Hyppää pääsisältöön

Lentoprofessori Stephen Wright rakastui ilmailuun jo pikkupoikana

Julkaistu 1.10.2019
Tampereen yliopisto
Stephen Wright
Stephen Wright on kiertänyt maailmalla ja on nyt asettunut Tampereelle.
Sanavalmis tutkija haluaa kehittää ilmailukoulutusta Pirkanmaalla. Wright ottaa myös aktiivisesti osaa ilmailun ympärillä käytävään julkiseen keskusteluun.

Industry professor Stephen Wright on kotiutunut hyvin Tampereelle. Pitkän uran sekä yritys- että yliopistomaailmassa luoneen ilmailun asiantuntijan työhuone löytyy nykyisin Hervannan kampukselta. Ennen muuttoaan Tampereelle hän työskenteli Leedsin yliopistossa.

Tutkimustyössään Wright on keskittynyt etenkin lentoturvallisuuden, teknologian ja inhimillisten tekijöiden tarkasteluun.

Tieteellisen tutkimuksen lisäksi Wright ottaa aktiivisesti osaa julkiseen keskusteluun. Vuosien varrella hän on ollut tuttu näky televisiossa ympäri maailmaa. Hän on myös esiintynyt lukuisissa ilmailuonnettomuuksista kertovissa dokumenteissa.

– Olen tehnyt paljon yhteistyötä eri medioiden kanssa. Esimerkiksi BBC:n ja Sky Newsin väen kanssa olen tehnyt etunimikaupat, Wright toteaa.

Poliisiura jäi lyhyeksi

Ensimmäisen kosketuksen Pohjoismaihin Wright sai Uppsalan yliopistossa, jossa hän suoritti kemian alan tutkinnon ERASMUS-ohjelman avulla 1990-luvulla. Seuraavaksi nuoren miehen ura otti täysin uuden käänteen, kun Wright siirtyi poliisiksi.

– Pakenin niistä hommista vuoden jälkeen, Wright naurahtaa.

Stephen Wright
Stephen Wright on työskennellyt paljon median kanssa.

Vuonna 1995 Wright suuntasi Hongkongiin.

– Tein siellä muutaman kuukauden ajan joitain tylsiä hommia, kunnes kansallinen lentoyhtiö Cathay Pacific Airways rekrytoi minut. Siellä erikoistuin turvallisuuteen ja inhimillisiin tekijöihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sen tutkimista, miten ihmiset mokaavat, ja kuinka jatkossa vähentää näitä virheitä, Wright kertoo.

Ihmiset osaavat mokata monilla yllättävillä tavoilla

Inhimillisten tekijöiden tarkastelu ilmailualalla keskittyi Wrightin mukaan liian pitkään lentäjien toimiin. Jos lennolla oli esiintynyt inhimillisistä tekijöistä johtuvia ongelmia, huomio kiinnittyi ensimmäiseksi lentäjiin ja heidän mahdollisesti tekemiin virheisiin.

– Näin se perinteisesti alalla on ollut. Sitten alettiin kuitenkin tarkastella inhimillisiä tekijöitä laajemmin. Lentäjät eivät aina ole ongelmien ja virheiden syy. Insinöörit, mekaanikot ja jopa toimistotyöntekijät voivat myös toimia tavalla, joka nostaa riskejä, Wright toteaa.

Matkustajalentokoneen huoltaminen on monimutkainen ja tarkka operaatio. Koneen valmistaja toimittaa paksun ohjekirjan, jossa selitetään seikkaperäisesti kaikki työvaiheet. Ohjekirjoja myös päivitetään jatkuvasti, kun koneeseen tehdään parannuksia. Lentoyhtiön täytyy suorittaa huollot ohjeiden mukaan ja oikeassa aikataulussa.

– Näinhän sen kuuluisi mennä: valmistaja antaa ohjeet, ja mekaanikot seuraavat niitä pilkulleen. Mutta käytännössä tilanne voi olla toinen, paikallisesti toimintamallit voivat erota ohjeista. Vielä jokin aika sitten insinöörit kantoivat mukanaan muistikirjaa, johon he tekivät merkintä eri huoltotehtävistä. Eli heillä oli omasta kokemuksesta ammennettuja vinkkejä siitä, miten mikäkin huoltotoimenpide pitäisi tehdä, Wright kertoo.

