Tutkimus

Monikansallinen aineisto toi uutta tietoa lasten kasvohavaintojen varhaiskehityksestä

vauva katsoo leijonan kuvaa tutkimuksessa
Pikkulapset kiinnittävät jo pian syntymän jälkeen enemmän huomiota kasvoihin kuin muihin kohteisiin. Tampereen yliopiston tutkimuksessa saatiin uutta tukea hypoteesille, jonka mukaan kiinnostus kasvoihin kehittyy erillään lapsen muista kognitiivista valmiuksista.

Tutkimuksessa vertailtiin tarkkaavaisuuden irrottamiseen kulunutta aikaa tietokoneruudulle esitetyistä kuvioista ja kasvoista 6-9 kuukauden ikäisillä lapsilla. Tutkimuksen 637 lapsen aineisto kerättiin silmänliikeseurantaan perustuvalla menetelmällä Suomessa, Malawissa ja Etelä-Afrikassa.

Tutkimuksessa osoitettiin, että tarkkaavaisuuden irrottamisaikojen jakaumasta voidaan erottaa datalähtöisen klusteroinnin avulla tyypilliset ja selvästi viivästyneet irrottamisajat. Tarkkaavaisuuden viivästynyt irrottaminen oli harvinaista kuvioiden kohdalla (4 %), mutta yleistä lapsen katsellessa kasvoja (52 %). Tilastollisessa mallinnuksessa osoitettiin lisäksi, että lapsen alttius viivästyneille reaktioille oli yhtenevää eri kasvokuvien välillä, mutta erillistä lapsen tarkkaavaisuuden yleisestä nopeudesta.

Tutkimustuloksia havainnollistavan animaation voi katsoa tästä.

Tutkimukselle tuo lisäarvoa silmänliiketestien taustamuuttujien vakiointi ja niistä ilmenevä testien toistojen ja tottumisen vaikutus lapsen reaktioihin.

- Näin pystyimme eristämään kasvojen vaikutuksen muista sekoittavista tekijöistä aiempaa paremmin, väitöskirjatutkija Juha Pyykkö toteaa.

Lasten kasvokiinnostuksen on jo pitkään ajateltu välittyvän tähän toimintoon erikoistuneiden ja muusta kognitiosta erillisten hermostollisten järjestelmien kautta. Tämän hypoteesin suora testaaminen pikkulapsilla on kuitenkin ollut vaikeaa aivojen kuvantamismenetelmien käyttöön liittyvien rajoitteiden takia. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että kognitiivisten prosessien korrelaatiorakenteiden analyysi voi tarjota tärkeän epäsuoran menetelmän aivojen varhaiskehityksen tutkimukselle.

Tutkimustulokset julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.

Alkuperäinen julkaisu (open access):
Cross-cultural analysis of attention disengagement times supports the dissociation of faces and patterns in the infant brain
Pyykkö J., Ashorn P., Ashorn U., Niehaus D.J.H., Leppänen J.M.
Scientific Reports, 9, 14414 (2019), doi:10.1038/s41598-019-51034-x
http://www.nature.com/articles/s41598-019-51034-x

Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Juha Pyykkö, juha.pyykko@tuni.fi
Tutkimusjohtaja Jukka Leppänen, jukka.leppanen@tuni.fi
https://research.uta.fi/icl/
https://research.tuni.fi/tacc-gh/mitrack/

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 8.10.2019