Lapsiin kohdistuvan henkisen väkivallan tunnistaminen vaikeaa ammattilaisillekin
Lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa ovat toistuvat toimintatavat tai yksittäiset vakavat tilanteet, joissa huolta pitävä aikuinen laiminlyö lapsen tunne-elämän, hoivan ja huolenpidon tarpeet. Sitä voivat olla esimerkiksi huutaminen, alistaminen, pelottelu, yksin jättäminen, eristäminen ystävistä, vähättely tai kritisointi, huomioimattomuus, hylkääminen, syntipukiksi tai naurunalaiseksi saattaminen, nöyryyttäminen tai syyllistäminen.
— Lasten kaltoinkohtelun riskioloja on tutkittu erittäin runsaasti, mutta henkisestä väkivallasta ja sen seurauksista tiedetään paljon vähemmän, kertoo hoitotieteen professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta.
— Uusi hoitosuositus Perheessä tapahtuvan lapsen kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistaminen sisältää kohtalaisen vahvaa tutkimusnäyttöä riskioloista, joista kannattaa keskustella vanhempien kanssa ja vahvistaa perheessä olevia kaltoinkohtelulta suojaavia tekijöitä. Vanhempien tulee tietää enemmän siitä, miten henkinen kaltoinkohtelu vaikuttaa lapseen, Paavilainen toteaa.
THL:n Barnahus-hankkeen, Lastensuojelun Keskusliiton, Ensi- ja turvakotien liiton ja Tampereen yliopiston hoitotieteen kyselyn perusteella lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat ja tunnistavat lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa vaihtelevasti. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista 48 % on kohdannut lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein, 44 % ammattilaisista kokee tunnistavansa sitä huonosti ja vain 27 % kertoo pystyvänsä puuttumaan siihen hyvin tai erittäin hyvin.
Opetuksen ja kasvatuksen ammattilaiset kertovat kohdanneensa lapsen kohtaamaa henkistä väkivaltaa selvästi muita vastaajaryhmiä vähemmän ja tunnistavat sen muita ryhmiä heikommin. Lastensuojelun ammattilaisista jopa 90 % kohtaa lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein, ja he kokevat sen tunnistamisen helpoimmaksi. Kaikki ammattilaisryhmät pitävät henkiseen väkivaltaan puuttumista haastavana.
Kyselyyn vastasi 565 sosiaalialan, lastensuojelun, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista. Kyselyn tuloksia esitellään maanantaina 9.5. klo 14–16 järjestettävässä webinaarissa. Tilaisuudessa avataan lapsiin kohdistuvan henkisen väkivallan ilmiötä sekä tuodaan esille keinoja sen tunnistamiseen.
Kuva: Jonne Renvall
