Mielenterveyden häiriöihin liittyvä kuolleisuus on aiemmin arvioitua vähäisempää
Uudessa suomalaisessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin edeltävän vuoden aikana mielenterveyden häiriöiden vuoksi hoidettujen potilaiden kuolleisuutta vuosina 2011–2017. Kun tarkasteltiin perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa yhdessä, mielenterveyspotilaiden kuolleisuus oli merkittävästi vähäisempää kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu.
Yleisväestöön verrattuna kuolleisuus oli 1,63-kertainen miehillä ja 1,20-kertainen naisilla, joilla oli mielenterveyden häiriön vuoksi kontakti edellisen vuoden aikana. Kuolleisuusluvut olivat naisilla 42 prosenttia ja miehillä 27 prosenttia alhaisemmat kuin perinteisessä analyysissä, jossa vain erikoissairaanhoito oli mukana (2,24 miehillä ja 2,07 naisilla). Tutkimuksessa kuolleisuusluvut vakioitiin useilla sosioekonomisilla muuttujilla sekä fyysisellä oheissairastavuudella. Suurin kuolleisuus liittyi päihdehäiriöihin.
– Tämä on tiettävästi ensimmäinen koko maan kattava tutkimus, jossa on pyritty huomioimaan myös kaikki julkisessa perusterveydenhuollossa hoidetut mielenterveyden häiriöt. Siten tutkimus tarkentaa merkittävästi käsitystä mielenterveyden häiriöiden aiheuttamasta kuolleisuudesta, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, erikoislääkäri Kimmo Suokas.
Keskimäärin noin viidellä prosentilla miehistä ja seitsemällä prosentilla naisista oli mielenterveyden häiriöön liittyvä kontakti julkiseen terveydenhuoltoon vuoden aikana. Yli puolella heistä oli kontakti ainoastaan perusterveydenhuoltoon.
Kattava rekisteritutkimus laajentaa kuvaa mielenterveyden hoidosta
Perusterveydenhuollon sisältävä, mahdollisimman kattava mielenterveyden häiriöiden rekisteritutkimus on tutkijoiden mukaan tärkeää, koska se laajentaa tietämystämme hoidettujen mielenterveyden häiriöiden koko kirjosta. Tutkijat ehdottavat suomalaiseen lääketieteen aikakausikirja Duodecimiin laatimassaan pääkirjoituksessa, että tarkentuva tieto kuolleisuudesta voi tuoda uutta pohjaa joidenkin vakuutusten ehtojen oikeudenmukaisuudesta käytävään keskusteluun.
– Mielenterveyden häiriöihin liittyy vaikeuksia hoitoon pääsyssä sekä alihoidon vaara. Kohdennettuja toimia sen varmistamiseksi, että mielenterveyspalveluiden piirissä olevien henkilöiden fyysiset sairaudet tulisivat paremmin todetuiksi ja hoidetuiksi, siis tarvitaan, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola sanoo.
Suomessa perusterveydenhuollon käynnit on rekisteröity vuodesta 2011 alkaen THL:n Hilmo-rekisteriin. Nyt raportoidussa Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijoiden tekemässä, TRIAD-tutkimushankkeeseen kuuluvassa tutkimuksessa käytettiin Hilmo-rekisterin lisäksi Tilastokeskuksen koko Suomen väestön kattavia rekistereitä.
Tutkijat korostavat, että tutkimustuloksilla on oma tärkeä merkityksensä mielenterveyteen liittyvien asenteiden ja mielikuvien muokkaamisessa.
– Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että mielenterveyden häiriöihin liittyy Suomessa edelleen kohonnut kuolemanvaara, mutta hyvä uutinen on se, että kaikkiin mielenterveyden häiriöihin ei liity niin suurta ylikuolleisuutta kuin aiemmin on arvioitu, Suokas toteaa.
Tutkimus on julkaistu Maailman Psykiatriyhdistyksen World Psychiatry -julkaisussa.
Tutkimusjulkaisu
Suokas K, Hakulinen C, Sund R, Kampman O, Pirkola S. Mortality in persons with recent primary or secondary care contacts for mental disorders in Finland. World Psychiatry 2022;21:470–471 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wps.21027
Pääkirjoitus, Duodecim
Suokas K, Hakulinen C, Pirkola S. Tieto mielenterveyden häiriöihin liittyvästä kuolleisuudesta tarkentuu. Duodecim verkossa ensin 14.12.2022.
Lisätietoja
Professori Sami Pirkola, Tampereen yliopisto
sami.pirkola [at] tuni.fi
050 318 7267
Psykiatrian erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Kimmo Suokas
Tampereen yliopisto
kimmo.suokas [at] tuni.fi
