Monipuoliset mielenterveyspalvelut auttavat ehkäisemään masennuksesta johtuvaa eläköitymistä
Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010–2015 mielialahäiriöiden vuoksi ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä. Tutkimuksessa selvitettiin julkisten mielenterveyspalveluiden yhteyttä eläköitymiseen seitsemän sairaanhoitopiirin alueella 104 kunnassa. Tutkimus huomioi myös kuntien erilaisuus ja selvitti siitä syystä erikseen palveluiden yhteyttä eläköitymiseen kaupungeissa, taajaan asutuissa kunnissa ja maaseudulla.
– Masennusperusteiseen eläköitymiseen vaikuttaa työelämän ja häiriön vakavuuden lisäksi palvelujärjestelmän rakenne ja toiminta. Tutkimuksessamme todettiin, että erityisesti kaupungeissa palveluiden monipuolisuus ehkäisee työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Palveluiden laajempi kirjo pystyy paremmin vastaamaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin, kertoo väitöskirjatutkija, erikoispsykologi Tino Karolaakso.
Tutkimus osoittaa myös taajaan asutuissa kunnissa yhteyden, joka monipuolisilla palveluilla on eläköitymisen vähenemissä. Lisäksi tutkijat havaitsivat yhteyden palveluiden henkilötyövuosien ja eläköitymisen välillä. Monipuolisuuden ohella riittävä henkilöstömitoitus on tärkeää tarjottaessa eläköitymistä ehkäiseviä palveluita.
Karolaakso pitää mielenkiintoisena sitä, ettei tutkimus havainnut maaseutumaisissa kunnissa yhteyttä eläköitymisen ja palvelujärjestelmän välillä. Syinä voivat olla esimerkiksi pidemmät matkat palveluihin ja erilainen elinkeinorakenne. Maaseudun väestön palveluissa havaittiin keskimäärin yhtä paljon henkilötyövuosia väkilukua kohden, mutta pienempi kirjo erilaisia palveluita. Tutkijat korostavatkin toimia, joilla voidaan vastata maaseudun väestön tarpeisiin ja jotka ehkäisevät masennuseläköitymistä.
Palvelut kannattaa pohjata tietoon – alueelliset tarpeet huomioiden
– Mielenterveyteen liittyvä työkyvyttömyys kiinnostaa julkisessa keskustelussa yhä enemmän. Keskustelulla on merkitystä niin tutkimuksen, palveluiden kehittämisen kuin inhimillisen ymmärryksen näkökulmista, sanoo tutkimuksen julkaisseen RETIRE-tutkimushankkeen johtava tutkija, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.
– Saimme palveluiden järjestämisen merkityksestä uutta tietoa. Tutkimustietoa tulisi hyödyntää, kun ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan ja hoidetaan.
Suomessa tehdään kansallisessa yhteistyössä hartiavoimin töitä, jotta mielenterveyspalveluiden kriisiin löydettäisiin ratkaisuja. Karolaakso työskentelee väitöskirjatutkimuksen lisäksi projektipäällikkönä yliopistosairaaloiden yhteiskehittämishanke Terapiat etulinjaan -toimintamallissa. Terapiat etulinjaan kehittää yhdessä hyvinvointialueiden kanssa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita. Hanke tavoittelee asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja ja nopeampaa pääsyä niihin.
– Tuore tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että uusien hyvinvointialueiden kannattaa suunnitella palveluitaan monipuolisena kokonaisuutena, jotta ihmiset saavat tarpeitaan vastaavia palveluita. Kehitystyötä on järkevää tehdä kansallisessa yhteistyössä etsimällä yhdessä parhaimmat käytännöt. Palveluiden tulee silti aina vastata alueen väestön tarpeita, Karolaakso toteaa.
Tutkimus julkaistiin Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology -tiedejulkaisussa.
Tutkimusjulkaisu
Karolaakso, T., Autio, R., Suontausta, P., Leppänen, H., Rissanen, P., Näppilä, T., Tuomisto, M. T., & Pirkola, S. (2023). Mental health service diversity and work disability: associations of mental health service system characteristics and mood disorder disability pensioning in Finland. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology. https://doi.org/10.1007/s00127-023-02481-5
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija, terveyspsykologian erikoispsykologi Tino Karolaakso
Tampereen yliopisto
tino.karolaakso [at] tuni.fi (tino[dot]karolaakso[at]tuni[dot]fi)
050 318 2608
Professori Sami Pirkola,
Tampereen yliopisto
sami.pirkola [at] tuni.fi (sami[dot]pirkola[at]tuni[dot]fi)
