Tutkimus

Mobiilisovellus tunnistaa lasten kaltoinkohteluun yhteydessä olevia tekijöitä ja ohjaa tuen pariin

Henkilö kirjoittaa tekstiä ERICA
Kuva: ERICA-hanke, https://projects.tuni.fi/erica
Lasten kaltoinkohtelun ja sen riskin tunnistamiseen on kehitetty mobiilisovellus Tampereen yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimusprojektissa. Sovellus mittaa mahdollisesti kaltoinkohteluun johtavia huolia ja tarjoaa tietoa sitä ehkäisevästä tuesta. EU-rahoitteisessa ERICA-hankkeessa tehtiin myös terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu koulutusohjelma.

Mobiiliapplikaatiossa täytetään lomake, joka sisältää 28 väittämää perheen tilanteesta. Jos sovellus toteaa vastausten perusteella kaltoinkohtelun riskitekijöitä, se neuvoo ottamaan yhteyttä esimerkiksi neuvolaan tai muuhun tukipalveluun.

– Riskinarviointisovellusta voivat käyttää sekä lapsiperhepalveluiden ammattilaiset että vanhemmat itse, kertoo hanketta koordinoiva hoitotieteen professori Eija Paavilainen.

Kaksivuotisessa EU-hankkeessa oli mukana kuusi muuta eurooppalaista kumppania Iso-Britanniasta (Englanti ja Skotlanti), Saksasta, Ranskasta, Italiasta ja Puolasta. Laajaan ja monitieteiseen tutkimustietoon pohjautuvat koulutusohjelma ja riskinarviointisovellus käännetään hankkeessa käytettäville kielille. Osapuolet pilotoivat tuloksia terveydenhuollon palveluissa ja muissa lapsiperhepalveluita tuottavissa organisaatioissa.

– Toivomme, että koulutusohjelma ja appi vakiintuvat kansainvälisesti lasten kaltoinkohtelun ehkäisyssä käytettäviksi työkaluiksi, Paavilainen toteaa.

ERICA-hankkeen tavoitteena on ehkäistä lasten kaltoinkohtelua ja lisätä tietoisuutta lasten kaltoinkohtelusta ja sen riskioloista. Kohderyhmänä ovat sekä eri alojen lapsiperheammattilaiset että vanhemmat. Euroopan komissio rahoitti hanketta vuosina 2019–2021.

Varhainen reagointi ehkäisee ongelmien kasaantumista

Tietosuojan takaamiseksi vastaukset jäävät vastanneelle itselleen, eikä niiden perusteella synny yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Oleellista riskiarvion jälkeen on tarjota neuvontaa ja ohjata henkilö mahdollisimman pian tuen äärelle, jotta ongelmat eivät kasaantuisi. Riskejä kartoittamalla ei voida sanoa, että yksittäinen asia tai tilanne perheessä aiheuttaisi perheväkivaltaa, mutta monet tekijät lisäävät sen riskiä.

– Uskon, että applikaatiolomakkeen täyttäminen osoittaa motivaatiota tehdä asialle jotakin. Mitään yhtä ratkaisua kaltoinkohtelun interventioon ei silti ole, vaan on mietittävä aina perhekohtaisesti. Tärkeää on saada motivoitua perhe mukaan tuen suunnitteluun.

– Huoliin ja murheisiin pitää puuttua mahdollisimman ajoissa. Esimerkiksi yksinäisyydestä, lastenkasvatusongelmista ja stressistä on hyvä puhua ammattilaisten kanssa. Ongelmien tuleminen tietoon ajoissa ja varhainen keskustelu vahvistavat suojaavia tekijöitä ja ovat parhaita keinoja estää ongelmien kasaantumista, professori Paavilainen sanoo.

ERICA-hankkeen tulokset esitellään avoimessa webinaarissa 4.11.

Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu koulutusohjelma koostuu moduuleista, jotka käsittelevät muun muassa kaltoinkohtelun riskitekijöitä, siltä suojaavia tekijöitä ja ammattilaisen reagointia kaltoinkohteluun.

Mobiilisovellus ja koulutusohjelma esitellään torstaina 4.11. avoimessa webinaarissa. Keynote-puheen pitää europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Webinaari Tampereen yliopiston tapahtumakalenterissa

ERICA project
Stopping Child Maltreament through Pan-European Multiprofessional Training Programme: Early Child Protection Work with Families at Risk

projects.tuni.fi/erica/

Mobiilisovelluksen latauslinkit ERICA-hankkeen kotisivuilla.


Lisätietoja:
Professori Eija Paavilainen, 040 190 4079, eija.paavilainen [at] tuni.fi

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset