Hyppää pääsisältöön

Lohkoketjuteknologia voi siirtää opintodatan yliopistojen tietokannoista opiskelijan omaan lompakkoon

Julkaistu 30.6.2022
Tampereen yliopisto
Grafiikkakuvitus tietokoneesta, jonka näppäimistöllä on kädet ja jonka näytöllä on koodia.
MicroBlock-hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan lohkoketjuteknologiaa hyödyntäviä digipalveluita datan turvalliseen ja läpinäkyvään hallintaan. Tavoitteena on, että todistus esimerkiksi eri yliopistoissa suoritetuista kursseista tai jopa tutkinnoista olisi helpommin varmennettavissa ja opiskelijan itsensä hallussa. Ratkaisu voisi helpottaa myös osaamisen todistamista työnantajalle.

European Blockchain Services Infrastructure (EBSI) järjesti toukokuun lopussa demopäivän, jossa esiteltiin kuusi EBSI Early Adopters -ohjelman pilottihanketta. Yksi näistä on Tampereen yliopiston tutkimusprojekti MicroBlock.

EBSI on 29 Euroopan maan sekä Euroopan komission muodostaman Blockchain-kumppanuuden (EBP) yhteinen aloite, jonka visiona on luoda julkishallinnoille, yrityksille ja kansalaisille luotettavia ja rajoja ylittäviä palveluja lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen. Vuodesta 2020 lähtien EBSI on vähitellen ottanut käyttöön hajautettujen solmujen verkostoa eri puolilla Eurooppaa tukemalla valikoituihin käyttötapauksiin keskittyviä sovelluksia.

Opintosuoritusten varmentaminen on hankalaa ja vaatii hallinnolta paljon työtä

– Euroopassa ajetaan koulutusdatan digitalisaatiota. Ajatuksena on, että opiskelijoille jäisi koko opintoajan suorituksista aina peruskoulusta täydennyskoulutukseen asti digitaalista varmennettavaa dataa, jota toiset opinahjot voisivat varmentaa ilman aikaa vievää manuaalista työtä ja väärennösten riskiä, kertoo MicroBlock-projektia johtava professori Henri Pirkkalainen.

Pirkkalainen on tiimeineen osallistunut MicroHE ja OEPass -hankkeisiin, joissa kehitettiin EU:n omaa digitaalisiin todisteisiin perustuvaa ratkaisua European Digital Credentials for Learning (EDC).

Tällä hetkellä yliopistoilla tulee EDC:tä käytettäessä ja opiskelijalle todistusta myönnettäessä olla käytössään vahva yliopiston digitaalinen lainvoimainen leima. Sitä ei ole vielä monellakaan käytössä. Tampereen yliopistolla tätä on alettu testata ja ottaa käyttöön. Pirkkalaisen mukaan lohkoteknologia saattaa tulevien vuosien myötä aukaista uusia helpompia tapoja suoritusten varmentamiselle.

Perinteisesti opiskelijalle itsellensä jää opinnoista käteen vain suoritusmerkintä ja arvosana. Esimerkiksi Moodleen tallentuviin tietoihin on opiskelijan vaikeaa päästä käsiksi. Kun tietoa opituista taidoista ei kumuloidu, on hankalaa todistaa esimerkiksi työnantajalle, mitä oikeasti osaa.

– Pyrimme vastaamaan yhteiskunnallisessa mielessä siihen ongelmaan, että työurat pirstaloituvat. Emme ole enää vain yhden tutkinnon varassa, vaan usein kouluttaudutaan myöhemminkin. Miten saisimme suorituksista digitaalisia todisteita ja kuinka tiedonjakaminen tapahtuisi turvallisesti ja läpinäkyvästi?

Oma data pysyy tallessa digitaalisessa lompakossa

Pirkkalaisen mukaan lohkoketjuteknologialla pyritään siihen, että data olisi opiskelijan hallussa, eikä jossain kansallisessa- tai yliopiston tietokannassa pölyttymässä ja hankalasti saatavilla. Tätä varten kehitellään erilaisia digitaalisia lompakoita.

Hankkeessa edistetään myös kompetenssidatan sisällyttämistä näihin digitaalisiin todisteisiin (micro-credentials), jotta opiskelija voisi osoittaa yksilöllistä kehitystään esimerkiksi työnhakutilanteessa.

– Mallilla, jolla keräämme, kertyy automaattisesti tämän tyyppistä dataa. Jäsentämällä sitä voidaan esimerkiksi pelillistää oppimista ja tarjota hyödyllistä tietoa opinnoissa kertyvistä taidoista eri osa-aluilla.

Digitaalisia lompakkoratkaisuja on olemassa toistakymmentä ja ne jakautuvat karkeasti epämuodollisen ja muodollisen osaamisen tunnistamiseen. Ensimmäisenä mainitut sisältävät suppeammin todisteita oppimisesta ja pohjaavat usein osaamismerkkeihin (badges) ja jälkimmäiset EDC:n tapaisiin varmennettaviin todisteisiin sertifikaattien ja myös osaamismerkkien muodossa.

Sekä EBSI että MicroBlock-hanke ovat Pirkkalaisen mukaan vielä aikaisessa vaiheessa.

– Hankkeen tärkeimpiä kehityskohteita on saavutettavuuden varmistaminen. Pyrimme siihen, että kehitellyt ratkaisut ja palvelut olisivat yhteensopivia, puhuisivat samaa kieltä ja toimisivat eri laitteilla.

Pirkkalainen korostaa, että teknologia on murroksessa ja vain ajan ja pilotoinnin myötä selviää, mihin lohkoketjut taipuvat ja millä toimialoilla niille on eniten käyttöä. Tähän mennessä testauksessa ei ole käytetty oikeaa opiskelijadataa, mutta oikeita Tampereen yliopiston ja ECIU-yliopiston kursseja on hyödynnetty esimerkkitapauksina.

– On tärkeää, että kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, jotta ymmärretään, millainen digitaalinen lompakko olisi heille oikeasti hyödyllinen ja millä ehdoin se loisi arvoa.

Lisätietoja:
Tenure track -professori Henri Pirkkalainen: henri.pirkkalainen [at] tuni.fi (henri[dot]pirkkalainen[at]tuni[dot]fi), 050 437 1567

Kuva: Jonne Renvall
Teksti: Nina Jylhä