Tällainen toimintatapa voi kuitenkin johtaa siihen, että valmistajan ohjeita ei seurata täysin ohjeiden mukaan. Alan niksit myös siirtyvät työn arjessa helposti aina uudelle mekaanikkojen sukupolvelle.

– Nykyään kaikki lentoyhtiöt järjestävät pakollisia koulutuksia kahden vuoden välein. Koulutuksessa käydään tarkasti läpi kaikki työtehtävät ja esiin tulleet ongelmat. Näin vältetään inhimillisistä tekijöistä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat jatkossa. Inhimilliset tekijät tulevat useimmiten esiin muiden ongelmien ohella kuten työskentely äärimmäisissä olosuhteissa. Lisäksi koulutusten täytyy sisältää lakimuutokset ja paikalliset säädökset, Wright kertoo.

Akateeminen ura kutsui

Vuosituhannen vaihteessa Wright palasi kotikonnuilleen Iso-Britanniaan, jossa hän aloitti työt British Airwaysin palkkalistoilla Gatwickin lentokentällä. Työnkuvaan kuului muun muassa lentotekniikan insinöörien koulutusta, lentokoneiden huoltotöihin liittyvien kurssien vetämistä sekä huoltotoimiin keskittyvän koulutuksen perustaminen.

Seuraavaksi maailmanhistorialliset tapahtumat muuttivat Wrightin uran suunnan.

– Syyskuun yhdestoista tapahtui, ja työnantajani joutui iskujen jälkimainingeissa irtisanomaan paljon työntekijöitä. Pian toinen Iso-Britanniassa toimiva organisaatio lähestyi minua. He halusivat minun perustavan heille uuden koulutusohjelman. Tämän jälkeen tämä projekti fuusioitui Lufthansan teknisen koulutusohjelman kanssa. Minut nimitettiin Iso-Britannian yksikön koulutuspäälliköksi, Wright kertoo.

Muutaman vuoden jälkeen akateemisen uran mahdollisuus tarjoutui, kun Kingston College tarjosi Wrightille senior lecturer -tehtävää.

– Työstin noina vuosina väitöskirjaa osa-aikaisesti muiden töiden ohella, kunnes Leedsin yliopisto rekrytoi minut. Kingston oli kyllä hieno opetusyliopisto, mutta Leedsissä oli paremmat tutkimusmahdollisuudet ja laboratoriot. Siellä sain myös väitöskirjani valmiiksi vuonna 2013, Wright sanoo.

Ilmailualalla on pulaa osaavasta työvoimasta

Tampereen yliopistolla Wright tulee työskentelemään tiiviisti AiRRhow-hankkeen parissa. Mukana on Tampereen yliopiston lisäksi suuri joukko julkisia ja yksityisiä toimijoita. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia toimintamahdollisuuksia yksityisten ja julkisten toimijoiden välille. Laadukas koulutus ja osaaminen ovat keskeisellä sijalla Pirkanmaan alueen ilmailun kehittämisessä.

– Tarkoituksena on tuoda Pirkanmaan alueen ilmailuosaaminen yhteen. Hankkeen puitteissa tarjoamme myös koulutusta lentäjille ja lentotekniikan insinööreille, Wright sanoo.

Pirkanmaan alueelta löytyy jo laadukasta koulutusta lentäjille lentotekniikan insinööreille. AiRRhow-hanke tarjoaa lisäkoulutusta, jotta lentäjiksi tai insinööreiksi kouluttautuvat henkilöt voivat suorittaa myös akateemisen tutkinnon. Lisäkoulutus avaa uusia uranäkymiä sekä ilmailun että muiden alojen, kuten hallinnon ja johtamisen, parissa.

Alan koulutuksen lisäämiselle on tarvetta, sillä lentoala on viime vuosina ollut vahvassa kasvussa. Tämä on johtanut työvoimapulaan, joka vaikuttaa koko alan kasvunäkymiin.

