Tutkimus

Musiikki on ihmisenä olemisen ydintä

Lapsi ja aikuinen soittavat pianoa, taustalla joulukuusi.
Musiikki ei ole vain soittoa ja laulua, vaan vuorovaikutusta, hyvinvointia, ihmisyyden rakennuspalikoita. Se on jaettuja kokemuksia ja tunteiden tulkintaa. Musiikki on tärkeää yhteistä kulttuuriperintöä – myös joulumusiikki, olitpa siitä mitä mieltä tahansa.

Radiosta tulee kappale, jonka olemassaolon olit jo unohtanut. Yhtäkkiä muistat elävästi, miltä nuorisoseurantalon discossa näytti juuri sinä iltana, miltä etelän lämmin yö tuoksui tai millainen valo lapsuudenkotisi olohuoneessa oli. Palvelutalon muistisairaalle asukkaalle nuoruusajan iskusävelmän melodia nostaa unohtuneet sanatkin mieleen. Pieni lapsi tapailee laulua, vaikkei vielä osaa puhua.

– Musiikki pääsee suoraan aivojen primitiivisimpiin kerroksiin. Se on yleisinhimillistä ja yleismaailmallista. Se on tunnistettu kautta ihmiskunnan historian kaikissa ihmisyhteisöissä, sanoo Kaarina Marjanen.

– Musiikin taika-avain on se, että se herättää tunteita, lohduttaa, tuo muistoja, avata tärkeitä ovia mielikuvituksen eheyttävään maailmaan. Musiikki on ihmisyyttä yksilö- ja yhteisötasolla rakentava voimavararesurssi. Sen avulla lapsi oppii, miten ollaan vuorovaikutuksessa, välitetään, miten ollaan ihmisiä, hän jatkaa.

Musiikki vaikuttaa jo ennen syntymää

Kaarina Marjanen työskentelee musiikkikasvatuksen yliopistonlehtorina kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa.

– Olen alkuperäiseltä koulutukseltani lastentarhanopettaja, sitten varhaisiän musiikinopettaja ja musiikin aineenopettaja. Olen perehtynyt osana opiskelujani myös musiikkiterapiaan, musiikkipsykologiaan ja musiikkilääketieteeseen, näkökulmina musiikkikasvatukseen ja merkityksinä jatko-opintojeni näkökulmille.  Olen soittanut pianoa nelivuotiaasta. Myöhemmin pääinstrumenttini vaihtui lauluksi, ja nyt yhdistän näitä molempia musisoinnissani. Musiikinopettajana soitan tietysti monipuolisesti eri instrumentteja, kasvatustyön rikkautena. Katselen siis vähän kaikkea musiikkilinssit päässä, Marjanen kertoo.

Tutkimusmaailmaan Kaarina Marjanen siirtyi, kun hän kiinnostui musiikin vaikutuksesta ihmiseen jo ennen syntymää. Väitöskirja käsitteli musiikkia äiti-vauva-suhteessa, pre- ja postnataalisti.

– Musiikin merkitys ihmisen kehityksessä on valtava. Näyttää siltä, että ennen syntymää koetulla musiikilla on jopa suurempi merkitys kuin sen jälkeen. Syntymän jälkeenkin musiikki voi vaikuttaa persoonan kehitykseen ja ihmisen elämän myöhempiin vaiheisiin, kuten vuorovaikutustaitoihin. Ilman musiikkia emme ehkä oppisi puhumaan, Marjanen kertoo.

– Musiikki ymmärretään musiikkikasvatuksessa ja kasvatuksessa vuorovaikutuksena. Se merkitsee yksilötasolla yksilön sisäisiä vuorovaikutusprosesseja kehollisina ja emotionaalisina prosesseina, jotka kietoutuvat kognitiivisiin prosesseihin. Yhteisötasolla musiikin vuorovaikutuksellisuus ja dialogisuus on helpompi ymmärtää: se merkitsee yhteisiä, jaettuja elämyksiä, aktiviteetteja ja hetkiä.

Musiikilla ei musiikkikasvatuksessa tarkoiteta ainoastaan sitä soittimilla tai laulamalla tuotettua ääntä, jota musiikilla puhekielessä ymmärretään.  Se voi olla muutakin mielihyvää tuottavaa ääntä, kuten luonnon ääniä.

–  Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko musiikki Mozartia vai metallia. Tärkeintä on, että musiikista nauttii ja että musiikki puhuttelee, genrestä riippumatta, Marjanen sanoo.

Musiikkiin investoiminen kannattaa

Kaarina Marjanen on huolissaan musiikinopetuksen laadusta ja määrästä Suomen kouluissa. Hänen mukaansa musiikkia ei myöskään pitäisi aidata vain musiikkitunneille, vaan siitä olisi suurta hyötyä opetuksessa ylipäätään.

