtökohtaisesti Creative Commons CC BY 4.0 -lisenssillä, joka mahdollistaa artikkelin uudelleenjakamisen ja muokkaamisen, kunhan tekijä mainitaan. Horizon Europe sallii monografioiden osalta kaupallista käyttöä ja muokkausta rajoittavien CC BY-NC tai CC BY-ND-lisenssien käytön.
Avoimet lisenssit tutkimusaineistossa
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen toteuttamassa kyselyssä selvisi, että tutkijat ovat toisinaan epävarmoja tutkimusaineiston käytön luvallisuudesta. Käyttöä hankaloittavat esimerkiksi maksut ja oikeudenhaltijoiden kontaktointi, mikä voi hidastaa tutkimusprosessia ja johtaa siihen, että jotkut aineistot jätetään kokonaan pois tutkimuksesta.
Tutkimusaineistoon voi sisältyä tekijänoikeuden alaisia osia. Tyypillisesti tekijänoikeus tulee huomioida silloin, kun käytetään muiden kuin tutkijan itsensä tuottamia aineistoja, kuten tutkittavien tuottamia kuvia, tekstejä, videoita, äänitteitä, pelejä ja niin edelleen. Aineistojen käyttö halutulla tavalla edellyttää tavallisesti lupaa tekijänoikeuden haltijalta tai teoksen omistajalta.
Mahdollisuus uudelleen käyttää aineistoja, jotka tutkija on aiemmin kerännyt tai saanut käyttöönsä aiemmista hankkeista tai data-arkistoista, nopeuttaa ja edistää tutkimustyötä ja saattaa parhaimmillaan mahdollistaa uudenlaisten vertailuasetelmien muodostamisen. Aineistojen uudelleenkäyttö säästää myös tutkittavien aikaa, kun esimerkiksi tietyn kohderyhmän henkilöiden ei tarvitse vastata uudelleen tutkijoiden heille esittämiin kysymyksiin. Aineistojen uudelleenkäyttö on myös asia, johon tieteen rahoittajat kannustavat.
Parhaiten sekä tutkimuksessa kerättyjen aineistojen että tutkimuksessa käytettävien muiden aineistojen avointa saatavuutta voidaan edistää Creative Commons -lisensseillä, joista käyttökelpoisin tutkimusaineistojen osalta on erityisesti CC BY 4.0. Myös CC 0 luopumaa voidaan käyttää aineistojen lisensointiin ja se onkin tehokas avoimuuden edistäjä. Se tarkoittaa, että aineistoa voidaan käyttää täysin vapaasti kaikkiin kuviteltavissa oleviin tarkoituksiin siten, että edes tekijän nimeä ei tarvitse mainita. Tyypillisin käyttösovellus CC 0 -lisenssille on tutkimusaineistojen metatiedot, joiden vapaan tietokantojen ja järjestelmien välisen siirrettävyyden näkökulmasta CC 0 -lisenssi on oikeastaan välttämätön.
CC BY 4.0 -lisenssin, CC 0 -luopuman tai niitä vastaavien muiden lisenssien käyttö on vaatimuksena esimerkiksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta rahaa saaneille hankkeille. Lisenssien käyttö on avoimen tieteen näkökulmasta välttämätöntä, koska ilman määriteltyjä käyttöehtoja tai sopimusta aineistoa ei voi käyttää myöskään tutkimuksessa.
Avointen oppimateriaalien lisensointi ja tekoäly
Avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan opetustarkoitukseen suunniteltuja digitaalisia opetus-, oppi- ja tutkimusmateriaaleja. Avoimet oppimateriaalit eroavat perinteisistä oppimateriaaleista lisensointinsa ja käyttöoikeuksien osalta. Oppimateriaalien avoimuus määritellään David Wileyn 5R- mallin avulla.
Wileyn 5R-mallissa avoin sisältö lisensoidaan tavalla, joka antaa käyttäjille luvan säilyttää, uudelleenkäyttää, muokata, yhdistellä ja jakaa uudelleen oppimateriaaleja. Avoimille oppimateriaaleille suositeltava lisenssi on CC BY-SA. Tämän lisenssin alainen oppimateriaali on vapaasti kopioitavissa, jaettavissa ja muokattavissa myös kaupallisiin tarkoituksiin, mutta kaikki muokatut versiot on lisensoitava samalla CC BY-SA -lisenssillä. Tekijän nimi on aina mainittava asianmukaisesti, kun oppimateriaalia käytetään.