– Iso ongelma alalla on se, että lentoyhtiöt eivät halua maksaa alkukoulutuksia kokonaan. Monin paikoin alalla kärsitään työvoimapulasta, Wright toteaa.

Lentämisen päästöihin ei ole helppoa ratkaisua

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ihmiskunnan täytyy nopealla tahdilla laskea kasvihuonekaasupäästöjään. Lentäminen aiheuttaa osan noista päästöistä, ja teknologisia uudistuksia kaivataan kipeästi.

– Nykyisin käytössä olevan Jet A1 -polttoaineen vaihtoehdoksi on esitetty bioperäisiä polttoaineita. Näihin liittyy kuitenkin monia vielä ratkaisemattomia ongelmia. Biopolttoaineet sisältävät kerosiinia enemmän vettä, joka yhdessä bakteerien kanssa aiheuttaa lentokoneiden polttoainetankeissa sienten ja mikrobien kasvua. Tämä johtaa siihen, että polttoainetankkeja täytyy puhdistaa yhä useammin, mikä maksaa rahaa. Jos huoltotoimia ei suoriteta oikein, korroosio leviää polttoainetankeista muualle koneeseen, Wright kertoo.

Stephen Wright
Tutkijalta löytyy myös lentolupakirja.

Biopolttoaineiden käytön lisääminen ilmailualalla onnistuu tutkijan mukaan helpommin maan pinnalla: lentokentillä tarvitaan paljon raskasta kalustoa, joka voitaisiin muokata käyttämään biopolttoaineita. Monilla lentokentillä näin on jo tehty.

– Oma veikkaukseni on, että biopolttoainetta käyttävät koneet tulevat osaksi ilmailua, mutta pääpaino on vielä toistaiseksi perinteisissä polttoaineissa, Wright toteaa.

Sähkökoneet toimivat jo hyvin opetuskäytössä

Toinen vaihtoehto päästökysymykseen voisi löytyä sähkökoneista. Euroopan unioni on viime vuosina tukenut hybridikoneiden kehitystyötä Horizon 2020 –rahoituksen kautta. Wrightin mukaan hybridikoneiden realistinen aikataulu olisi 2030-luvulla.

– Kysymys kuuluu, mistä saamme sähkön. Tarvitaanko uusia voimaloita, ja miten ne tuottavat energiaa? Nämä kysymykset ovat näkemykseni mukaan vielä ratkaisematta, Wright toteaa.

Koulutuskäyttöön sähkökäyttöiset koneet ovat jo nyt teknologisesti valmiita.

– Kaksipaikkaiset sähkökoneet ovat jo nyt kohtuuhintaisia. Niiden avulla säästetään paljon polttoainetta. Yhden lentotunnin hinta voi pudota 200 eurosta jopa 20 euroon, kun polttomoottorit korvataan sähkökoneilla, Wright toteaa.

Pikkupoika ihaili lentokoneita kentän laidalla

Uravalinta on aina ollut Wrightille selkeä. Gatwickin lentokenttä oli lähellä Wrightin lapsuudenkotia, ja jo nuorena hän haaveili lentämisestä. Tutkijalta löytyy luonnollisesti myös lentolupakirja, ja aina mahdollisuuksien mukaan hän nousee itse taivaalle.

– Harrastin nuorempana lentokoneiden bongausta. Alun perin halusin sotilaslentäjäksi, mutta elämä vei minut toiseen suuntaan. Olen aina rakastanut lentämistä ja olen nyt unelmatyössäni, Wright toteaa.

 

Stephen Wright

Akateemiset saavutukset: Väitöskirja lentokoneteknologiasta. Korkeakouluopettajan pätevyys.

Luottamustehtävät: Ilmailuinsinöörien kerhon puheenjohtaja. EASA:n lentolupakirja. Kansainvälinen median ilmailuekspertti.

Perhe ja harrastukset: Naimisissa, perheeseen kuuluu myös tytär. Harrastaa viikonloppuisin lentämistä, polkupyöräilyä ja autojen kanssa nikkarointia.

 

Lisätietoja:
Industry Professor Stephen Wright
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
stephen.wright [at] tuni.fi (stephen[dot]wright[at]tuni[dot]fi), +358 50 447 8520

 

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuva: Jonne Renvall