– Tiedämme, että investointi musiikin resursseihin kannattaa. Musiikissa 1+1=3, mutta siihen pääsemiseksi on luotava kunnolliset oppimisen tilat. Näitä pohdiskelemme myös yhdessä TAMKin musiikin koulutusohjelmien kanssa ja muissa musiikin verkostoissa.

–  Musiikki on ihmiseen sisäänrakennettu. Siksi musiikkia – ja muita taito- ja taideaineita – tulisi hyödyntää kaikilla koulutuksen tasoilla ja kaikenlaisessa oppimisessa historiasta matematiikkaan ja ympäristökasvatukseen. Musiikin monia ulottuvuuksia selitetään suomalaisessa musiikkikoulutuksen visiossa 2030, Marjanen kertoo.

Kaarina Marjasen tuorein kiinnostuksen kohde on Multisensory Musical Design (MMD), josta hän on juuri julkaissut artikkelin. Lisäksi pari artikkelia on painatusvaiheessa.

–  Multisensory Musical Design -mallin avulla kuvaan musiikin yleisinhimillistä voimaa ja intensiteettiä osana yksilöllistä ja yhteisöllistä kulttuurinmuodostusta, hyvinvointia ja oppimista. Musiikin voima perustuu musiikin elementteihin, jotka ovat myös kielen sekä muiden taide- ja taitokasvatuksen muotojen perusta. Musiikki ilmiönä on ikään kuin ikuinen, se etenee ajassa ja tiloissa ja kohtaamisina, luoden yhteyden ihmisten ja kulttuurien välille. Musiikki on väylä emotionaalisen ilmaisun tarpeelle jo tai vielä silloinkin, kun puhe ei ole mahdollista.

–  MMD-mallissa avaan sitä, miksi musiikki on olennainen ja välttämätön elementti kaikessa koulutuksessa ja kasvatuksessa, ja miten sen avulla voidaan laajentaa ja syventää tiedonmuodostusta, ymmärrystä humanistisista arvoista ja kasvokkain kohtaamisen merkityksistä, Marjanen selittää.

Tip tap vai ei kai taas?
 

Näin joulun aikaan tontut tanssivat, hanget ovat korkeita ja seimiä rakennetaan radiossa, televisiossa, ruokakaupassa, kodeissa ja kaupungilla. Lukuisia konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia järjestetään. Toisille joulumusiikki aiheuttaa allergiaa, toisille se nimenomaan tuo joulun tunnun ja tunnelman, kenties pientä kosteutta silmäkulmaan.

– Myös joulumusiikki soi aivoissamme ja mielessämme monessa kerroksessa. Joulumusiikissa yhdistyy niin monta tekijää: kuulijan suhde jouluun, omat kokemukset ja muistot sekä esimerkiksi suhtautuminen hengellisyyteen tai uskontoon. Siksi siihen usein suhtaudutaan voimallisesti, Kaarina Marjanen pohtii.

Tutkija toivoo, että oli oma suhde joulumusiikkiin sitten mikä tahansa, jaksaisimme suhtautua siihen ja toisiimme suvaitsevasti ja ymmärtäväisesti.

– Joulumusiikki on tärkeää, yhteistä kulttuuriperintöämme. Tällainen suuri traditio kokoaa meidät yhteen. Se on arvoperintöä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, kulttuurista pääomaa, jota ei saa unohtaa, Marjanen sanoo.

Joulustressin iskiessä kannattaakin muistaa musiikin taika-avain ja laittaa joulumusiikkia – tai muuta itselle mieleistä musiikkia – soimaan.

– Lauletaan, musisoidaan, jutellaan, ollaan yhdessä, syödään hyvin. Siinä unohtuu se jos nurkkaan on jäänyt vähän villakoiria, Marjanen sanoo.

– Toivottavasti jokainen voisi muistaa oman musiikkisuhteensa, vaikkapa palauttamalla mieleensä yhden rakkaan laulun ja siihen liittyvät hyvät mielleyhtymät ja mielikuvat.

Kuuntele YouTubessa Kaarina Marjasen kirjoittama ja esittämä kappale Kiitän lauluista maailman, joka kuvaa hänen ajatuksiaan musiikin merkityksestä.

Teksti: Sanna Kähkönen
Kuva: Elina Fairytale / Pexels

Lue lisää:

Marjanen, K. 2021. Music: a capacity in education – interaction to serve human needs. Academia Letters, Article 2876. https://doi.org/10.20935/AL2876 https://www.academia.edu/50834551/Music_a_capacity_in_education_interaction_to_serve_human_needs?source=swp_share

Marjanen, K. 2021. "Multisensory Musical Design: Views for Music as a Phenomenal Framework for Human, Phenomena-Based Education ." The International Journal of Arts Education 15 (3): 15-47. DOI: https://doi.org/10.18848/2326-9944/CGP/v15i03/15-47

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset