Tutkimus

Kuvat kertovat yhteiskunnan muutoksesta

Eeva Luhtakallio
Eeva Luhtakallio tutkii kuvallista keskustelua, jota käydään digitaalisesti jaettujen kuvien välityksellä.
Viime vuosien poliittiset muutokset ovat yllättäneet monet yhteiskuntatieteilijät housut kintuissa.

Euroopan poliittinen kenttä on elänyt voimakkaan muutoksen aikaa viime vuosina. Samaan aikaan julkinen keskustelu siirtyy jatkuvasti enemmän digitaaliseen ja kuvalliseen suuntaan. Näiden muutosten vaikutuksia tutkitaan apulaisprofessori Eeva Luhtakallion johtamassa ImagiDem-tutkimushankkeessa (Imagi(ni)ng Democracy: European youth becoming citizens by visual participation). Luhtakallio on saanut tutkimukselleen 1,5 miljoonan euron Starting Grant -rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta. Rahoitus on viisivuotinen.

– Poliittinen turbulenssi on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Tapahtuneet muutokset näyttävät olevan vaikeasti ennustettavissa. Yhteiskuntatieteilijät ovat joutuneet yllätetyiksi housut kintuissa useampaan otteeseen esimerkiksi arabikevään, Brexitin, pakolaiskriisin ja äärioikeiston nousun kohdalla, Luhtakallio sanoo.

Näiden mullistusten ennustaminen on osoittautunut haastavaksi. Luhtakallion tutkimus pyrkii ymmärtämään sekä näitä muutoksia että kehittämään luotettavampia välineitä muutosten analysointiin ja ennakointiin.

Luhtakallio kertoo omakohtaisen esimerkin siitä, kuinka Donald Trumpin valinta tuli monille yhteiskuntatieteilijöille täydellisenä yllätyksenä.

– Olin Yhdysvalloissa New York Universityssä, joka on yksi maailman parhaista yhteiskunnallista tutkimusta tekevistä yliopistoista, viikko Trumpin valinnan jälkeen. Koko laitos oli aivan kuin posttraumaattisen stressireaktion vallassa viikkoja vaalien jälkeen, Luhtakallio kertoo.

Julkista keskustelua käydään yhä useammin kuvien välityksellä

Tutkimuksen kohderyhmä ovat nuoret ihmiset, joille sosiaalisen median ja visuaalisen viestinnän käyttö on arkipäiväistä.

– Tutkimus tarkastelee visuaalista osallistumista: mitä julkiselle keskustelulla tapahtuu, kun sitä käydään kuvien välityksellä, Luhtakallio sanoo.

Kuvallisuuden tutkimus on ollut lapsipuolen asemassa yhteiskunnallisessa tutkimuksessa. Kuvien jakaminen ja niiden avulla keskusteleminen on kuitenkin osa laajempaa verkossa tapahtuvaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muutosta. Nykypäivänä useimpien ihmisten elämä on erottamattomasti sidoksissa digitaaliseen maailmaan.

– Kuvallisuuteen liittyy ehkä jonkinlainen sukupolviharha. Nuoremman polven käyttämät kommunikointikeinot mielletään usein pinnallisiksi tai heppoisiksi. Nuorten suosimat menetelmät ovat kuitenkin niitä, joiden varaan tulevaisuuden yhteiskunta rakentuu. Siksi niiden tutkiminen täytyy ottaa vakavasti, Luhtakallio toteaa.

Tekoälyn avulla käydään läpi valtava määrä kuvia

Tutkimuksessa vertaillaan Suomen, Ruotsin, Ranskan, Saksan ja Portugalin julkista keskustelua. Instagramin ja Twitterin materiaalista tehdään tekoälyavusteista kuvalouhintaa.

– Dataa on nykyisin niin paljon, että ihminen ei kykene käymään kaikkea sitä läpi. Tekoälyn avulla kokoamme kuvista teemakokonaisuuksia. Sama operaatio toistetaan useana ajanhetkenä, Luhtakallio toteaa.

Tutkimukseen kuuluu myös etnografinen osuus. Luhtakallion tutkimusryhmä rekrytoi kohdemaista tutkijoita, jotka kykenevät tuomaan datan analysointiin oman paikallisosaamisensa.

Ihmiset eivät kerro totuutta kyselyissä

Mistä yhteiskunnallisten muutosten ennustamisen vaikeus sitten kertoo? Luhtakallion arvion mukaan yksi syy löytyy yleisesti käytetyistä tutkimusmenetelmistä.

– Kyselytutkimuksissa on kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että ihmiset eivät välttämättä kerro kyselyissä totuutta. Toinen ongelma koskee vinoumaa sen suhteen, ketkä vastaavat kyselyihin. Tietyntyyppiset ihmiset vastaavat kyselyihin ja toisenlaiset ihmiset eivät. Näistä syistä johtuen emme kykene luotettavasti ennustamaan tietynlaisia muutoksia, ja erityisesti poliittisen kulttuurin ymmärtämisessä syntyy esimerkiksi luokkaan ja ikään liittyviä virheitä, Luhtakallio sanoo.

Perinteiset tutkimusmenetelmät eivät välttämättä kykene havaitsemaan hienovaraisia merkkejä, jotka edeltävät yhteiskunnallista muutosta.

– Heikot signaalit voivat jäädä huomiotta. Esimerkiksi ennen perussuomalaisten ensimmäistä suurta vaalivoittoa näitä signaaleja ei osattu lukea, vaikka ne olisivat luultavasti olleet luettavissa esimerkiksi tietyillä internetin keskustelupalstoilla, Luhtakallio toteaa.

Kuvien väärentäminen ja manipulaatio käy jatkuvasti helpommaksi

Tietojen vääristelyä ja propagandaa on aina ollut olemassa, mutta nykyisin netti mahdollistaa aiempaa helpomman kiusanteon. Yksittäisten trollien lisäksi yhteiskunnallista keskustelua häiritään ja vaikeutetaan myös valtiotasolla.

Kuvien vääristely ja suoranainen väärentäminen haastaa perinteiset käsitykset valokuvien totuusarvosta.

– Kuvien väärentäminen tulee jatkuvasti helpommaksi teknologian kehittyessä. Toisaalta tavalliset käyttäjät ovat entistä taitavampia havaitsemaan manipulaatioita, Luhtakallio sanoo.

Demokratia ei tule koskaan valmiiksi. Maailman muuttuessa demokratia muuttaa jatkuvasti muotoaan. Tämän muutoksen ymmärtämiseksi ja demokratiakehityksen tueksi tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa.

– Demokratia on aivan kuin kaava, joka tuottaa lukemattoman määrän erilaisia lopputuloksia reaalimaailmassa. Hyvinvoiva demokratia tarvitsee luotettavaa tutkimustietoa siitä, mihin suuntaan se on menossa, Luhtakallio toteaa.

 

Teksti: Jaakko Kinnunen
Picture: Jonne Renvall