Generatiivisen tekoälyn käytön yleistyessä opettajat ovat etsineet opetustyössä uusia kehittämiskohteita, kuten promptien eli kehotteiden jakaminen kaikille avoimesti. Niiden jakamisessa voisi hyödyntää avoimia lisenssejä. Kehotteita varten olisi hyödyllistä kehittää yhteinen tallennuspaikka tai datapankki, josta esimerkiksi opettajat, tutkijat ja opiskelijat voisivat etsiä kehotteita ja käyttää uudelleen (ks. Tlili ym. 2024).
Unesco on julkaissut vuonna 2024 uuden suosituksen Dubai Declaration on Open Educational Resources, jossa pohditaan, mitä vaikutuksia uudella tekoälyteknologialla on avoimien oppimateriaalien tekemiseen, julkaisemiseen ja käyttöön. Tekoälyohjelmistojen käytön yleistyessä avoimien oppimateriaalien käyttöehdot herättävät monenlaisia kysymyksiä.
Ensinnäkin ongelmallista on tekijyyteen ja tekoälyohjelmistojen koulutusdataan liittyvät kysymykset. Jos opettaja valmistaa kurssimateriaaleja yhdessä tekoälyohjelmiston kanssa, kuinka tekijyys tulisi määritellä. Epäselvää on myös se mitä aineistoja saa tekoälyohjelmistoihin laittaa. Lähtökohtaisesti tekijänoikeuden haltijalla on oikeus päättää teostensa käytöstä. Lisäksi tekoälyn kouluttaminen CC-lisensoidulla aineistolla muodostuu ongelmaksi, koska laajimman jälleenkäytön mahdollistava CC BY 4.0 -lisenssiin sisältyvä ehto edellyttää, että tekijä pitäisi ilmoittaa.
Tämän vuoksi Creative Commons on kehittämässä työkalua, preferenssisignaaleja, joilla tekijä voisi antaa tarkempia määrittelyjä, millaisen tekoälyn koulutukseen sisältöjä saisi käyttää.
Kirjoittajat: Tampereen yliopiston kirjaston tietoasiantuntijat Jari Friman, Sari Leppänen, Anna Ruth ja Kati Syvälahti
Lisää aiheesta:
Toikkanen, T., Kaakinen, L., Jauhiainen, I. (2020), Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille. Vastuullisen Tieteen Julkaisusarja 11:2020. https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995350
Jauhiainen, I. (2025) Tekoälyn ja avoimuuden ristipölytystä uudessa Dubain julistuksessa https://avointiede.fi/fi/ajankohtaista/tekoalyn-ja-avoimuuden-ristipolytysta-uudessa-dubain-julistuksessa
Jauhiainen, I. (2025) Generatiivinen tekoäly ja CC-lisenssit https://avointiede.fi/fi/ajankohtaista/generatiivinen-tekoaly-ja-cc-lisenssit
Tlili, A., Agyemang Adarkwah, M., Lo, C. K., Bozkurt, A., Burgos, D., Bonk, C. J., Costello, E., Mishra, S., Stracke, C. M., & Huang, R. (2024). Taming the Monster: How can Open Education Promote the Effective and Safe use of Generative AI in Education? Journal of Learning for Development, 11(3), 398–413. https://doi.org/10.56059/jl4d.v11i3.1657
Toikkanen, T. (2019). CC BY -lisenssi – hyödyt ja tutkijan oikeudet. https://avointiede.fi/fi/ajankohtaista/cc-lisenssin-hyodyt
Tutkijan opas vastuulliseen ja avoimeen tieteeseen, Tekijänoikeudet, Creative Commons -lisensseistä https://libguides.tuni.fi/tutkijan-opas/tekijanoikeudet#s-lg-box-16204680
Walsh, K. (2023). Understanding CC Licenses and Generative AI. https://creativecommons.org/2023/08/18/understanding-cc-licenses-and-generative-ai/
